Howdy!

Nyt on hyvä fiilis. Kuuntelen Manic Street Preachersia ja syön JÄTSKIÄ. Vaikka jo nämä tekijät yleensä riittäisi aiheuttamaan hyvän fiiliksen, on siihen tällä kertaa ihan erityinen syy. Palautin juuri äsken proseminaariesitelmäni, jota olen työstänyt koko syksyn. Ajoittain aika isostikin. En ole ihan kaikilta osin tyytyväinen mun esitelmään ja tiedän, että joudun työstämään sitä vielä jonkin verran seminaarikäsittelyn jälkeenkin. Silti tää on hyvä juttu.

Seminaariesitelmäni käsittelee kolmen suomalaislehden uutisointia Sabran ja Shatilan joukkomurhista syyskuussa 1982. Jos joku jostain syystä on kiinnostunut aiheesta, kannattaa ehdottomasti katsoa Ari Folmanin huikea elokuva Waltz with Bashir. Kuvassa animoitu Ari Beirutin Cornichella.

Viikonloppu meni myös tosi mukavasti. Olin faijani ja pikkubroidini Ilmarin kanssa Jyväskylässä MUMMOLASSA. Lauantaina tosin meni ehkä VÄHÄN yli, sillä kävimme KEILAAMASSSA jyväskyläläisen kaverini Timon kanssa. Olen täysin surkea keilaamaan, mutta ajattelin että eihän se haittaa. Pääasia että keilaillaan ja jubaillaan ja silleen.

Nojoo, oli oikeastaan tosi kivaa, mutta olin jopa odotettua surkeampi. Kaverini Timo oli täysin suvereeni. Osakseni jäi kilpailla kakkossijasta broidini Ilmarin (13v) kanssa. Hävisin tämänkin taiston surkeasti. En oikein tiedä mikä suorituksessani jääti. Kokeilin erilaisia palloja, erilaisia vauhteja ja erilaisia MIELIKUVIA. Silti mikään ei toiminut. Paras kierrokseni oli 68 pistettä. Ne jotka ovat joskus keilanneet, tietävät että kädetön koala saisi varmaan silmät kiinni yhtä paljon pisteitä.

Koalat on aika vekkuleita. Tällä on vielä kädetkin tallella.

No ei tästä sen enempää. Menimme illalla saunaan. Puulämmitteiset saunat on tosi jees, koska niissä on joku tuoksu tai jotain jota sähkösaunoissa ei ole. Illalla pelasin vielä rundin AFRIKAN TÄHTEÄ ennen kuin menin nukkumaan. Hävisin senkin. Mummoni voitti. Sunnuntaina ajoimme takaisin Stadiin, onneksi en joutunut itse ajamaan sillä oli sumuista ja märkää. Pelasin autossa Football Manageria läppärilläni ja kuuntelin musaa. Kuuntelin seuraavat levyt:

- The Libertines – Up the Bracket
- Belle and Sebastian – Dear Catastrophe Waitress
- Weezer – Green Album

Autossa on kiva kuunnella vähän menevämpää musaa, tosin mulla oli ihan hyvät kuulokkeet ja voisin kuunnella noista melkein mitä vain myös kotona. Kotiin tultuani selvitin mieltäni pitkään askarruttaneen kysymyksen: mitä Up the Bracket tarkoittaa? 2000-luvun coolein bändi ei saletisti nimeä niiden debyyttialbumia sulkumerkkien mukaan. Kaverini Google kertoi, että Up the Bracket on Pete Dohertyn suosikkikoomikon käyttämä termi iskulle kurkkuun. Ilmeisesti se voi tarkoittaa myös kokainiin käyttöä.

Huomenna pitäisi taas opiskella. Aloitin proseminaariesitelmän palauttamisen jälkeisen henkisen tyhjiön täyttämisen ilmoittautumalla kaupunkitutkimuksen tenttiin. EI HYVÄÄ ILTAA! Pitää hakea kirjat huomenna. Ehkä menen myös unicafeen ja kirjastoon. Aikamoista.

Tällästä tänään. Ihan kiva välillä olla viikonloppu ottamatta BÖNTTÖÖ. Ensi viikolla taas ehkä. Sitä ennen pitäkää KOTKA PÄÄLLÄ!

Hiiohoi! I also shoot weddings and here is one example of “official wedding photo” i took this summer. If you have need for wedding photographer, you can contact me at mikko@cromita.com Elikkäs siis jos on häävalokuvaajalle tarvetta keski-Suomen alueella niin kirjoitelkaas yllä näkyvään sähköpostiosoitteeseen!

Jyväskylä, Finland, 21.11.2009

Huomenta!

Keskiviikkoisilla sitseillä Ilkka Kärrylä & The Downtown Fiven vetämä setti jäi varmasti mietityttämään useita. Ollaan aika hipstereitä ja koska humalatilassani en muistanut spiikata näitä suurella yleiselle kenties tuntemattomia underground-tekeleitä, niin ollaan mielestäni lukijoillemme velkaa vähintään tämä MERISITSIEN SETTILISTA – s’il vous plait (ranskaa).

1. Lady Gaga – Poker Face

Hulvaton P-p-p-pokerinaama-sovituksemme epävireisellä mandoliinilla, solisti-Ilkan perkussioilla, leden taustastemmoilla (NAILED IT!) ja MELODICALLA (mitä vittuu?!) sekä virtuoosimaisella kuoropojan äänelläni kuorrutettuna pisti bileet käyntiin.

Laulu kertoo tulkintani mukaan naisesta, jolla on vakava peliongelma.

“Russian roulette is not the same without a gun, and baby when it’s love if it’s not rought, it isn’t fun.”

Öö, okei.. hullu.

2. Bon Jovi – Livin’ On A Prayer

80-luvulla breikannut Jon “Bon Jovi” Bongiovi on kasari-indietähtien aatelia. Tätä biisiä syytän ääneni menettämisestä. Myös bnth sekä Leijonakuningas-laulut aamun pikkutunneilla pelasivat roolia (spelade en rol).

