Jos et mitään muuta keksi, niin aina löytyy vaihtoehto tylsyydelle ja sille että yhteiskunta ahdistaa – liity antifasisteihin ja käynnistä vallankumous työmarkkina- tai toimeentulotuella.

Lähde: Homma/kohmelo

Soosipäät ovat päässeet jälleen otsikoihin. Tällä kerralla näiden ajattelemattomien ja itsekeskeisten työmarkkinatukivallankumouksellisten  isku kohdistuu suoraan kehitysvammaisiin. Joukko tällä kerralla  Opiskelijatoiminta-verkosto nimen alla toimivia ns.aktivisteja (l.huligaaneja)  on murtautunut Helsingin  Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevan Venetsia-rakennuksen.

Murtautujien suunnitelmissa on  järjestää hetken  tyhjillään olleessa rakennuksessa kolhoosi-, bile- ja anarkistista opintoryhmätoimintaa. Tällä kerralla keppihevosena toimivat asunnottomat opiskelijat. Viikonlopun yli, eli viime perjantaista lähtien vanhaan sairaalahenkilökunnan asuntolaan on majoittunut  murtomiesten ja -naisten  ydinporukka.

Vähemmän yllättävää on se, että nämä ns.valtaajat eivät ole lähestyneet kohderyhmäänsä ennen valtausta (puhumattakaan siitä, että joku näistä anarkoapinoista olisi todellisuudessa  tällainen asunnoton opiskelija)  Nyt valtaajat odottavat yhteydenottoja asunnon tarvitsijoilta.

“Olemme saaneet tähän mennessä noin parikymmentä yhteydenottoa. Tänään jaamme vielä flyereita yliopiston avajaiskarnevaaleilla”,

murtokeikalla mukana oleva Otto Pietinen kertoo.

Blaa, blaa, blaa – soi näiden ottopietisten ja muiden hyvinsyötettyjen ja pilalle paapottujen hienostokakaroiden  propagandatorvi

Pietisen mukaan rakennuksessa on asuintilat 20–30 ihmisille. Hän tilittää Hyssärille näin:

“Suurin osa huoneista on keittiöllisiä yksiöitä. Täällä on liedet, kuumaa vettä tulee ja sähköäkin on ainakin toistaiseksi. Pölyistä täällä on. Ylimmän kerroksen olemme saaneet puhdistettua.”

Tämä ns.kansalaisliike haluaa kritisoida laittomalla tunkeutumiselaan ja murtautumisellaan pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaa. Sen mukaan alueella ei ole tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Sen minkä Ottopoika jätti kertomatta ei anna kovinkaan kaunista kuvaa näiden valtaajien moraalista.

Helsingin kaupunki on suunnitellut vallattuun rakennukseen kehitysvammaisten tukiasuntoja. Kunnostustöiden on määrä alkaa ensi vuonna.

Jostain syystä nämä piloille hemmotellut soosipäät näkevät olevansa oikeutettuja murtautumaan sisään ja tunkeutumaan luvatta kaikkiin sellaisiintiloihin, jotka jäävät edes hetkeksi tyhjilleen – rikoslakia ja jopa perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa pilkkanaan pitäen.

(Toisaalta ei tarvitse tehdä muuta kuin tutustua kermaperseenä suojattua elämää koko elämänsä eläneen elämäntapa anarkistin Akuliina Saarikosken ajatusmaailmaan ja moraalittomuuteen, niin kuva itsekkäästä, kaiken periksisaaneesta, ymmärtämättömästä ja isin helmoihin jääneestä  keskenkasvuisesta pikku kiukkupussista kirkastuu. Muistin virkistykseksi Akuliinan kootut teesit löytyvät täältä, täältä ja täältä.)

Tällä kerralla kärsijänä ovat siis kehitysvammaiset. Nämä egosentriset viherpunanatsit ovat tähän mennessä töhrineet, sotkeneet ja rikkoneet jokaisen tilan, johon he ovat murtautuneet.

Pääsyy siihen miksi tämä rakennus on ollut hetken tyhjillään on se, että vanha sairaalahenkilökunnan asuntola ei ennen remonttia sovellu asumiseen tai oleskeluun. Rakennuksen välipohjissa on asbestia ja myrkyllisiä PAH-yhdisteitä. Lisäksi tässä toissa vuosisadalla rakennetussa  rakennuksessa ei ole tällä hetkellä varapoistumisteitä tulipalon varalta.

Helsingin kaupunki aikoo häätää talonvaltaajat Lapinlahden entisellä sairaala-alueella sijaitsevasta Venetsia-rakennuksesta.

“Olemme ilmoittaneet heille, että emme tätä hyväksy ja olemme kehottaneet heitä poistumaan talosta”,

kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan tarvittaessa kaupunki pyytää valtaajien häätämisessä apua poliisilta.

“Vielä yritämme hoitaa asian keskustelemalla ja puhumalla.”

Määttänen kuitenkin varmaan tietää kokemuksen pohjalta, että keskustelu ja puhuminen eivät yleensä tepsi näihin soosipäihin.

Näillä ihmisillä on niin kieroutunut käsitys oikeasta ja väärästä, että heihin ei normaalipuhe eikä vetoaminen hyvään sydämeen tai omantunnon ääneen tehoa.

Vai mitä muuta voi sanoa huligaanisakista, joka on valmis varastamaan jopa kehitysvammaisilta heitä varten rakennettavat tukiasunnot?

Lähde: HS

Norjalainen sanomalehti Dagbladet kertoo uutisessaan norjalaisten  eläinaktivistien vääristelleen valokuvia sairaista turkiseläimistä.  Aktivistien arvellaan salakuljettaneen sairaat ketut turkistarhalle lavastusta varten.

Turkisten vastustajat sanovat usein toimivansa eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta.

Se ei ole totta.

Tosiasiassa heillä on vain yksi päämäärä: turkistuotannon lopettaminen. Ja se on vasta ensimmäinen askel tiellä kohti lopullista tavoitetta. Seuraavaksi he tahtovat kieltää sinulta maidon, lihan, villasukat, nahkakengät…

Sanalla sanoen kaikkien tuotantoeläinten pidon ja eläinperäiset tuotteet.

Tavoitteen saavuttamiseksi niin sanottujen eläinaktivistien propaganda on pullollaan totuuden vääristelyä. He kutsuvat turkistiloille tehtyjä hyökkäyksiä kansalaisaktivismiksi, vaikka iskut oikeasti ovat laillista elinkeinoa vastaan suunnattua terrorismia.

Terrorin uhri ei voi puolustautua samoilla aseilla, joita hänen kimppuunsa käyvät fanaatikot käyttävät. Suomalainen turkiskasvattaja voi puolustaa itseään ja perhettään vain hoitamalla eläimiään mahdollisimman hyvin, antamalla työstään totuudenmukaista tietoa ja luottamalla siihen, että muut suomalaiset tukevat hänen oikeuksiaan ja
ymmärtävät hänen työnsä arvon yhteiskunnalle.

Vastustajat huutavat mielipiteensä julkisuuteen mielenosoituksissa. Kotimaisen eläinkasvatuksen puolustamiseen ei tarvita marsseja.

Riittää, että teet kuten suomalaiset ovat aina tehneet:
juot maitoa, syöt monipuolista ruokaa, käytät villasukkia, ostat kunnon kengät ja puet talvella lämpimän turkin päällesi.

Tosiasioita turkiksista
• Kotimainen turkis on ekologisesti kestävä
tuote, jonka laatu on maailman huippuluokkaa
• Turkisala työllistää suoraan ja välillisesti
22 000 suomalaista, tuotannon arvo on
noin 200 miljoonaa euroa
• Kotimainen turkiskasvatus on eettisesti
korkealla tasolla. Eläinten hyvinvointi ja
terveys edustavat alan kansainvälistä kärkeä.
• Suomalainen turkis ei kilpaile hinnalla,
vaan laadulla. Kasvattajan menestys perustuu
suoraan hänen eläintensä hyvinvointiin.

