Vanhassa koulussani, Palokan yläasteella, on vuosikausia ollut homeongelma. Huono sisäilma on vaikuttanut vuosikausia oppilaiden koulunkäyntiin negatiivisesti. Se on aiheuttanut raskaan hengitysilman, päänsärkyä ja on samalla vaikeuttanut keskittymistä itse koulutyöhön. Asiasta on vuosikausia valitettu eri tahoille, mutta pikaisia ratkaisuja ei Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto ole asiassa tehnyt. Valtuusto on aikatauluttanut koulun peruskorjauksen vasta vuodelle 2011.

Tämä aikataulu on käsittämätön ottaen huomioon homeongelmien pitkäaikaisuuden. Homeongelmat vaatisivat pikaisia ratkaisuja, ja tähän asiaan on Palokan yläkoulun vanhempain toimikunta nyt tuoreeltaan ottanut tiukan kannan: Vanhempain toimikunta päätti 15.5. suositella kaikille yläkoulun oppilaille, että he eivät osallistuisi koulutyöhön ensi tiistaista lähtien. Oppilaat palaisivat koulutyöhön 30.5., eli kyseessä on käytännössä kahden viikon lakko.

Kyseessä oleva kansalaisaktiivisuuden muoto on mielestäni perusteltu, ja varmasti aiheuttaa keskustelua kyseessä olevasta ongelmasta. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan omaa terveyttään valtuuston selkärangattomista päätöksistä johtuen. Ehkäpä peruskorjauksen aikatauluun täten saadaan nopeutusta.

Itse opiskelin Palokan yläasteella vuosina 1995-1998, eli ongelma on todellakin pitkäaikainen. Muistini mukaan oppilaiden keskuudessa oli jo tuolloin useinkin puhetta lakosta yms. Itse kärsin ainakin huonon sisäilman aiheuttamista päänsäryistä.

Terveiset Jyväskylän maalaiskunnan valtuustolle: Tehkää pikaisia ratkaisuja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Asiasta uutisoi YLE internet-sivuillaan: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90849.html

Tommi Meronen, KD
Jyväskylän opetuslautakunnan varajäsen

Vanhassa koulussani, Palokan yläasteella, on vuosikausia ollut homeongelma. Huono sisäilma on vaikuttanut vuosikausia oppilaiden koulunkäyntiin negatiivisesti. Se on aiheuttanut raskaan hengitysilman, päänsärkyä ja on samalla vaikeuttanut keskittymistä itse koulutyöhön. Asiasta on vuosikausia valitettu eri tahoille, mutta pikaisia ratkaisuja ei Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto ole asiassa tehnyt. Valtuusto on aikatauluttanut koulun peruskorjauksen vasta vuodelle 2011.

Tämä aikataulu on käsittämätön ottaen huomioon homeongelmien pitkäaikaisuuden. Homeongelmat vaatisivat pikaisia ratkaisuja, ja tähän asiaan on Palokan yläkoulun vanhempain toimikunta nyt tuoreeltaan ottanut tiukan kannan: Vanhempain toimikunta päätti 15.5. suositella kaikille yläkoulun oppilaille, että he eivät osallistuisi koulutyöhön ensi tiistaista lähtien. Oppilaat palaisivat koulutyöhön 30.5., eli kyseessä on käytännössä kahden viikon lakko.

Kyseessä oleva kansalaisaktiivisuuden muoto on mielestäni perusteltu, ja varmasti aiheuttaa keskustelua kyseessä olevasta ongelmasta. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan omaa terveyttään valtuuston selkärangattomista päätöksistä johtuen. Ehkäpä peruskorjauksen aikatauluun täten saadaan nopeutusta.

Itse opiskelin Palokan yläasteella vuosina 1995-1998, eli ongelma on todellakin pitkäaikainen. Muistini mukaan oppilaiden keskuudessa oli jo tuolloin useinkin puhetta lakosta yms. Itse kärsin ainakin huonon sisäilman aiheuttamista päänsäryistä.

Terveiset Jyväskylän maalaiskunnan valtuustolle: Tehkää pikaisia ratkaisuja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Asiasta uutisoi YLE internet-sivuillaan: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90849.html

Tommi Meronen, KD
Jyväskylän opetuslautakunnan varajäsen

Torstaina 10.4.2008 Jyväskylän KD:n jäsenistö tutustui sanomalehti Keskisuomalaisen toimintaan. Esittely ja tutustumiskierros oli todella mielenkiintoinen ja sai kokousväen varauksettomat kiitokset.

Infon jälkeen Keskisuomalaisen Premi-kabinetissa kokoontunut Jyväskylän KD:n kevätvuosikokous asetti ja julkisti ensimmäiset 14 jyväskyläläistä kunnallisvaaliehdokastaan:

1. Antila Sinikka, pyhäkoulu- ja lähetyssihteeri
2. Chambers Andy, terapeutti, pastori
3. Florin Kyösti, teologian kandidaatti
4. Huttula Timo, johtava tutkija, dosentti
5. Lahtinen-Leinonen Marjut, KM, erityisopettaja
6. Lahtinen-Salila Irmeli, KM, luokanopettaja
7. Meronen Tommi, opiskelija
8. Rinnesalo Arto, palveluliikennekuljettaja
9. Salo Maria, ruokapalvelutyöntekijä
10. Sipilä Rami, peruskoulunopettaja
11. Snellman Eira, sairaanhoitaja
12. Starczewski Juhani, lastentarhanopettaja, kaupunginvaltuutettu
13. Visakorpi Marika, kihlakunnansyyttäjä, varatuomari, kaupunginvaltuutettu
14. Välimäki Rauno, yrittäjä

Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden paikallisosastot asettavat omat ehdokkaansa, mutta kaikki kolmen kunnan ehdokkaat tulevat samalle listalle.