Laulu kertoo uskovaisesta pariskunnasta (Tommy ja Gina), jotka ovat ilmeisiä sosiaalipummeja eläen “rukouksen päällä”. Tommy voi kiittää ay-liikettä ahdingostaan, sillä liiton ollessa lakossa menettää mies työnsä telakalla. Lukekaa sanat, jos ette usko!

Lisäksi Tommy ei päästä naistaan lähtemään, vaikka Gina panee selvästi jotain toista MIESTÄ, joka pystys elättämään tän.

Gina dreams of running away
When she cries in the night
Tommy whispers: Baby it’s okay, someday

3. Scorpions – Wind Of Change

Moni väittää tämän biisin liittyvän Berliinin muurin murtumiseen ja siitä seuranneeseen (ja edeltäneeseen) ns. RAUTAESIRIPUN säröilyyn 1989. En ole tuosta ihan varma, mielestäni kyseessä on jonkinlainen oodi Moskovan maamerkeille sekä ilmastolle. Video saa minut itkemään, mutta se olisi emotionaalisesti vieläkin vahvempi, jos siinä ei kuvattais jotain HISTORIAA.

Tämä biisi meni sitseillä huonoiten, mutta Leden soittama Melodica-intro puhalsi tosiaan MUUTOKSEN TUULIA haltioituneen sitsikansan kasvoille.

“Skorpparit” ovat yhä aktiivisia. Jos olet onnekas, voit löytää bändin levyn esim. Stupidosta!

4. Eagle Eye Cherry – Save Tonight

Merisen settimme päätti yleisön jopa AGGRESSIIVISESTI vaatima encore, singer-songwriter KOTKASILMÄ KIRSIKAN “Save Tonight” -hitti, jonka musavideo jaksaa hämmentää! Myös tässä kappaleessa nainen itkee. Mikä märinäfantasia näillä biisintekijöillä on?! Biisi kertoo hetkeen tarttumisesta, muijien juottamisesta känniin sekä sääliheruttamisesta.

Itse poistuin sitseiltä tunteja ennen pilkkua. Fight the break of dawn, my ass.

Olen aika varma, että Eagle Eye on kuollut heroiinin yliannostukseen.

***

Tänään menen PUNTILLE, jos kipeä kurkkuni antaa myötä. Eilisestä krapulasta tuli aika hirveä ja voin pahoin vielä nukkumaan mennessäni. Tarkoituksena tänään illemmalla olisi myös haudata rakas yhteiskuntahistorian laitoksemme (symbolisesti, rakennus säilyy) Kampin Kannas-baarissa, jossa ei varmasti kyyneliltä säästytä. Kotkista Antsa tulee paikalle, Lede lähtee Keski-Suomeen MUMMOLAAN. Watch out, Jyväskylän bithces!

Minulla on tänään suuri tarve pelata lautapelejä ja leipoa. Se oli hienovarainen ehdotus blogin kautta juuri sinulle.. mutta ei sulle.

KEEP YOUR EAGLE ON AND SPREAD THOSE WINGS!

Nyt kalenterit esille, sillä seuraavat sosiologipäivät järjestetään Jyväskylässä 19.-20. maaliskuuta 2010. Alustavan ohjelman voi nyt lukea Westermarck-seuran sivuilta, ja kuten järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Terhi-Anna Wilska kertoo, luvassa on kovat ajat:

Vuoden 2010 sosiologipäivien teemana ovat kovat ajat, jotka haastavat sosiologit pohtimaan tieteenalansa haasteita ja mahdollisuuksia nyky-yhteiskuntien ongelmien selittämisessä ja ratkaisemisessa. Maailmanlaajuinen talouskriisi, hyvinvointivaltion ja väestörakenteen muutokset sekä aatteiden että ideologioiden kasvanut kirjo haastavat suomalaisen sosiologian etsimään selitysmalleja ja ratkaisuja ongelmiin. Sosiologia on pakotettu pohtimaan myös asemaansa kriittisenä yhteiskuntatieteenä entistä monimuotoisemmassa ja moniarvoisemmassa yhteiskunnassa. Sosiologien tulee reflektoida omaa toimintaansa uudella tavalla. Millaista asiantuntijuutta ja millaista kansalaisuutta tarvitaan 2010-luvun politiikkaprosesseja, innovaatioita ja nopeita ratkaisuja korostavassa yhteiskunnassa?

Jyväskylä, Finland, 15.11.2009

We went shooting some autumn photos with this beautiful Mari and here are the results… Hope you like it!

Maanantaina jyväskyläläisille autoista innostuneille koitti ennenaikainen jouluaatto, kun Motonetin uusi myymälä avattiin Keljon kaupunginosaan. Kävin pahimman alkuhuuman laannuttua tiistaina katselemassa, millaisesta myymälästä on oikein kyse.

Heti alkuun huomasi, että tämän kaupan asiakkaat ajavat autolla. Itse olin tietenkin liikkeellä fillarilla. Reitti Motonetiin on kaikin puolin toimiva ja helposti ajettava, mutta rakennustöiden jäljiltä osa kevytväylää oli vielä päällystämättä. Viimeinen etappi kaupan pihaan oli lähinnä muodollisuuden vuoksi rakennettu. Noin metrin levyinen väylä korkeilla kanttikivillä, eipä siinä paljoa pyörällä ajeta. Käytännössä pyörät joutuvatkin ajamaan autojen seassa, mikä ei ole niin kovin hyvä juttu. Kyllä nykyään pitäisi olla kunnolliset kevytväylät jopa autotarvikeliikkeisiin. Varsinkin kun kyseessä on uusi alue, jossa liikennesuunnittelu voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Sen sijaan myönteinen yllätys oli, että pyöräteline löytyi aivan sisäänkäynnin vierestä. Autoilijat saavat kävellä jostain parkkipaikan perukoilta, mutta pyöräilijälle on aina vapaata tilaa oven edessä. Kätevää!