Propagandaa – mutta sellaista, jossa on enemmän kuin yksi jyvä totuutta.

Esimerkiksi siitä lainaus muualta. Muuan Akuliina Saarikoski pääsi kesällä pulauttamaan pienen asiaan liittyvän oksennuksen YLE:n radioaalloille:

Jos aiomme selvitä tällä pallolla pidempään kuin 50 vuotta, ei yhdelläkään suomalaisella pitäisi olla oikeutta syödä juustoa.

Sil´viissii…

Lähteet: YLE, OE, EVR, HS, SS, IS, Dagbladet

Pridet on taas prideilty, tapasin paljon ihmisiä, signeerasin kirjoja – ja join aika paljon viiniä … Rasittavia nämä työmatkat!

Saksassa ei prideillä vaan juhlitaan Christopher Street Day´tä:

Akuliina Saarikoski on päästellyt taas hassunhauskoja mielipiteitään julkisuuteen. Olen kirjoittanut tästä – kovin militantista ja naiivista sekä elitististä – ns.työväenluokkaa edustavasta hahmosta aikaisemminkin. Kirjoitukseni löytyvät täältä ja täältä. Bon appetit!

Anarkotyttelimme areenana on tällä kerralla vuorossa journalismin mielikuvitukseton perässähiihtäjä – Hyysärin NJET-liite.

Akuliina toteaa kyseisen ns.julkaisun haastattelussa muun muassa näin:

Ei ole relevanttia, onko teko laillinen vai laiton, kunhan se on perusteltu.

Murtautuminen ja omaisuuden rikkominen on OK, jos siihen on hyvä syy.

Tarvitaan konfliktia, jotta voidaan neuvotella kysymyksistä.

Ei pidä katsoa sitä mikä on yleisesti hyväksyttyä, vaan sitä mikä on henkilökohtaisesti oikein.

Ihmiset joutuvat elämään yhdenmukaisessa maailmassa. Se tuottaa hirveän määrän väkivaltaa.

(Yhteiskunnan tuottamaa) väkivaltaa on myös se, että joutuu mukautumaan normeihin (noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä).

“Vyötärölläni roikkuvat mersun merkit ovat peräisin sun faijas autosta.”

Hohhoijaa…

Miten mahtaa käydä, jos kaikki saavat tehdä niin, että se on jokaisen omasta mielestä oikein? Kaaoshan siitä syntyy.

Kaaos-> Anarkia-> Kurin palautuminen->Feodalismi ja anarkistien orjuus.

Epäilen myös kovasti, että vaikka Akuliina on käynyt naisten itsepuolustuskurssin ja uskaltaa esiintyä naamioituna Gay-mielenosoituksessa, niin huonosti käy Akuliinalle satakiloisen suomalaiskörilään kanssa – silloin kun mielipide ja käsitys oikeasta kolahtavat ristiin.

Näillä Akuliinan niin kovin halveksimilla säännöillä ja laeilla yhteiskunta pyrkii suojelemaan Akuliinan kaltaisia tytteleitä suurempien jäsenten mieli- ja väkivallalta.

Akuliina on muuten tällä hetkellä kovin kyllästynyt avoimen yliopiston tarjoamiin oikeustieteen peruskursseihin. Hän onkin päättänyt, että (tällä kerralla) hänestä tuleekin isona merimies.

Akuliina kertoo opiskelevansa ruotsinkielisessä Novia-ammattikoulussa ja aikovansa merelle. Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on saada vaaleanpunaiseksi maalattu “Sea Shepherd”-merirosvoalus komentoonsa. Sen komentosillallla hän voisi tehdä huisia seikkailuja, ryöstellä rikkaita ja suojella valaita.

Ihan miten vaan… siis siellä mielikuvitusmaailmassa…

Hyvä, että lapsella on vielä mielikuvitusta ja unelmia. Aikuistumiseen kun Akuliinan iskäksi tunnustautuneen (YLE:n punaeliittiä edustavan) Jyrki Saarikosken varoilla ja kasvatusmetodeilla ei näytä olevan kiire.

Niin – Akuliinahan ei myöskään pelkää mitään.

Pelottomuus on yleensä merkki joko täydestä vastuuttomuudesta tai kovin ohuesta empiirisestä kokemuspohjasta. Normaali aikuinen ihminen ymmärtää pelon (ja kivun) olevan terve varoitus vaarasta.

Hiiohoi! Kuuleeko sukellusvene – maa kutsuu? Hoi, kapteeni Akuliina – älä satuta itseäsi leikeissäsi…

Lähde: HS

Stop töhryille -projektia ja graffitien nollatoleranssia vastustava soosipäiden järjestämä mielenosoitus osoittautui jälleen peitetoimeksi anarkistiselle hulinoinnille ja ilkivallalle eilen Helsingissä. Tiistaina iltayhdeksään mennessä poliisi oli ottanut kiinni 27 kulkueeseen osallistunutta.

Mielenosoituksen virallisena teemana oli Finlandia-talolla pidettyjen Stop töhryille -projektin 10-vuotissynttäreiden vastustus.

Onnistunut projekti

Onnistuneen töhryjen estämiseen liittyvän projektin juhlatilaisuus oli rajattu kutsuvieraille. Näin ollen Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorisorikollisuuden ymmärtäjät eivät saaneet luonnollisestikaan kutsua paikalle.

Kampanja esitteli tuoreimmat tilastot: vuonna 1998 Helsingissä oli runsaat 67 000 töhryä tai graffitia, viime vuonna enää 5 771. Samalla kerrottiin, että erillinen kampanja loppuu vuodenvaihteessa ja graffitintorjunnasta tulee osa viraston toimintaa.

Graffitien osalta Helsingin kaupungissa on ollut nollatoleranssi. Graffitit ja tägit on puhdistettu heti. Myös entiset lailliset tilaustyöt on maalattu yli.

Myös juhlatilaisuuteen väkisin ilman kutsua yrittäneet Paavo Arhinmäki ja Kimmo Helistö heitettiin pihalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri paheksui sitä, että kaupunki ei päästänyt rajattuun kutsuvierastilaisuuteen Arhinmäen ja Helistön kaltaisia kuokkavieraita pilaamaan juhlia.

Tämä on hyvä osoitus – jälleen kerran – siitä vanhastaan tunnetusta totuudesta, että vasemmistopuolueet ja niiden kärjessä Vihreät ja Vasemmistoliitto, tukevat rikollisuutta ja huliganismia.

Miettikää ketä äänestätte vaaleissa. Jokainen ääni näille tahoille edistää hyvinvointiyhteiskunnan, laillisuuden ja kansanvaltaisuuden tuhoamista ja alistamista kaiken maailman rikollisten ja haitallisten vähemmistöjen tahdon alle.

Töhryfest mellakoinnin viittana

Ennen mellakointia seinän töhrijät kokoontuivat Kiasmalle Töhryfest-vastajuhliin.

Porvoolainen Mikko Silventoinen toivoi, että Finlandia-talon väki tulisi ulos ja kohtaisi vastajuhlijat kasvoista kasvoihin.

Silloin he näkisivät, ettemme ole naamioituneita huppupäitä vaan ihan tavallisia.

Tavallisia ihmisiä?

Näiden soosipäiden käsitys tavallisuudesta eroaa varsin voimakkaasti siitä miten kaltaiseni normivirtaset tavallisuuden ymmärtävät.

Kulkueen aikana laillisuuden ja mielenosoituksen suojakaapu heitettiin tunkiolle ja koko puuhan todellisuus paljastui.

Poliiseja kohti heiteltiin pulloja ja maalipanoksia.
Siellä on vahingontekoa, ilkivaltaa ja poliisin väkivaltaista vastustamista.

ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä kertoi.

Väkijoukosta lentäneiden pullojen kerrottiin osuneen kahteen poliisiin, joista toinen sai lievän vamman
päähänsä. Lisäksi poliisiautoja sotkettiin maalilla ja niistä rikottiin ikkunoita. Myös reitin varrella olevien rakennusten seiniä ja liikkeiden ikkunoita sotkettiin.