Sisällä tavaraa näytti riittävän. Autotarvikkeiden lisäksi tarjolla oli ainakin veneily-, kalastus- ja kodintarvikkeita. Eli aika lailla samat tuoteryhmät kuin Biltemassakin. Ainoa suurempi ero Biltsuun taitaa olla siinä, että Motonetistä saa myös ns. merkkituotteita. Esimerkiksi ajovalopolttimohyllyssä oli sulassa sovussa niin Osram, Philips kuin halpamerkitkin. Biltema saakin Motonetistä merkittävän kilpailijan, mikä varmasti koituu lopulta asiakkaan eduksi. On myös jotenkin lohdullista huomata, ettei talouden taantuma ihan kaikkia projekteja ole päässyt lopettamaan.

Ehkä hauskinta koko Motonet-reissussa oli havainnoida puodin muita asiakkaita. Miehet näyttivät olevan vilpittömän innoissaan uudesta myymälästä. Kaikki hyllynvälit koluttiin ja varmasti heräteostoksiakin tehtiin. Ja sitten väitetään, etteivät miehet osaa shoppailla! Eräs eläkeläismies sentään vaikutti olevan tukevasti maan pinnalla. Hän hypisteli jotain tuotetta ja tokaisi sitten kaverilleen: “Halpaa on, mutta mihin tämmöistäkin tarvitaan?”

Niinpä.

Vaimojen ja tyttöystävien ilmeet eivät olleet yhtä innostuneita. Moni näytti vain seurailevan miestään ja ihmettelevän, mihin tuollaistakin tavaraa tarvitaan. Tylsistyneitäkin ilmeitä oli havaittavissa. Ehkäpä Motonetin avulla miehet pääsevät vihdoinkin kostamaan ne kymmenet ellei sadat vaatekaupoissa vietetyt tunnit. Samalla mitalla takaisin! Jossainhan taidettiin mainita, että Keljon supermarketit ovat Motonetin naisparkkeja.

Tietenkin jotain tavaraa omaankin ostoskoriin eksyi. Tylsää kyllä, matkaan tarttui parkkivalopolttimoita ja sitten sellaista peilitarraa, jonka avulla olen suunnitellut virittäväni fillarin ajovaloja. Hintaa ostoksille tuli kahdeksan euroa, joten aika halvalla selvisin tästä reissusta. Tutustumiskäynnin ensisijaisena tarkoituksena olikin tarkastella kaupan valikoimaa ja hintatasoa tulevaisuuden tarpeita ajatellen.

(Thanks for the photo to Ale <3 Kiitos hun!)

Doesn’t matte how much of time have passed by since the last post i won’t apologize since as i saw many of my ex-classmates who are now at university are busy too and i’m feeling so much better. After all i didn’t even had time to make some kind of update.

It was nice being at home, visited old teachers and cousin, ex-classmate, grandparents and was a truly nice few days spent at home. Sunday was a long day coming back here, my train was 45 minutes late from Brasov, and then almost an hour late from Cluj, so nice … Had no Internet Sunday and Yesterday and now finally having it.

Monday was great, got one of my Finnish tests, 33 points out of 30 don’t laugh and don’t think i’m crazy or something. There were also 5 bonus questions and made 3 out of them, that where from the 3 points come. Then won some kind of CIMO bookmark at some game during the Finnish lesson and finally had Finnish Culture and Civilization when our teacher told us about her recent trip in Finland (yaya she has a pic with Santa Claus ) and then almost 60 minutes only about HELSINKI. Naaaa, me wants to go there ummm and now has as for homework to write briefly about 11 more cities: Espoo, Jyväskylä, Kupio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku and finally Vantaa… translated also a handout about Santa’s Office that our teacher brought from there for the rest of the group

Today was long and annoying day…one reason because i hate so much both Lexicology and Phonetics and now one more added to the list called General Linguistics So Tuesday is good for nothing, except when we have British Culture and Civilization because that’s somewhat better.

Tomorrow just 2 lessons, Essay writing and English Literature… and then would be Peli-ilta (Game-evening) from 7PM to 10PM but don’t know yet if i will attend it, it’s late and been quite a tiring week all-together.

Jyväskylä, Finland, 27.10.2009

Jyväskylä, 12.8.09

Am See da.

Rikos Edition

VCS2600 (Rikos / Stilleben)
CMOS (Rikos)
ZURKKA (Rikos)
SIPITRON (Disko Tekno Kollektiv)
TP (Rikos Records)

Jyväskylä, Finland, 20.10.2009

Nyt on taas se aika kahdesta vuodesta, jolloin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle valitaan uusi edustajisto vaaleilla. Äänioikeus on jokaisella, joka on kirjautunut läsnä olevaksi ja ylioppilaskunnan (JYY) jäsen. Edustajistovaalien ennakkoäänestyspäivät ovat keskiviikko 28.10.2009 ja torstai 29.10.2009. Varsinaiset vaalipäivät ovat tiistai 3.11.2009 ja keskiviikko 4.11.2009 ja äänestää voi yliopiston pääkirjastolla (28.10., 29.10., 3.11. ja 4.11. kello 11:00-18:00), Mattilanniemen A-rakennuksella (28.10., 29.10, 3.11. ja 4.11. kello 11:00-18:00), Agoralla (28.10., 29.10, 3.11. ja 4.11. kello 11:00-18:00), ylioppilastalolla (3.11. ja 4.11. kello 11:00-16:00), Ylioppilaskylän Lillukassa (29.10. kello 16:00-20:00 ja 4.11. kello 14:00-20:00), Tourulassa (3.11. kello 11:00-16:00) ja Ylistönrinteellä (28.10. kello 11:00-16:00 ja 3.11. kello 11:00-14:00). Itse olen ehdolla numerolla 168.

Olen historian fuksi ja pääaineopinnot suoritan humanistisessa tiedekunnassa. Sivuaineina aion lukea muun muassa valtio-oppia, journalistiikkaa, naistutkimusta ja mahdollisesti myös ruotsia. Työskentelen freelance-journalistina useammassakin lehdessä ja vapaa-aika kuluu opintojen kannalta liiankin usein jalkapallon parissa. Järjestötoiminta on jo ennestään tuttua, sillä olen toiminut useissa järjestöissä, toimikunnissa ja opiskelijoiden kattojärjestössä.

Teemani ovat:

Tenttiakvaarioista ja e-tenttimahdollisuudesta yleinen käytäntö

Tenttiakvaario ja e-tenttimahdollisuus tarkoittavat lyhyesti sanottuna sitä, että oppilas voi käydä suorittamassa jokaisena arkipäivänä tasatunnein tenttiakvaariossa (tällä hetkellä kirjaston kolmannessa kerroksessa) tenttinsä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että ei ole pakko raahautua lauantaina (tai mikä ikinä tiedekunnan yleinen tenttipäivä olikaan) tenttitilaisuuteen, vaan ajankohdan saa valita mielensä mukaisesti.

Tällä hetkellä käytäntö on ”testitoiminnassa” ainakin humanistisessa tiedekunnassa, joskaan järjestelmää ei ole vielä sielläkään saatettu toimintaan. Vaadin, että järjestelmään satsataan lisää ja kokeilua laajennetaan kaikkia tiedekuntia koskevaksi opintojen dynaamisuuden lisäämiseksi.

Järkivihreys

Erinäiset vihervasemmistolaiset piirit, nimiä sen tarkemmin mainitsematta, ovat ajaneet yliopistolle käytäntöä, jonka mukaan ruokaloissa olisi niin kutsuttuja kiintiökasvispäiviä. Suomeksi sanottuna, lihaa ei tarjoiltaisi ollenkaan joinakin päivinä.

Korostan, että ylioppilaskunnan tehtävä ei ole puuttua oppilaiden ruokatapoihin ja -tottumuksiin ja moralisoida minkä syöminen on oikein ja minkä ei. Ensinnäkään se ei missään nimessä kuulu nimenomaan ylioppilaskunnan tehtäviin ja toisekseen jokaisella tulee olla oikeus valita tottumuksiensa mukainen ruoka ilman, että joutuu moraalisaarnauksen ja paasauksen uhriksi. Järkivihreyttä, kiitos!

Tasa-arvo on myös miesten oikeus

Oletko kyllästynyt siihen, että tasa-arvoa käsitellään aina, ja nimenomaan aina, naislähtöisestä näkökulmasta? Et ole ainoa. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei ole tilaa sukupuolisyrjinnälle myöskään miehiä kohtaan ja on silkkaa sokeutta kieltää tosiasia, että myös miehillä on tasa-arvo-ongelmia. Esimerkiksi valtaosa koulumaailman pudokkaista ovat juuri miehiä.

Se, että ajan miesten oikeuksia ei tietenkään tarkoita, että vastustaisin naisten tasa-arvopyrkimyksiä tai, kuten usein olen saanut kuulla, olisin sovinisti. Päinvastoin, haluan vain tuoda esille, ettei tasa-arvokysymys ole yksisukupuolinen, vaan kaikkien asia. Sukupuolten vastakkainasettelusta on tehtävä loppu!

Muista siis käyttää ääntäsi ennakkoäänestyspäivinä (keskiviikko 28.10.2009 ja torstai 29.10.2009) tai varsinaisina vaalipäivinä (tiistai 3.11.2009 ja keskiviikko 4.11.2009) ja valitse ehdokas numero 168!

Zachris Haaparinne, 168

Historian pääaineopiskelija

Tänään ehti tapahtua kaikenlaista mielenkiintoista, josta nyt illan myötä voisi tännekin kirjoitella.

Liukkautta…

Heti aamusta matkani kävi Mattilanniemeen. Tietenkin pyörällä sinne ajelin. Yön aikana oli sadellut vettä ja aamulla lämpömittari näytti pari astetta pakkasta. Viisaampi voi tehdä näiden tietojen perusteella päätelmiä mahdollisista väylien liukkaudesta. Minä en asiaa sen kummemmin miettinyt, mutta kotipihasta lähtiessä renkaan alla ratisi sen verran, että älysin sentään olla varovainen. Minulla on vielä kesärenkaat alla, joten on syytä olla hereillä senkin puolesta.

Tämän aamun liukkaus oli vielä oikein kavalaa lajia. Silmämääräisesti arvioimalla näytti nimittäin siltä, että asfaltilla on vain vettä, mutta tosiasiassa veden alla olikin jäätä. Kyseessä oli melkein pahin mahdollinen keli juuri arvaamattomuuden vuoksi. Paluumatkalla Kilpisenkadun ylikulun “spiraalikin” oli peilijäässä. Katsoin parhaaksi kantaa pyörän rappusia alas, koska rampin puolella ei uskaltanut edes taluttaa, saatikka sitten ajaa.

Liityin hiljattain ihan mielenkiinnosta liukkaudesta varoittavien tekstiviestien tilaajaksi. Helsingissä viime vuonna käynnistynyt palvelu on laajentunut nyt Jyväskyläänkin. Olen pitänyt palvelua aikamoisena hömppänä, sillä kyllähän jokaisen pitää olla sen verran valveutunut, että ymmärtää talvisessa Suomessa olevan useinkin liukasta. Systeemin pitäisi varoittaa ns. pääkallokeleistä, mutta tänä aamuna varoitusta ei ainakaan tullut. Itse olisin määritellyt tämänaamuiset mustat jäätiköt varoittamisen arvoisiksi. Keskisuomalaisen uutisen mukaan viestejä oli kuitenkin yritetty lähettää. Kirjoittelen asiasta sitten lisää, jos joskus viesti kännyyn kilahtaa.