Soosipäiden eteneminen jumiutti noin puoleksitoista tunniksi Mannerheimintien kaupungista pois menevien kaistojen liikenteen Kiasman ja Helsinginkadun risteyksen välillä.

Opetus

Kun tavallinen merkitsee rikollisuutta, toisten omaisuuden tuhoamista, paikkojen sotkemista, poliisin heittelemistä pulloilla ja mellakointia, ollaan kaukana sellaisesta suomalaisten enemmistön haluamasta tavallisuudesta.

Vaikka vanhan totuuden mukaan suurimmat ääliöt näkyvät parhaimmin ja että enemmistö mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti, pitää muistaa että se asia jonka puolesta tämä soosipäiden lauma marssi on rikos.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että näiden yleiselle järjestykselle, ihmisten turvallisuudelle sekä omaisuudelle vaaraksi olevien ns. mielenosoitusten takana on muutaman sosiaaliturvalla elelevän työmarkkinavallankumouksellisen ydinjoukko. He käyttävät tarvittaessa mitä tahansa humaania tai liberaalia liikettä savuverhona rikolliselle toiminnalleen.

Herää kysymys olisiko yhteiskunnan syytä suojautua näitä haitallisia ääriryhmiä vastaan?

Se tapahtuisi EU:nkin puitteissa varsin helposti. Hallinnollisin toimin tapahtuva äärivasemmiston luokittelu rikollisjärjestöksi antaisi yhteiselle yhteiskunnallemme mahdollisuuden puuttua tällaiseen yhteiskunnallisesti vahingolliseen ja ei-toivottuun toimintaan.

Yksi asia joka muodostui kristallinkirkkaaksi tässä mellakassa ja sen jälkipuinnissa on totuus siitä, että nämä anarkomarkot eivät todellakaan ole tavallisia.

Kaukana siitä.

Kun seuraavan kerran joku Greenpeacen, Amnestyn tai Unicefin tyrkky hyökkää kimppuusi Asema-aukiolla, kannattaa muistaa, että hän saattaa olla henkilönä yksi näistä vasemmistohuligaaneista.

Tai vieläkin pahempaa – mahdollisesti jopa heidän johtajansa.

Eipä juhlita paskaa – ei.

Lähteet: HS, IS, IL

Aina ajoittain tulee aika pistää asioita ns. nippuun ja nivaskaan. Saamastani kiihkeästä fanipostista päätellen, nyt alkaa taas olla se aika käsillä.

Joukko soosipäitä suosikkipuuhassaan

Minua on jo hetken häirinnyt ns.eläinaktivismi – ja muukin anarkomarkojen ja prekaeetujen kouhkaus. Olen kritisoinut sekä sitä, että siihen sotkeutuneita henkilöitä. Nämä todellisuudesta ja luonnosta kovin kauas vieraantuneet viher-puna-anarko–cityhörhöt – eli soosipäät -yrittävät nostaa eläimet ihmisen rinnalle – ja jopa ihmisen yli. Tähän samaan ymmärtämättömyyteen toisella tavalla liittyvästä liittyvästä apinoinnista on kirjoittanut hetki sitten myös reino.

Samat soosipäät, jotka huutavat kuolemaa heteroille – ja lähes tulkoon kaikelle sellaisille, joka ei mahdu heidän suvaitsevaisuuteensa – ovat valmiita tarvittaessa väkivaltaan myös oletettujen eläinten oikeuksien vuoksi.

Eläinten tätä pyytämättä tai edes ymmärtämättä miksi.

Onhan se mukavaa tietysti käyttää valtaa…

Esimerkiksi nimittelemällä kuorohuudon voimin (naamioituneina) turkiksia laillisesti myyvän tavaratalon johtajaa hänen kotiovellaan murhaajaksi – hänen lastensa joutuessa kuuntelemaan pelokkaina vieressä.

”Pekka Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
”Liisa Halonen häpeä – kätesi ovat veressä!”
“Turkismyyjä, kätesi ovat veressä”
“Turkis on murha – murhaaja, murhaaja!”

Ja kun tämä(kään) rikollinen kiristys- ja pakotusyritys ei tuottanut tulosta, Pekka Halosen omakotitalon seinä ja aita töhrittiin punaisella maalilla. Isku tapahtui valvontakameran tallentaman kuvan mukaan perjantaina 28.10.2005 kello 0449. Kamera otti kuvat kahdesta nuoresta miehestä ja yhdestä naisesta.

Aidan ja talon töhrijät lukitsivat lisäksi Halosen portin useilla lukoilla niin, ettei talon pihasta voinut ajaa autolla kadulle. Soosipäät kävivät muuten tähän samaan pogromiinsa liittyen häiriköimässä myös Anttila Oy:n toimitusjohtajan kotirauhaa.

Miltähän soosipäistä tuntuisi, jos joku tekisi heille vastaavia temppuja? Itku ja parkuhan siitä syntyisi. Veikkaan vahvasti, että kotikasvatuksen puute on syynä tällaiselle vakavalle moraalin vääristymiselle. Vasemmistolaisen vapaan kasvatuksen hedelmiähän näistä soosipäistä suurin osa on. 1970-luvun stalinistisen kehityksen jälkeensä pukkaamaa yhteiskunnallista ongelmajätettä.

Kuinkahan kaukana me Suomessa olemme tästä näystä:

Ja kun nämä soosipäät palauttaa sinne minne he kuuluvat ja kritisoi heidän tekemisiään, niin välittömästi alkaa itkuvirsi ja valitus siitä, kuinka heidän herkkiä ja herttaisia persoonallisuuksiaan on loukattu.

My ass…

Soosipäät tekevät vallankumoustaan tukevasti hyvinvointiyhteiskunnan napanuorassa roikkuvana painolastina. Työmarkkinavallankumous taitaa kärsiä viimeisen pakkastalvensa, jos laman tullessa soosipäille lyötäisiin lappu luukulle ja kehotettaisiin tekemään samaa kuin heidän utopiansa rahoittajatkin – töitä ja maksamaan veronsa.

Tai sitten ei – ainahan maailmassa on ollut keskenkasvuisia ja turhan joutilaita tyhjänvouhkaajia – enemmän ja vähemmän

Koko touhun uskottavuus menee tosin pakkasasteille viimeistään silloin kun miettii, mitä esimerkiksi nämä urheat eläinoikeustaistelijat ovat tehneet halal-teurastuksen kieltämiseksi tai yleensäkään tainnuttamatta teurastettavien eläinten oikeuksien eteen?

Niinpä niin…

Eläimillä on oikeutensa – mutta eivät ne ole silti ihmisen kanssa samalla tasolla tai yhdenvertaisia. Olen muuten henkilökohtaisesti varsin jyrkästi eläinkokeita vastaan – ihan yleisellä tasolla. Ja etenkin silloin, kun ne liittyvät turhuuksien markkinoihin – kuten kosmetiikan kehittämiseen. Monet näistä testeistä ovat puhtaan eläinrääkkäyksen lisäksi myös turhia. Ihmisen fysiologiaa ei pystytä aina testaamaan muuta kuin ihmisillä.

Mutta kuitenkin…

Soosipäiden suurimmat ongelmat ovat ymmärtämättömyys ja vieraantuneisuus todellisuudesta. Mitä pyörii sellaisessa päässä, joka laskee lintujen pesintäkauden aikana – eläinsuojelu näennäisenä motiivina – maastoon satoja tarhaminkkejä? Aluksi ne tuhoavat juuri luonnossa elävien lintujen poikaset ja sen jälkeen kun tämä ravinnonlähde ehtyy, häkkipedot kuolevat joko nälkään tai kylmyyteen.

Vain soosipää pystyy tällaiseen epäloogiseen ajatteluun ja itsepetokseen.

Soosipäät ylihumanisoivat eläimiä – puuttumatta kuitenkaan samaan aikaan varsinaiseen eläinrääkkäykseen ja kidutukseen. Aikamoinen paradoksi – eikö totta?

Poikkitieteellisesti ja laajasti arvostettu National Geographic on tuottanut jo muutaman kauden sarjaa nimeltään Koirakuiskaaja.

Tämä Reality-sarjaan kuuluva TV-ohjelma esittelee Cesar Millanin tapaa käsitellä ongelmakoiria – ja etenkin koirien ongelmaomistajia.

Millanilla on – mielestäni – muutama loistava slogan ja varsin maanläheinen tapa tehdä töitä koirien ja heidän laumansa (l.perheen) kanssa. Hänen tyylinsä ei poikkea juurikaan siitä, mitä vanhempani minulle lapsuudessani opettivat ja mitä itsekin noudatan omien koirieni kanssa – kuri ennen rakkautta.

Haluankin kiinnittää soosipäiden huomion tähän. Nämä ovat varsin toimivia ohjeita lemmikkien, kotieläinten – ja miksei vähän muidenkin kanssa…

* Koirat – kuten muutkin sosiaalisuuteen kykenevät eläimet – ovat laumansa jäseniä. Ne seuraavat laumansa johtajaa. Jos ihminen ei ota – eläinten keskellä toimiessaan – johtajaroolia, eläin yrittää hakea sitä.

* Koirat – eivätkä muutkaan eläimet – ole ihmisiä. Joillain ihmisryhmillä ja – tyypeillä on erittäin ikävä tapa kuvitella, että eläimet käyttäytyvät, ajattelevat ja toimivat kuten ihmiset.

* Älä taistele luontoäitiä vastaan. Jos metodi tai toiminnan peruste on luonnonjärjestyksen vastainen, se ei voi toimia – koskaan.

* Koira elää tässä hetkessä. Eläin ei suunnittele, eikä paljon myöskään muistele. Äidilläni oli myös tapana sanoa, että koira ei tunne moraalia – se erottaa sallitun kielletystä ja siinä kaikki.

* Ei ole ongelmarotuja – mutta on ongelmaomistajia. Koirien käyttäytymisongelmat ovat ensisijaisesti lähtöisin koirien omistajista ja heidän kyvyttömyydestään johtaa laumaansa.

* Hyvä laumanjohtaja ei hermostu. Laumanjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat rauhallinen ja vakuuttava olemus. Johtaja ei näytä paniikin, hermostumisen tai jännittyneisyyden merkkejä.

* Kuri ennen rakkautta. Hyvä laumanjohtaja asettaa laumalleen rajoituksia ja sääntöjä ja pitää niistä johdonmukaisesti kiinni.

* Koirat tarvitsevat ensimmäiseksi liikuntaa purkamaan paineita ja poistamaan tylsistymistä, toiseksi johdonmukaista kuria ja vasta kolmanneksi hellyyttä. Liian monet koiranomistajat antavat lemmikeilleen ensisijaisesti hellyyttä, aivan liian vähän liikuntaa eivätkä pidä lemmikkejään kurissa.

* Kävelytä koiraasi päivittäin (heti aamuisin noin 45 minuutin lenkkejä). Kävelyretket, joilla lauma seuraa johtajaa ovat koirille luontaisia ja mieluisia aktiviteetteja. Pidä huolta siitä, että koirasi seuraa vierelläsi tai perässäsi. Jos annat koiran ryntäillä edelläsi, se uskoo kävelyttävänsä sinua – eikä päinvastoin.

* Odotuttaminen on hyvä tapa osoittaa koiralle paikka laumassa. Edellytä koiralta odottamista hetken aikaa, ennen kuin annat sille luvan syödä. Koira ei mene rikki tästä.

* Helli koiraasi vain silloin kun se on tehnyt asian oikein sekä käyttäytyy rauhallisesti ja tottelee Sinua. Vaatimista ja haukkumista ei saa rauhoittaa lahjonnalla.

Vähemmän yllättäen – amerikkalaiset puunhalaajat ja soosipäät ovat arvostelleet Millanin metodeja metodeja on epäinhimillisinä. Millan mm. korjaa ja jopa – tarvittaessa – hapettaa koiraa kuristuskaulapannalla. Näin emo toimii pentuaan kohtaan ja lauman vahvemmat jäsenet itseään heikompia jäseniä kohtaan koiralaumassakin – luonnollisesti.

Tässä humpuukikritiikissäkin on siis kyse juuri tästä soosipäiden perussynnistä – eläimen inhimillistämisestä. Kaikki muukin näiden soosipäiden puuhastelu – talonvaltauksista, vallankumouksellisuuteen ja sitä kautta, ns. työväenluokkaisuuteen ja ns. suvaitsevaisuuteen ja ties mihin – näyttää jotenkin kaukaa tutulta.

Se on yhtä todellista kuin Salvador Dalin La persistencia de la memoria.

Minä toivon, että teidän todellisuutenne ei muutu samanlaiseksi.

Ai niin… Tässä vaiheessa kannattaa myös muistaa se, että kun puhutaan kuiskaamisesta, puhutaan myös salaamisesta. Päivän miljoonan ruplan kysymys kuuluukin seuraavasti:

Mitä eroa on Sanlalla ja Demlalla?

Radio Jore Vaan vastaa:

Ei mitään. Kumpaankin työnnetään selkokielistä tekstiä ja ne muuttavat sen käsittämättömäksi siansaksaksi.

Lähteet: National Geographic, Demla, Wikipedia, STT, HS, Takku, EVR

Jatkan anarkisteihin ja työmarkkinatukivallankumouksellisiin kiinteästi liittyvän Akuliina-aiheen käsittelyä.

Edellinen osa kirjoituksestani löytyy täältä. Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miten julkisia varoja syytävä Kehityspalvelukeskus – KEPA – liittyy anarkismiin – ja Akuliinaan.

An@rkistiliina kehitysapukassarana

Jostain syystä – julkisin varoin pyörivä – KEPA julkaisee näitä Akuliina Saarikosken vallankumouksellisia ja mahdollisesti jopa rikokseen kehottavia kirjoituksia Kumppani-lehdessään. Kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.

Saarikoski kaipaa konflikteja ja väkivaltaa Suomeen kirjoituksessaan Kulttuurikolumni: Bang bang bang bang!

Kasvoin lapsuuteni ulkomailla ja opin kunnioittamaan konfliktia. Näin Neuvostoliiton romahtavan laskien tankkeja parvekkeelta ja Jerusalemissa arabipojat heittivät minua lumipalloilla, joissa oli kiviä sisällä. Konflikti kertoi aina muutoksesta.

Suomeen muutto varhaisteininä oli musertava kokemus. Kaikki oli yhtäkkiä byrokraattista ja väritöntä. Lapset eivät pelanneet pihalla jalkapalloa. Kadulla eivät tuoksuneet kojujen appelsiinit eivätkä leipomoiden tuoreet leivät. Mikään ei ollut yllätyksellistä. Bussit tulivat ajallaan ja lomakkeita opeteltiin täyttämään jo yläasteella.

Tämä tylsä harmaus ja yhteiskunnan toimivuus – jos mikä – on sellaista, jota suurin osa suomalaisista osaa arvostaa. Tasaista rauhallisuutta ja turvallisuutta.

Tuntuu vähintäänkin ihmeelliseltä, että konfliktialueilla elämään joutunut suomalaistyttö kaipaa turvattomuutta ja väkivaltaa. Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että Akuliinamme on ulkomailla eletyistä vuosistaan huolimatta elänyt varsin umpioitua ja turvallista elämää. Ei sellainen ihminen, joka on joutunut todellisen väkivallan kohteeksi, huuda kovaan ääneen väkivaltaa. Ja jos huutaa, silloin on mennyt jotain oikeasti vikaan.

Jokin on mennyt jossain pahasti pieleen, kun näistä mielipiteistään huolimatta Akuliina käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluita hyväkseen ja on valmis maksattamaan yhteiskunnalle haitalliset touhunsa ja puuhastelunsa suomalaisella yhteiskunnalla – eli meillä veronmaksajilla.

Sain tarpeekseni ja karkasin toisaalle. Argentiinassa taloudellinen kriisi oli vasta tuloillaan, mutta uusliberalismin nousu näkyi: palvelut oli yksityistetty ja valtion maat myyty.