…ja liikennevalistusta

Iltapäivällä sateen tauottua lähdin kävelykadulle, missä Liikenneturva sekä urheiluseurat JJK ja Happee aloittelivat liikenneturvallisuuskampanjaansa. Kaikki pelissä liikenteessä -kampanja lähtee kiertämään seuraavalla viikolla Jyväskylän seudun toisen asteen oppilaitoksia. Kampanjan avulla seurat kantavat vastuutaan nuorten kasvattajina. Onhan liikenteen ja joukkueurheilun yhteyskin ilmeinen; jos pelikentällä noudatetan yhteisiä sääntöjä, niin miksipä ei myös liikenteessä. Seurojen juniorit ovatkin juuri siinä iässä, jossa nuoren elämä muuttuu liikkuvaiseksi. Samallahan valistusta voidaan jakaa myös muille kuin seurojen kasvateille.

On hyvä, että myös urheiluseurat ottavat osaa liikennekasvatukseen. Viime aikojen onnettomuudet ovat osoittaneet, että kaikki työ on tarpeellista asenteiden muuttamiseksi. Sodassa, rakkaudessa ja liikenneturvallisuuden edistämisessä kaikki onkin sallittua. Nuorten kuljettajien riskinotto ei vain meinaa vähentyä. Koska keinot nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat käymässä vähiin, uudet avaukset ovat aina tervetulleita.

Alkuiltapäivästä tempaus tuntui kiinnostavan enemmän eläkeläisiä kuin kävelykadulla pyöriviä nuoria. Ainakin valistus oli nyt tuotu nuorten lähelle, millä pitäsi olla myönteinen vaikutus sanoman perillemenoon. Hienoa on myös se, että kampanjan keulahahmot ovat nuoria itsekin. Toivoa sopii, että kampanja kantaa hedelmää.

Kävelykadulla paikalla oli Liikenneturvan perussetti, eli törmäyskelkka ja katolleen kiepsahtava auto.

U know good places to go … let us know about them ….

Nyt liukkaus ei pääse enää yllättämään jalankulkijaa, kun Jyväskylän katujen talvihoidon päivystäjä lähettää jalankulkijoille tekstiviestinä ilmoituksen katujen liukkaudesta, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen (linkki). Ovatko ihmiset jo niin avuttomia, etteivät he enää pysty talvella katsomaan/tuntemaan onko alla oleva tie liukas vaiko ei. Autoille liukkaankelin varoitukset nyt vielä jotenkin ymmärtää, kun tuntuma tiehen ja vallitsevaan säähän on erilainen.

Kuinkahan paljon Jyväskylän kaupunki onkaan tähän käyttäjilleen käytännössä ilmaiseen – vain kytkemis ja irtisanomis maksut  á 16 centtiä – palveluun sijoittanut rahaa ja paljonko tästä lopulta tulee hyötyä käyttäjille. Ainoa ryhmä, joka tästä luultavasti hyötyy, ovat vanhukset, mutta vähän kyseenlaiselta tuntuu tämäkin hyöty.

Tänään Jyväskylässä otettiin käyttöön uudet liikennevalot. Kävin tuoreeltaan katsomassa, miten Keskussairaalantielle pystytetyt jalankulkuvalot täyttävät tehtävänsä – vai täyttävätkö ollenkaan?

Uudet valot ovat siis yliopiston nurkalla Keskussairaalantien ja Kramsunkadun risteyksen vieressä. Valojen tarkoitus on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Aikaisemmin paikalla sijainnutta suojatietietä autoilijat eivät juurikaan kunnioittaneet ja vaaratilanteita syntyi jatkuvasti. Ilkikurisesti sanoen autoilijat saivat mitä tilasivat: kun suojatietä ei kunnioiteta, niin sitten paikalle rakennetaan liikennevalot. Eipä ainakaan autoilijoiden matkanteko tästä sujuvammaksi tullut.

Kävin siis hieman haistelemassa alueen uusia liikenteellisiä tuulia. Työmiehet olivat vielä hienosäätämässä valojen toimintaa, joten aivan viimeistä tuomiota valoista en voi vielä antaa. Eikä se olisi muutenkaan reilua, sillä tuskin mikään uusi liikennejärjestely toimii täydellisesti ensimmäisenä päivänään. Ehkäpä joidenkin kuukausien päästä voidaan sanoa asiasta jotain pitävämpää. Tässä kuitenkin joitain alustavia havaintoja.

Ensinnäkin liikennevalot ohjaavat vain suojatien liikennettä. Viereiset yliopiston ja Kramsunkadun liittymät on jätetty valo-ohjauksen ulkopuolelle. Lyhyen tarkkailujakson aikana yksi yliopiston pihalta tullut auto ei huomannut punaisia valoja, vaan ajoi läpi, vaikka suojatiellä oli jalankulkijoita. Olisiko valo-ohjauksen piiriin pitänyt sittenkin ottaa myös viereinen risteys? Keskussairaalantielle liittyvillä on täysi työ havainnoida vilkasliikenteisen kadun autoliikennettä, jolloin vaarana on, ettei huomiota riitä enää kevyelle liikenteelle. Onneksi valotolppiin on asennettu pienemmät toisto-opastimet, joten tielle liittyvillä autoilijoilla pitäisi olla mahdollisuus havaita valot.

Vaikka liikennevalot toimivat yhdessä muiden Keskussairaalantien valojen kanssa, jalankulkijat tuntuivat pääsevän yli hyvin nopeasti napin painamisen jälkeen. Havaintojeni mukaan mukaan odotusaika oli lyhyimmillään noin viiden sekunnin luokkaa. Tämä on loistava asia, sillä lyhyt odotusaika kannustaa noudattamaan valoja. Punaisia päin ei “tarvitse” kävellä, kun tietää valon vaihtuvan nopeasti. Kaupungin tiedotteen mukaan hiljaiseen aikaan liikennevalot eivät ole yhteydessä muihin valoihin, minkä vuoksi odotusaika pysyy lyhyenä myös illalla ja yöllä.

Lyhyen odotusjan kääntöpuolena on lyhyt ylitysaika. Normaalilla nopeudella liikkuva henkilö ehtii kävelemään suojatien yli juuri ja juuri, ennen kuin valo vaihtuu punaiseksi.  Tästä näkee, että liikennevalojen ensisijaiseksi käyttäjäryhmäksi on ajateltu ripeäliikkeisiä opiskelijoita. Rollaattorimummo joutuu ylittämään suojatien kahdessa osassa.

Suojatielle on rakennettu keskisaareke, ja kerrankin ilman kanttikiviä! Tämän ratkaisun soisi yleistyvän muuallakin.

Ensimmäisenä päivänä liikennevalojen noudattaminen olisi voinut olla parempaakin. Monet kevyen liikenteen edustajat tuntuivat menevän vanhasta muististaan yli silloin kun kun halusivat. Myös autoilijoiden taholta havaitsin pari läpiajoa, eli autoilija ajoi päin punaista aivain kuin liikennevaloja ei olisi ollutkaan. Toivottavasti liikennekäytös paranee, kun liikennevalot ottavat paikkansa suojatiellä. Ainakin pienten koululaisten turvallisuus paranee, mikä lienee jo riittävä peruste tälle noin 150 000 euron hankkeelle.

Lisää tietoa uusista liikennevaloista saa Jyväskylän kaupungin sivuilta. Katso myös alla olevat kuvat!

Vaikean kauden alun jälkeen JYPille alkaa näkymään jo valoa tunnelin päästä, sillä joukkue saalisti tiistaina jo toisen peräkkäisen voittonsa. Ennakoitua paremmin kautensa aloittanut Ässät oli täysin aseeton JYPiä vastaan, joten edelliskauden sarjajumbo saikin poistua Jyväskylästä totutusti tappio niskassaan. JYP pelasi vastaavasti kauden parhaan ottelunsa, joten ottelun jälkeen taululla komeilivat lukemat 5-2 (1-0,2-0,2-2). Ottelun sankariksi nousi JYP-hyökkääjä Harri Pesonen kahdella maalillaan.

Maalintekopelin kanssa tuskaillut hurrikaanilauma sai selvästi lisäpontta joukkueen tuoreimmasta vahvistuksesta. Kanadasta maanantai-aamuna Jyväskylään saapunut Steve Kariya ei vielä Ässiä vastaan pelannut, mutta hänen läsnäolonsa kaukalon laidalla sai joukkueen esittämään kaukalossa parastaan. Viime aikoina kateissa ollut edelliskauden peräänantamaton taistelu alkoi nostaa päätänsä tässä ottelussa, joten jatko on varmasti tältä osin helpompaa. Erityisesti hyökkäysosasto näytti osaamistaan, sillä seuraavassa ottelussa joku hyökkääjistä putoaa pelaavasta kokoonpanosta pois Kariyan palkkaamisen myötä.

”Tehtiin sovitut asiat huolella”

Jyväskyläläisten tolppien välissä esiintyi ensi kertaa kotiottelussa odotettu nimi, Mika Noronen. ”Nortti” esitti varmoja otteita maalin suulla, mutta ottelu oli kaikkea muuta kuin helppo hänelle. Esimerkiksi toisessa erässä Noronen torjui vain yhden kerran.

- Meidän jalat toimi tänään ja tehtiin asioita niin kuin piti. Tehtiin mitä sovittiin ja se riitti, syötiin Ässät pois pelistä tänään. Kauden ensimmäinen peli Tampereella jännitti tosi paljon, mutta tänään oli jo sen suhteen helpompaa. Alussa pääsin hyvin mukaan, mutta peli oli vaikea kun toisessa erässä ei tullut juuri torjuntoja. Jätkät pelasi kuitenkin tänään hyvin, joten suht helppo oli pelata, Noronen kommentoi ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

- Viime viikolla treenattiin tosi kovaa, käytiin palavereita ja kaikki tarvittavat asiat läpi ja nyt ollaan alettu tekemään niitä siellä sovittuja asioita. JYP tulee jatkossa varmasti pelaamaan hyvää ja voittavaa kiekkoa, Noronen jatkaa.

Tyytyväinen oli ottelun jälkeen myös JYP-käskijä Risto Dufva. Steve Kariyan sivussa oleminen oli joukkueen valmennusjohdon ja pelaajan kanssa yhdessä sovittu juttu. Kariya kärsi pelipäivän aamuna edelleen matkarasituksesta ja aikaeron tuomasta väsymyksestä, sillä hän saapui Jyväskylään vasta edellisaamuna.

- Päätettiin porukalla ettei Steve vielä pelaa ja oli mielenkiintoista katsoa, miten joukkue siihen reagoi ja mielestäni reagoi aika hyvin. Toki meille vielä virheitä tulee ja kiekot välillä pomppii hermostuneisuuden takia, mutta aikalailla dominoiva esitys meiltä kuitenkin tänään, Dufva kommentoi.

- Tilanne jossa elämme ei ole missään tapauksessa helppo joukkueelle. Peliä pitää vielä hakea, kasata ja parsia, mikä tuo peliin kohdistuvaa hermostuneisuutta. Maalintekopelissä oli tänään tarvittavaa nälkäisyyttä. Siinä oltiin todella hyviä tänään. Alivoimapeli oli myös yksi ottelun ratkaisutekijöistä, siinä Ässät olisi voinut nousta peliin mukaan, Dufva jatkaa.

Tommi Meronen

Artikkeli löytyy täältä: www.jypliiga.fi

Hädin tuskin aamu.

Talonvaltaus Vaasankatu 8:ssa, Jyväskylässä. Villiviini.

Ilta Tuomiojärvellä.

Kaupungin asukas Tuomiojärvellä.

Piti lähteä liikkeelle jo seitsemältä sumuisena perjantaiaamuna. Sillan kaiteesta sai vähän tukea kameralle.

Menneenä viikonloppuna Keski-Suomen teillä sattui useita onnettomuuksia ja rattijuoppojakin tavattiin.

Perjantai:

• Henkilöauton raju ulosajo Keljonkankaalla. Kolme ihmistä loukkaantui lievästi. Auto oli varastettu ja  rattijuopumusta epäillään.
• Kuhmoisissa henkilöauto peruutti jalankulkijan päälle. Jalankulkija loukkaantui lievästi.