Tutustuin paikallisiin vasemmistolaisiin aktivisteihin. He olivat istuneet vankiloissa sotilasjuntan aikana, eivätkä pelänneet mitään. He sanoivat: Sinun on palattava Eurooppaan ja käännettävä pallon suunta sieltä käsin. Täällä ei ole enää mitään, valtion kouluissa ei ole edes ikkunoita.

Käännettävä pallon suunta – väärään suuntaan (ja taas) toisten ihmisten kustannuksella. Tällaiset Akuliinat ovat hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun hemmotellut ja umpiossa kasvaneet vesat kasvavat fyysisesti täysi-ikäisiksi. Kun Akuliina huutaa rajatonta maailmaa, kehitysmaiden väestöräjähdyksen lisäämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa samaan hengenvetoon, vaikuttaa siltä, että ymmärryskyky ja logiikka eivät ehkä toimi ns. kybällä.

Minä palasin pohjoiseen enkä tiennyt mitä tehdä. Maailman konfliktit eivät näkyneet Helsingin kaduilla. Opin pian ymmärtämään miksi.

Maahanmuuttajia ei päästetty rajojen läpi ja poliittisessa keskustelussa eroteltiin huolella “meidät” ja “muut”. Jopa kansalaisaktivistit olivat rakastuneet keskustelevaan kansalaisyhteiskuntaan, joka huolehtivaisesti halasi kuoliaaksi radikaalin vaatimuksen esittäjän. Vain harvat uskalsivat vastustaa säilöönottokeskuksen vankilanomaisia käytäntöjä. Vielä harvemmat piilottelivat laittomia maahanmuuttajia tai auttoivat heitä rajojen yli.

Kannattaisiko Sinun Akuliina suksia kuuseen Suomesta ja muuttaa oikeasti sinne kolmanteen maailmaan eikä yrittää muuttaa Suomea osaksi kolmatta maailmaa? Suomi – eikä muukaan maailma – tarvitse Sinua ja kavereitasi täällä. Kun elämysturismi kerran kiinnostaa, ehdotan että ostatte seuraavaksi yhdensuuntaisen menomatkan esimerkiksi Afganistaniin.

Kenellä ajattelit maksattaa kaikkien maailman köyhien ja pakolaisten oleskelun Suomessa? Isälläsikö? Taitaa olla kuitenkin niin, että isäsi varat eivät ihan riitä tuon projektin toteutukseen… Eikä siihen taida riittää Turun kaupungin rintanappikoneeseen antama toiminta-avustuskaan…

Juttu menee – todellisuudessa ja elävässä elämässä – kuitenkin niin, että suvereeni valtio saa päättää itse siitä, keitä se päästää rajojensa sisäpuolelle. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kulttuurillisesti homogeeniseen kansallisvaltioon, luterilaiseen moraaliin, työntekoon ja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Suomalaiset arvostavat yleisesti ottaen omaa yhteiskuntaansa, vaikka nämä marginaalikakarat haluavatkin väkivaltaa, tuhoa ja anarkiaa – ymmärtämättä kuitenkaan toiveidensa todellisuutta.

Anarkia -> kaaos -> laillisuuden loppu -> feodalismi -> sotaherrojen aika = anarkistit maaorjina.

Se, joka osaa johtaa ja käsitellä väkivallan instrumentteja – tietäen samaan aikaan mitä haluaa – on anarkiaa seuraavan tulevaisuuden kuningas. Tätä totuutta nämä anarkomarkot ja prekaeetut eivät tunnu ymmärtävän.

Myös demokratian ymmärrys on heillä hieman kateissa. Demokratiassa vähemmistö alistuu enemmistön tahtoon ja enemmistö kunnioittaa vähemmistöjen perusoikeuksia.

Alkuperäisessä – kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa esiintyneessä demokratiassa – kansalaisoikeudet ansaittiin. Ne eivät olleet mikään itsestäänselvyys edes valtion omille asukkaille – ulkopuolisista puhumattakaan. En kuitenkaan haluaisi palata tuontyyppiseen järjestelmään.

Nykyinen järjestelmä on kompromissi. Edustuksellinen demokratia antaaa päättäjille mahdollisuuden ajaa omaa etuaan äänestäjien voimin ja kustannuksella. Aidoin toimiva demokratia on kuitenkin Sveitsissä käytettävä malli. Siellä kansa päättää alhaalta ylöspäin – toisin kuin esimerkiksi täällä meillä Suomessa.

Demokraattina tunnettu Winston Churchill totesi joskus, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskiverto-äänestäjän kanssa.

Ei ehkä ihan näinkään, mutta nämä Akuliinat ovat kuitenkin jonkinlainen riesa kansalaisyhteiskunnalle. Heidän juttujaan pohtiessani, mieleeni tuli, olisiko järkevää ottaa uudestaan kansalaisluottamuksen menettäminen yhteiskuntaa vastaan suuntautuvan kumouksellisen toiminnan seuraamuksena?

Suomalainen ylenmääräinen taloudellinen hyvinvointi on oikeudenmukaisuuden kannalta huonosti perusteltavissa. Ehkä olisi vihdoin vaatimusten ja konfliktin aika myös suomalaisten etupihalla?

Miksi ihmeessä? Oma kansamme oli 700-vuotta vieraiden miehittäjien alistamana ja riiston kohde. Viime vuosisadan kolmen suuren kansallisen kärsimysnäytelmän jälkeen edellinen sukupolvi rakensi työllä ja tuskalla nykyisen sopimusyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion.

Niin, miksi ihmeessä? Sen vuoksiko, että pumpulissa ja ulkomailla lapsuutensa elänyt kiittämätön pikkutyttö näin haluaa? Ehei – ei onnistu. Ja ihan turha hyppiä tasakäpälää ja kiukutella…

Sri Lankasta Britanniaan sisällissotaa paennut tamilisissin tytär, musiikkimaailman tähtiartisti M.I.A, Mathangi “Maya” Arulpragasam julistaa kappaleessaan Paper Planes kolmannen maailman demokratian vaatimusta. Hän puhuu rikollisen ylpeydellä viisumeiden väärentämisestä ja poseeraa musiikkivideossa maahanmuuttajien myyntikojujen edessä. Kappaleen iskulauseena toimii: “All I wanna do is – bang bang bang bang – take your money!”

Demokratian vaatimus = rikollisuus? Varsin erikoinen näkemys asioista…

Poliittista viestiä – ja toiminnan avausta – ei voisi paremmin muotoilla: hyvästit protestanttiselle työetiikalle ja nöyryyttämisen maahanmuuttopolitiikalle – rajat auki ja rahat niille joille ne kuuluu!

Ja hyvästit samalla yhteiskuntarauhalle, turvallisuudella, hyvinvoinnille, tasa-arvolle, demokratialle, lainkunnioitukselle, yksityisomaisuuden suojalle ja ihmisoikeuksille.

Rahat niille joille ne kuuluu?

Jep – kun suunnittelet seuraavaa yhteiskunnan etuuksilla subventoitua elämysmatkaa, niin anna ihan esimerkin vuoksi ne saamasi rahat takaisin ja unohda koko juttu.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin nykymuotoisesta kehitysavusta. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Akuliina haluaa avata myös Suomen rajat.

Akuliina vaatii Suomen rajojen avaamista ihan kaikille – ja maksattaa laskun taas kerran meillä muilla suomalaisilla.

Samaisen turhuudenmyllyn – KEPA:n – samassa vallankumousaviisissa on julkaistu myös hiljattain maahanmuuttoon liittyvä Saarikosken kirjoitus. Se on otsikoitu Kulttuurikolumni: Vapaus on ainoa vaihtoehto.

Rajat auki, vaatii Akuliina Saarikoski.

Tällä hetkellä ulkomaalaispoliisi kulkee pitkin katuja, rautatieasemia ja kauppakeskuksia tarkastaen ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä poistaakseen heidät maasta.

Jos olet tummaihoinen, varo. Jos puhut vierasta kieltä, varo. Jos olet laittomasti maassa, varo.