Lauantai:

• Äänekoskella marjanpoimijoiden auto ajautui ulos tieltä. Pakettiautossa oli kymmenen matkustajaa, joista osa loukkantui lievästi.
• Perjantain ja lauantain välisenä yönä tavattiin kolme rattijuoppoa. Yksi heistä pakeni poliisia Vaajakoskella pitkin kevyen liikenteen väyliä. Huumetesti osoitti positiivista amfetamiinille, ajokorttia ei ollut ja autokin oli katsastamaton.
• Maasturin ja henkilöauton kolari Leppävedellä. Neljä ihmistä kuljetettiin sairaalaan tutkittavaksi.
• Toivakassa törkeä rattijuopumus. Lisäksi ajoneuvo katsastamaton ja väärissä kilvissä. Kuljettajalla ajokielto päällä.
• Jämsässä ratsiassa paljastui yksi rattijuoppo sekä kolme alle rangaistavuusrajan jäänyttä lukemaa.

Sunnuntai:

• 17- ja 18-vuotiaat miehet kuolivat ulosajossa Puuppolantiellä. Kuljettaja ja kolmas matkustaja loukkaantuivat.
• Virrolla nainen ajoi ulos. Auto syttyi palamaan, eikä kuljettaja päässyt ulos autosta. Kuljettaja kuoli.
• Mieskuljettajan auto suistui ulos tieltä Konnevedellä. Kaksi matkustajaa loukkaantui. Kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja ylinopeudella uskotaan olevan osuutta onnettomuuteen.

Koskettavin onnettomuuksista oli nuorten ulosajo, joka tapahtui tiellä, jota itsekin ajelen usein pyörällä. Kävin sunnuntai-iltana ajelemassa reittiä ja otin pari valokuvaa onnettomuuspaikalta. Päivän aikana paikalla oli käynyt paljon ihmisiä jättämässä kynttilöitä uhrien muistoksi. Lenkin aikana oli aikaa pohtia onnettomuuteen johtaneita syitä.

Tässä kuvassa näkyy mäki, jonka takana nuorten auto lähti kuljettajan hallinnasta. Mäki on jyrkkä, eikä sen taakse näe käytännössä lainkaan.

Kuva mäen päältä. Pellossa näkyy onnettomuusauton jättämät jäljet. Nuoria kävi sunnuntai-iltana onnettomuuspaikalla muistamassa uhreja.

Soraa ajoradalla.

Onnettomuuspaikka vastakkaisesta suunnasta nähtynä. Tien profiili on mutkainen ja mäkinen.

Ensitietojen mukaan 19-vuotiaan kuljettama auto ajoi huomattavaa ylinopeutta. Poliisi arvioi nopeuden olleen 170-180 km/h. Tiellä on kuudenkympin rajoitus, mutta todelliset nopeudet ovat jotain aivan muuta. Varsinkin ilta-aikaan tiellä ajellessani olen huomannut, että nopeudet nousevat usein satasenkin yli. Puuppolantien profiili on mutkainen ja mäkinen, mikä saattaa innostaa kokeilemaan rajojaan. Mutkien välissä avautuu joitain suoria, joilla vauhtia voi nostaa.

Keskisuomalaisen keskusteluissa suurta painoarvoa on annettu nuorten käyttämälle autolle, joka oli vuosituhannen alun Civic Type-R. Monien mielestä tällainen tehokas auto oli yksi syy onnettomuudelle. Mielestäni on vähän hölmöä vierittää syytä käytössä olleen auton suuntaan. Monesta perheautostakin löytyy hevosvoimia saman verran kuin Type-R:stä, eikä onnettomuudessa ollut käsittääkseni kyse mistään sellaisesta, mitä ei voisi tehdä millä tahansa autolla. Voihan kuitenkin olla, että nuoren kuljettajan käsissä tuunatusta Civicistäkin tulee superauto, jonka uskotaan pärjäävän kovissa nopeuksissa todellisuutta paremmin. Ja onhan Ärrätyypissä hieman kartingautomaista ajettavuutta, mikä saattaa antaa liioitellun kuvan auton ominaisuuksista.

Mielenkiintoista on miettiä myös päällysteen vaikutusta tapahtuneeseen. Puuppolantiehän on päällystetty uudelleen tänä kesänä, joten tien pinta on erinomaisessa kunnossa. Olisikohan uusi päällyste ja katuvalaistus luoneet väärää turvallisuudentunnetta? Lauantai-ilta oli myös hyvin kostea ja sakeaa sumua esiintyi monin paikoin. Kosteuden lisääntyessä uusi asfaltti muuttuu yhtä liukkaaksi kuin sateella, mutta autoilija ei välttämättä huomaa olosuhdemuutosta lainkaan. Tiedot onnettomuusautosta antavat aiheen miettiä sen renkaiden kuntoa. Keskivertoa tehokkaampi pikkusportti nuorison käytössä voi olla yhdistelmä, jossa renkaat saattavat kulua yllättävän nopeasti.

Suurempia arvioita tilanteen kehittymisestä ei mediassa ole esitetty. Lähtökohtana on kuitenkin mäennyppylä ja ylinopeus. Katselin tielle jääneitä renkaanjälkiä, jotka näkyvät tarkasti katsomalla myös tämän jutun kolmannessa kuvassa. Vaikutti siltä, että auto olisi lähtenyt sivuluisuun heti mäen harjalla ja kääntynyt lähes poikittain ennen suistumistaan ojaan. Sen, mitä todella tapahtui, saamme lukea myöhemmin tutkijalautakunnan raportista.

On ikävää huomata, että tällaisia järjettömiä ja ennen kaikkea turhia onnettomuuksia tuntuu vain sattuvan, vaikka onnettomuuksista uutisointi on laajaa ja nuorten liikenneturvallisuus on jatkuvasti pinnalla. Tuskin kukaan on pystynyt välttämään uutisia esimerkiksi kesäkuisesta Oulun onnettomuudesta tai syyskuussa sattuneesta Porin ulosajosta. Kummassakin onnettomuudessa kuoli kolme nuorta. Lääkkeet alkavat olla aika vähissä, kun asenteet eivät vain muutu.