Älä käy kaupassa. Älä matkusta junalla. Älä kävele kadulla. Älä vie lapsia leikkipuistoon.

Sillä sinua ei täällä kaivata. Olet vähemmän olemassa kuin me valkoihoiset suomea virheettömästi puhuvat, kiltisti äänestävät ja hiljaa tottelevat Kansalaiset. Jotta meidän maailmamme (talouspolitiikkamme!) pysyy järjestyksessä sinun on lähdettävä. Kohdistamme sinuun kaikki kurinpidolliset voimamme, suljemme sinut säilöönottokeskukseen ja lennätämme pois, pois rajojemme taakse.

Edelleen – jokainen yhteiskunta on rakennettu ensisijaisesti omia jäseniään varten. Se on myös vastuussa omien kansalaistensa turvallisuudesta. Vieraat tulevat oman väen jälkeen ja jokaisella vapaalla yhteiskunnalla on oikeus rajoittaa ei-toivottua maahantuloa ja maassa oleskelua.

“Kaiken tarkoituksena on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito”, sanoo tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä Helsingin ulkomaalaispoliisista. Jää epäselväksi, kenen järjestyksestä ja turvallisuudesta hän puhuu. Ehkä rasistinen järjestys takaa joidenkin etuoikeutettujen kansalaisten taloudellisen turvallisuuden. Minun järjestykseni se ei ole.

Niin? Ne etuoikeutetut kansalaiset ovat Suomen kansalaisia. Chilen kansalainen ei ole mitenkään eikä tietenkään samassa asemassa Suomessa kuin Suomen kansalainen. Jos tämä järjestys ei kelpaa, Sinun pitää Akuliina muuttaa pois Suomesta. Nykyinen järjestys on laillinen, demokraattinen ja enemmistön haluama.

Ei yhden asian rikollisjärjestön – kuten EVR:n – järjestys:

Rajat ovat siirtyneet valtioiden rajoilta joukkoomme. Nyt ulkomaalaispoliisi on typeryydessään tehnyt ne tehokampanjallaan näkyviksi. Näkyvää väkivaltaa on nimittäin helpompi vastustaa kuin näkymätöntä. Paljon jää silti vielä näkymättömäksi, sillä vain etuoikeutetuilla on varaa näkyä ja kuulua.

Höpö, höpö. Jos ihminen on laillisesti Suomessa, hänen ei tarvitse pelätä ulkonäkönsä vuoksi poliisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä – kuten totaalikieltäytyjät ja anarkistitkin – kuinka pienen kusipääporukan vuoksi enemmistö joutuu kärsimään. Laillisesti maassa olevan ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön kannalta laittomien maahanmuuttajien poistaminen yhteiskunnastamme on myös heidän etujensa mukaista.

Eduskuntaryhmät vastasivat siirtolaisten kamppailuja tukevan Vapaa liikkuvuus -verkoston tekemään kyselyyn säilöönottokeskuksista. Yhdessä vastauksista todettiin: “Tällä hetkellä, jos vaihtoehtona ei ole vapaus, niin säilöönottokeskus on ihmisoikeusnäkökulmasta parannus”.

Mutta voiko mikään taloudellinen etu olla yksilön perustavanlaatuista vapautta keskeisempi? Rasistinen ulossulkeva yhteiskunta ei ole ainoa mahdollinen yhteiskuntajärjestys. Vapauden on oltava vaihtoehto. Poliittinen fantasia käyttöön! Mahdollisia maailmoja on monia. On kuviteltava maailma toiseksi, jotta näkymättömätkin rajat – ja elämät – tulevat näkyviksi. Entä jos kaikki olisikin toisin?

Tässä on muuten se juttu, missä näkyy Akuliinan ajattelun perusvirhe. Yhteiskunta perustuu verotusoikeuteen ja sillä on oikeus rajoittaa kansalaistensa elämää tarvittaessa. Se ei ole mikään kaikille avoin rahastus- ja palveluautomaatti.

Perusteina yhteiskunnan myöntämille hyödykkeille ja palveluille ovat kansalaisuus sekä halu antaa myös vastineeksi jotain yhteiskunnalle. Tämä on asia, jonka ymmärtäminen on näille kaiken maailman akuliinoille ja anttirautiaisille näköjään täysi mahdottomuus. Kun on lusikalla annettu ja niin edelleen…

Ulkomaalaislaki kumoon ja rajat auki! Poliisit solmikoot aseensa piiput ruseteille ja menkööt leikkimään keskenään. Puolustusvoimat siirtykööt ryöstämään Euroopan keskuspankkia ja jakakoot ryöstösaaliin Schengen-alueen ulkopuolisille maille. Muut voivat jäädä availemaan vankiloiden ja säilöönottokeskuksien ovia ja rajat sulkeneita portteja. Väärä kansalaisuus tai sen puuttuminen ei enää tee kenestäkään laitonta. Rajojen aika on ohi.

Niinpä niin… Mitä ajattelit Akuliina tehdä sitten, kun poliisi leikkii keskenään ja joku päättää raiskata tai ryöstää Sinut? Huutaa apua? Keneltä? Tällainen maailmankatsomus leijailee tukevasti jalat maasta irti – noin metrin korkeudella.

Jos PV ryöstäisi sen EKP:n ja jakaisi rahat kehitysmaihin, se kiihdyttäisi väestöräjähdystä ja ilmastomuutosta. Nyt minun on jo ihan pakko kysyä Sinulta eräs vakava kysymys: oletko Akuliina täyttä ymmärrystä vailla?

Kuinka kauan luulet tosiaankin olevasi turvassa, kun virkavaltaa ei ole ja vankiloiden ovet avataan?

Hohhoijaa…

Tuhannen tekosyyn totalitaristi

Akuliina on valottanut itse omaa ajatteluaan. Sivistys.netistä voi käydä tutkimassa sitä, millaisena hän maailman näkee.

Hän kirjoittaa otsikolla Ei kansalaisaktivismille – kyllä suoralle toiminnalle.

Miten aktivismi eroaa kansalaisaktivismista? Näitä sanoja käytetään usein synonyymeinä kuvaamaan lähes mitä tahansa ulkoparlamentaarista ruohonjuuritason poliittista toimintaa.

Kansalaistoiminnan lähtökohdat toimintaan ovat kuitenkin aivan erityiset ja mielestäni myös pulmalliset. Ehdotan siis seuraavassa kansalaisaktivismin dogman hylkäämistä ja suoraan toimintaan ryhtymistä. Mutta miksi?

Kansalaistoiminta on toimintaa kansalaisena. Kansalaisuus taas on ongelmallisen ulossulkeva käsite. Se rajaa yhteiskunnassa toimimisen tietyille etuoikeutetuille – kansalaisille, jotka sitoutuvat tiettyyn valtiojärjestelmään ja sen kansalaisoikeuksiin ja –velvollisuuksiin. Esimerkiksi lainsäädäntö määrittää kansalaisuuden ulottuvuuksia, kuten minkälainen kansalaisena oleminen on palkittavaa, minkälainen taas tuomittavaa.

Oikeustieteen ylioppilaan pitäisi tietää ainakin se, miksi lainsäädännöllinen regulointi on luotu. Jos Akuliina opiskelee niin tämä asia on ilmeisesti mennyt ohi.

Lainsäädäntö määrittelee yhteiskunnallisen koodiston, jonka mukaan sopimuksen osapuolten – kansalaisten ja julkisyhteisöjen – oletetaan käyttäytyvän. Se on luotu omankäden ja vahvemman oikeuden estämiseksi – suojaamaan siis myös yhteiskunnan heikoimpia jäseniä.

Tämä anarkismi, johon Akuliina Saarikoski pyrkii, tulee toteutuessaan johtamaan vahvemman oikeuteen ja feodalismiin. Varsinainen reilukerho tämä anarkistipoppoo….

Ihmiset ovat valtiossa eri asemissa suhteessa valtioon. Voidaankin perustellusti kysyä, ovatko jotkut tavallaan enemmän kansalaisia kuin toiset? Esimerkiksi vakituisessa työssä olevat nauttivat paremmista kansalaisetuuksista kuin pätkätyöläiset, kansalaisjärjestöissä vaikuttavat saavat enemmän osakseen ministeriöiden kiitosta kuin suoran toiminnan aktivistit ja tietysti Suomen kansalaisuuden omaavat ovat täysin eri asemassa kuin väliaikaisella B-oleskeluluvalla maassa oleskelevat siirtolaiset.

Omien kansalaisten yhdenvertaisuutta pyritään – juuri tuolla – lainsäädännöllä sääntelemään ja takaamaan. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen ymmärtää sen, että siirtolainan (ulkomaalainen) on eri asemassa kuin oman maan kansalainen.

On varsin ymmärrettävää, että yhteiskunta arvostaa -avoimesti kansalaisjärjestössä, yhteiskunnallisesti arvokasta ja toivottua – vapaaehtoistyötä tekevää ihmistä enemmän, kuin naamioituneena ryöstelevää, mellakoivaa, murtautuvaa sekä lakeja yleisestikin rikkovaa tuttipulloterroristia. (Kiitos osuvasta uudissanasta Yrjöperskeleelle )

Vaikka Akuliinasta tai Antti Rautiaisesta tuntuisi vahvasti siltä, että yhteiskuntamme on kaikille avoin karkkikippo, niin idealistinkin on syytä muistaa sellainen vanha totuus, kuin there is no such thing as free meal.

Itse olen kiinnostunut nimen omaan suoran toiminnan politiikasta. Suora toiminta pyrkii irrottautumaan perinteisestä tavasta tehdä politiikkaa. Ei kirjoiteta vetoomuksia tai perusteta rekisteröityneitä yhdistyksiä tai marssita mielenosoituksessa eduskuntatalon ympäri, vaan pyritään ratkaisemaan poliittisia ongelmia itse ja suoraan. Suora toiminta voi olla esimerkiksi riippumattoman median perustamista, ruokapiirin tai pyörälainaamon pyörittämistä.

Toisaalta suoran toiminnan näkökulmasta suhtautuminen lakiin ja valtioon on eräällä tavalla välinpitämätöntä. Suora toiminta voi siis yhtä hyvin olla laillista kuin laitontakin.

Tässä on jälleen eräs Akuliinan sokeista pisteistä. Luulisi oikeustieteiden ylioppilaan ymmärtävän sen, ettei kenelläkään yhteiskunnan jäsenellä ole oikeutta päättää itse mitä osaa lainsäädännöstä noudattaa ja mitä ei. Ei yhteiskunta ole mikään monivalintatehtävä.

Kuuluisa historiallinen esimerkki (laittomasta) suoran toiminnan politiikasta onkin underground railroad – orjien pelastaminen etelävaltioiden plantaaseilta 1800-luvulla.Tämä toiminta ei varmasti ollut hyväksyttävää omassa ympäristössään. Silti se pelasti arviolta 100 000 ihmisen hengen.

Underground railroad opettaa, että tietyissä asioissa on vain uskaltauduttava ottamaan askel radikaalimman toiminnan suuntaan – koska se on oikein ja koska se on välttämätöntä. Silloin on tärkeää suunnata kriittinen katse toiminnan lähtökohtiin – eli omassa tapauksessamme kansalaisuuteen – jotka sitovat ja rajaavat toiminnan mahdollisuuksia.

Ja taas väärin. Kun joku ihminen rinnastaa Suomessa vuonna 2008 harjoitettavan maahanmuuttopolitiikan USA:ssa 1800-luvulla harjoitettuun rotuerotteluun, niin hänen olisi syytä tarkastaa onko suhteellisuudentaju kadonnut.

Akuliina heittää kirjoituksensa lopussa peitellyn uhkauksen ilmaan:

Mitkä ovatkaan aikamme kysymykset, jotka vaatisivat yhtä radikaalia ja uskaliasta toimintaa?

Sitä ja ensimmäisiä anarkoanttien ja akuliinojen ihmisuhreja odotellessa. Kuten Lakatos Mirzad sanoi, kun sytytetään tulipaloja roskiksiin, jonakin päivänä jonkun koti palaa.

Lähteet: STT, HS, IS, IL, KEPA, Journalisti-lehti,

Jk. Kommentti.fi:ssä on myös eräs näkemys akuliinailusta.

Akuliina Saarikoski on aina ajoittain hypännyt esille sieltä missä yhteiskunnallisesti epätoivottua liikehdintää on ollut havaittavissa. Hassuinta tässä pikkutytössä on se, että hän haluaa toimia – muka anonyyminä – ns. kansalaisaktivistina, mutta hänen egonsa näyttää olevan niiiiiiiiiiin suuri, että hänen pitää kuitenkin päästä esiin ja seistä huomion keskipisteessä.

Kun Akuliinan touhuja katselee vähänkin pidemmän ajanjakson valossa, niin kovin kaukana ei ole välttämättä enää epäilys siitä, että hän ei voi kovin hyvin ja haluaa alistaa muut ihmiset tahtonsa alle.

Karhunpalvelus seksuaalivähemmistöille

Viimeksi tämä wannabe-vallankumouksellisemme esiintyi hetki sitten SETA:n järjestämän rauhanomaisen Gay Pride-marssin yhteydessä – vähemmän rauhanomaisesti.

Jo ennen kyseistä marssia hän levitteli Facebook-yhteisössä tällaista julistusta:

Pink black block -ryhmittymä oli ilmoittanut, että se marssii kulkueen mukana mustapinkeissä asuissaan. Anarkistiryhmittymä halusi – oman ilmoituksensa mukaan – kyseenalaistaa Seta-yhdistyksen seksuaalipolitiikkaa sekä ravisuttaa vuosia samanlaisena pysynyttä Pride-marssia.

Ryhmän teemana on viha. Ryhmän lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että vihaan liittyy myös väkivalta.

Tämä Akuliinan edustama anarkistiryhmä ilmestyi siis kutsumatta paikalle – ei tukeakseen seksuaalivähemmistöjä – vaan päästääkseen esille ja etsien mahdollisuutta mellakoida, aiheuttaa tuhoa ja levittää sanomaansa väkivalloin. Myös marssin viralliset järjestäjät pelkäsivät väkivaltaa kulkueen aikana näiden kuokkavieraiden taholta.

Olemme huolissamme vastamielenosoituksesta. Sillä ei ole mitään tekemistä meidän kulkueemme kanssa, ja olemme ilmoittaneet siitä poliisille

, Pride-koordinaattori Essi Vauras sanoi. Erityisen huolestuttavina järjestäjät pitivät näiden vastamielenosoittajien kehotuksia väkivaltaan.

Se voi olla heille vain vitsi, mutta Facebook-kutsussa kehotetaan ottamaan polttopullot mukaan.

Tuossa Facebookin kutsussa julistetaan myös kuolemaa heterokulttuurille queer jihad -huudahduksella.

Onneksi nämä anarkoapinat eivät saaneet tällä kertaa rähinää aikaan. Kuluneen viikon uskomattominta-paskaa-kommentti-palkinnon voitti tällä kierroksella nimellä Illusia Girs esiintynyt todellisuudentajunsa kadottanut anarkistinreppana. Hän ilmoitti, että äärikristityt saattaisivat aiheuttaa häiriöitä ja väkivaltaa. Jokainen voi käydä katsomassa täältä sen, ketkä todellisuudessa häiriköivät.

Tuli mieleen, että miten mahtaa kristitty ja konservatiivinen homoseksuaali suhtautua tällaiseen toimintaan? SETAn mukaan heitä kuitenkin on suurin osa tästä joukosta ja näillä marsseilla on pyritty lisäämään suvaitsevaisuutta heitä kohtaan.

Anarkisteja tämä ei tietenkään kiinnosta. Missä tahansa Akuliina ystävineen saa häiriötä aikaan täyttää heidän tarpeensa – uhreista ja tuhoista välittämättä.