Keskisuomalaisen haastattelussa Tommi Mäkinen ehdotti, että autoihinkin ryhdyttäisiin soveltamaan samanlaisia teholuokkia kuin moottoripyörissä. Hyvä idea, mutta käytännössä mahdottoman vaikeaa toteuttaa. Ehkä tulevaisuudessa se voisi olla mahdollista, jos autot pystyisivät tunnistamaan kuljettajansa. Silloinhan auton tietokone voisi rajoittaa tehoja, kun ratin taakse istuu juuri kortin saanut kuski. Keskusteluissa on vilauteltu myös nopeudenrajoittimien käyttöönottoa, jolloin nuori kuljettaja saisi ajaa enimmillään esimerkiksi 80 km/h. Tämän ajatuksen ehdottaja saattaa tulla kuitenkin toisiin ajatuksiin körötellessään satasen alueella tällaisen nuoren kuljettajan perässä.

Rajoitukset ym. keinot kuitenkin rankaisisivat perusteettomasti myös niitä nuoria, jotka käyttäytyvät liikenteessä sääntöjen mukaan. “Kiltit” vain hukkuvat massaan, eikä heistä kirjoitella koskaan lehdissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heitä olisi olemassa.

Kävipä pyörälenkillä niin, että poliisi pysäytti – mutta ei siten kuin luulette…

Aloitetaanpa tarina alusta. Olin eräänä iltana ajamassa Jyväskylän Hannikaisenkatua kohti Vapaudenkatua. Tulin Shell Veturin kohdalle, jossa kevytväylä kulkee käytännössä mittarikentän vierustaa. Ahtaan pihan vuoksi mittareilta lähtevät autot ajavat usein pihasta Hannikaisenkadulle viistottain. Tämän vuoksi kuljettajien täytyy katsella kurkotellen, tuleeko vasemmalta kevytväylää pitkin pyöräilijöitä. Monet autoilijat eivät viitsi tarkistaa kuin ajoradan liikenteen, jolloin pyöräilijän eteen ajetaan tämän tästä. Väistämisvelvollisuudessa ei pitäisi olla mitään omituista, sillä Veturin pihasta tuleville on laitettu vielä kärkikolmiokin.

Tälläkin kertaa eteeni ajoi yksi auto ja vieläpä aika reippaalla vauhdilla. Jarrutin, ja auton kuljettajakin lopulta huomasi minut, kun pysäyttelin pyöräni sivuoven viereen. Aika tavallinen tilanne, näitähän tulee eteen lähes joka lenkillä. Huomasin myös mittarilla olleen poliisiauton, joka lähtikin liikkeelle samoihin aikoihin, kun minun ja autoilijan tilanne purkautui. Jatkoin matkaani Vapaudenkatua pitkin.

Joidenkin satojen metrien päässä katsahdin taakseni ja huomasin, kuinka hälytysvalot väläh-telivät talojen seinillä. Tietenkin uteliaisuus voitti ja ajoin takaisin Hannikaisenkadun ja Vapauden-kadun risteykseen katsomaan, mitä tapahtui. Oli käynyt niin, että poliisipartio oli pysäyttänyt eteeni ajaneen auton Vapaudenkadun bussikaistan alkuun.

Hämmästyin asiasta. Tilanne näytti olevan konstaapeleilla hallussa, joten uskalsin kysäistä kevytväylällä seisoneelta poliisimieheltä, olivatko he pysäyttäneet auton juuri Shellin tapahtumien vuoksi. Vastaus oli myönteinen, juuri eteeni ajaminen oli ollut pysäytyksen syy. Ilmeisesti partio oli nähnyt tilanteen kehittymisen tankkaamassa ollessaan.

Olin mielissäni, että poliisi puuttui tilanteeseen. Tunsin hyvää mieltä siitä, että pyöräilijänkin oikeuksia puolustetaan. Poliisi osoitti toiminnallaan, että se ei katso läpi sormien kevyttä liikennettä kohtaan tehtyjä rikkeitä. Varmasti useimmat autoilijat muistavat jatkossa huomioida kevyttä liikennettä paremmin, kun ovat kerran joutuneet pysäytetyksi välinpitämättömyyden vuoksi.

Kerroin kokemastani myös Fillarifoorumin käyttäjille. Yhdessä vastausviestissä todettiin, että eräässä kaupungissa poliisin kanta on aivan päinvastainen: siellä poliisin mukaan pyörän pitää luopua oikeuksistaan vastaavanlaisissa tilanteissa. Ilmeisesti kaikilla paikkakunnilla ei ole itsestään selvää, että poliisi puuttuu kuvailemani kaltaisiin tilanteisiin niitä nähdessään. Monessa palautteessa todettiinkin, että “kunpa meilläkin…” Kuitenkin voin olla siitä varma, että Jyväskylässä poliisi pitää myös pyöräilijöiden puolta.

Foorumiviestistäni saamani palautteen mukaan moni pyöräilyn harrastaja oli hyvillään poliisin toiminnasta. Polkupyörä on suomalaisessa liikennekulttuurissa edelleenkin se haaveilevan hihhulin valinta, eikä lainkaan varteenotettava liikkumismuoto. Tämä ajatusmalli näkyy myös pyöräilijän asemassa liikennekulttuurissamme. Moni autoilija on yhä siinä uskossa, että pyörä on aina väistämisvelvollinen. Tuota harhaluuloa vastaan on taisteltu jo vuosia, eikä virallisilta tahoilta ole tullut juurikaan taustatukea. Siksi onkin tärkeää, ettei pyöräilijöiden lakisääteisiä oikeuksia päästetä tallautumaan autonrenkaiden alle. Konkreettisesti se tapahtuu juurikin niin, että poliisi valvoo enemmän myös pyöräilijöiden ja autoilijoiden välistä kanssakäymistä ja puuttuu konflikteihin entistä useammin.

03.09.2009, Jyväskylä, Finland