Eläinoikeudet narsistin keppihevosena

Myös eläinten oikeudet ovat olleet lähellä Akuliinan sydäntä – tai ainakin ne ovat tarjonneet hänelle erään toisen keinon poseerata egollaan ja fasaadillaan julkisuudessa.

Asiasta on kirjoiteltu pariinkin otteeseen aikaisemmin.

Ylen A-studio esitti 28. marraskuuta Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuvaamaa materiaalia suomalaisilta eläintuotantotiloilta. Kuvamateriaali käynnisti laajan julkisen keskustelun tuotantoeläinten kohtelusta.

YLE toi julkisuuteen suomalaisilla sika-, kana- ja broileritiloilla – laittomasti ja rikollisia keinoja käyttäen – kuvattua materiaalia. Kuten Journalisti-lehti asiaa kommentoi OE:n tiedotustoiminta vaikuttaa silti ammattimaiselta.

Ja miksiköhän se vaikutti ammattimaiselta?

Johtuisikohan tämä siitä, että Akuliinan isukki -TV 1:n ajankohtaisohjelmien toimituspäällikkö Jyrki Saarikoski – unohti ammatillisen etiikkansa ja lähti mukaan tyttärensä egopurkaukseen. Jyrki Saarikosken mukaan perhe­suhteilla ei ollut tekemistä sen kanssa, että Oikeutta eläimille -yhdistyksen materiaali päätyi nimenomaan A-studion julkaisemaksi.

He hoitivat asian ihan omin päin, minusta riippumatta,

Uskokoon ken haluaa – minä en. Ihan mielenkiinnosta – tähän asiaan liittyen – voisi käynnistää projektin. Minulla on tiedossani rutkasti yhteiskunnallista vääryyttä ja epäarvoisuutta sisältäviä asioita. Voisin melkein lyödä vetoa, että hyvinkään valmisteltu asia ei etene tuolla Mokuradiossa ilman henkilökohtaisia – Akuliinan tapauksessa aika läheisiä – suhteita ja oikeaa agendaa.

Nykyisin oikea agenda pitää sisällään rikoksiin ja vallankumoukseen yllyttämistä, kommunismia, anarkismia, yhteiskunnan tuhoamista ja monikulttuuria.

Oikeutta eläimille-yhdistys on muuten EVR:n – Eläinten vapautusrintaman – suojakilpi – hieman samoin kuin Sinn Fein oli IRA:n suojakilpi pahimman terroriaallon kiihkeimpinä aikoina. Tämä EVR on irtisanoutunut julkisesti oikeudenkunnioituksesta ja se voidaan varsin selkeästi luokitella yhteiskunnan rakenteita väkivalloin murtamaan pyrkiväksi organisaatioksi – terrorijärjestöksi.

FBI ja ATF ilmoittivat 18. maaliskuuta 2005 Eläinten vapautusrintaman ja Maan vapautusrintaman olevan väkivaltaisia ääri-eläinoikeustaistelijoita ja eko-terroristeja, jotka kohdistavat yhden suurimmista terroristiuhista kansalle.

Varsin mielenkiintoinen on muuten Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Nevalan kommentti näissä järjestöissä puuhailevista henkilöistä. Nevala totesi, että näihin eläinaktivistiryhmiin liittyy julkisuushakuisuus.

Talonvaltauksen taktiikkaa

Akuliina on osallistunut myös – kaikkien muiden anarkistien tavoin – myös muihin rikoksiin. Itsensä joissain lähteissä oikeustieteen ylioppilaana esittelemä egotaristimme on osoittanut halveksuntaansa myös omaisuudensuojaa ja lainsäädäntöä vastaan. Totuuden Njet-liike kertoo nimittäin Akuliinan antaneen toisille pikkukriminaaleille valtausohjeita 17.6.2005 Kira Gronowin toimittamassa kirjoituksessa.

1. Suunnitellaan.

“Aluksi vain pieni porukka tiesi valtauksen ajan ja paikan. Sitten laitettiin sana leviämään.”

Aktivistit eivät halua paljastaa, miten vallattavaksi sopiva talo löytyy ja miten sinne pääsee sisään.

2. Siivotaan.

“Kun talo oli vallattu, moppasimme lattiat ja kannoimme patjoja sisään.” Rakennukseen majoittui nuoria ja pitkäaikaisasunnottomia.

“Onneksi muutama talon vessoista toimii. Ensin oli sähkötkin, mutta ne laitettiin poikki. Ruokaa olemme saaneet ystävältä, joka on kaupassa töissä. Hän laittaa roskikseen menevää tavaraa syrjään.”

3. Tiedotetaan. Valtauksesta kerrottiin tiedotusvälineille ja talon omistajalle.

“Sitten levitettiin kaupungille hirveästi flaijereita ja julisteita.”

Talonvaltaajien tavoitteena on vuokrata talo nimellisellä summalla ja saada sinne esimerkiksi kulttuurikeskus ja asuntoja.

“Onhan se järjetöntä, että keskustassa on talo tyhjänä samaan aikaan kun on asunnottomia ja nuorilta puuttuu tiloja.”

4. Vastataan toimittajien kysymyksiin. Esimerkiksi tällaisiin: miksette mene valtaamaan taloja maalle? Koko muu Suomi on täynnä tyhjiä taloja!

“Helsingissäkin on paljon tyhjiä rakennuksia. Mutta kyllä me kannustetaan myös maalla asuvia valtaamaan taloja.”

5. Hengaillaan. Vallatussa talossa voi jutella, lukea, löhötä, kuunnella musiikkia – ja juhlia.

“Heti ensimmäisenä iltana oli bileet. Vietimme talossa myös kolmivuotiaan tyttäreni synttäreitä, sytytimme paljon kynttilöitä ja lauloimme.”
“Kaikki muut paitsi sinipukuiset ovat erittäin tervetulleita käymään. Tänne voi tulla vaikka pitämään oboekonsertin, var så god!”

6. Odotellaan häätöä. Koskaan ei tiedä, kauanko vallatussa talossa saa olla. “Poliisi tarkkailee tilannetta. Toivomme kuitenkin, että talon omistaja suostuu neuvotteluihin.”

Varsin suunnitelmallista – ja yhteiskunnallisesti haitallista – toimintaa. Tässä laiton tunkeutuminen ja vahingonteko tapahtui siis kesällä 2005 Vuorikatu 4:ssä Helsingin keskustassa. Ns. valtaus kesti kaksi viikkoa, kunnes poliisi tyhjensi talon rikollisista. Viisikerroksinen kivitalo oli tätä ennen neljä vuotta tyhjillään.

Tämä oikeuttaa Akuliinan kaltaisten yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyvien – mutta kuitenkin samaan aikaan yhteiskunnan subventioita härskisti hyväksikäyttävien – työmarkkinatukivallankumouksellisten rikkomaan omaisuuden suojan ja tekemään taas kerran mitä huvittaa.

Akuliinan tapauksessa tulee mieleen, että jos oikeustieteen ylioppilas suhtautuu jatkuvasti lakiin halveksien ja epäkunnioittavasti, olisiko yliopiston syytä sulkea tällaiset Akuliinat opintojen ulkopuolelle?

Turussa nimittäin tapahtui niin, eräs lääketieteen opiskelija suljettiin määräajaksi opiskelujen ulkopuolelle. Näin siksi, että hän heitti ilmaan hieman epäkorrektin kommentin suljetussa nettikeskustelussa.

Nyt näyttää siltä, että tämä aihe tuntuu paisuvan sen verran laajaksi, näin ollen joudun lopettamaan tähän ja palaamaan asiaan jatkokirjoituksen muodossa. KEPA, Maanystävät ja Akuliinan omat möläytykset ja maailmankatsomus ovat seuraavan osan aiheet.

Pysykää lepakkokanavalla…

Lähteet: STT, HS, IS, Wikipedia, FBI, ATF, Journalisti-lehti

Päivitys 010708: Myös Yrjöperskeles käsittelee näitä tuttipulloterroristeja.

Päivitys 040708: Jatkoa tälle kirjoitukselle löydät täältä.