KD on ollut keskeisesti mukana Uuden Jyväskylän syntyvaiheissa ja nyt sen rakentamisessa. KD kokee tärkeänä saman hyvän yhteistyön jatkumisen niin eri puolueiden kuin virkamiestenkin välillä, joka on ollut keskeistä tämän kuluvan valtuustokauden aikana.

Jyväskylän talous on saatu kuntoon ja investointeja on tullut miljardin verran! Myöskin korkea työttömyysprosentti on alentunut, vaikka se on vieläkin liian korkea. KD haluaa olla turvaamassa keskeiset peruspalvelut koko Uuden Jyväskylän alueella vauvasta vanhuksiin.

KD:n yhtenä tärkeimpänä vaaliteemana ja tavoitteena Uudessa Jyväskylässä on Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 §:n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen noudattaminen ja sen soveltaminen niin, että lähipalvelut säilyvät, mutta myös että koko laajan melkein 1.500 km2 ja 130.000 asukkaan työssäkäynti- ja asumisalueen synergiaedut saadaan täysimittaisesti käyttöön.

Lisätietoja Jyväskylän KD:n nettisivuilta osoitteesta www.kdjkl.net

Uusi Jyväskylä syntyy. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto ratkaisi Jyväskylän, maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitoksen hyväksymisen kello 21.09 maanantai-iltana. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen lukemin 32-19. Yksikään valtuutettu ei äänestänyt tyhjää tai ollut pois.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että Jyväskylän seudulla aloittaa uusi 130 000 asukkaan kaupunki ensi vuoden alusta.

Maalaiskunnassa valtuustossa kuntaliitosäänestyksen tulokseen reagoitiin tyynesti. Myös täpötäydellä yleisölehterillä tunnelma säilyi historiallisena hetkenä hiljaisena. Tulos oli odotettu, se pisti vakavaksi vain muutaman kuulijan. Osaa yleisöstä hymyilytti.

– Olen erittäin helpottunut, nyt meillä on jotain mahdollisuuksia, lehterin kaiteeseen nojannut Esko Burman huokaisi.

Kaupungissa selvä tulos

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi jo aiemmin illalla kuntaliitoksen äänin 57-2. Liitosta vastustivat kommunistien Riitta Tynjä ja Jaana Haapasalo. Puolentoista tunnin aikana käytettiin ryhmäpuheenvuorojen lisäksi 13 yksittäispuhetta.

Kaupungissa puheenjohtaja Henna Virkkusen ilmoitettua tuloksen puhkesi kaupunginvaltuusto noin 20 sekunnin aplodeihin. Tämän jälkeen kokous jatkui lista-asioilla. Puoli yhdeksään mennessä kaupunginvaltuuston kokous oli ohi. Osa valtuutetuista lähti kotiin, osa jäi kaupungintalolle odottamaan tietoa maalaiskunnan äänestyksen tuloksesta.

Korpilahden kunnanvaltuusto hyväksyi liitoksen jo reilusti ennen iltaseitsemää äänin 19-7. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin päätökset olivat odotettuja. Sen sijaan maalaiskunnan äänestystä pidettiin ennakkoon jännittävimpänä.

Lähde: Keskisuomalainen

No nyt tämä Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitos alkaa olla jo sinettiä vaille valmis, sillä molempien kuntien kunnanhallitukset esittävät valtuustoillensa kuntien yhdistämistä ensi vuoden alusta lähtien, eli 2009 alusta. Esityksissä mm. esitetään nykyisten kuntien lakkauttamista ja uuden Jyväskylän kunnan perustamista. Voisi sanoa, että vihdoinkin ollaan tässä pisteessä.

Nykyinen kunta- ja palvelurakenne-uudistus (Paras-hanke) on nähtävästi saanut vauhtia päättäjiin, sillä vielä on saatavissa kuntien vapaaehtoisen yhdistymisen kautta tulevaa “porkkanarahaa”. Tämä on myös uudelle Jyväskylälle tiedossa, mikäli kunnanvaltuustot siunaavat tämän tuoreen “avioliiton” maalaiskunnan ja kaupungin välillä.

Kuntaliitoksiin sisältyy aina suurta tunnekuohua. Jyväskylän maalaiskunta, joka muuten on tällä hetkellä ainoa jäljellä oleva maalaiskunta suomessa, vietti juuri 140-vuotissyntymäpäiviään. Tämä syntymäpäiväjuhla jäi todennäköisesti viimeiseksi juhlaksi itsenäisen kunnan historiassa ja oli todennäköisesti samalla viimeinen maalaiskunnan syntymäpäiväjuhla suomen historiassa. Jotain historiallista on siis tapahtumassa.

Itse olen ollut ollut hieman varovainen kommentoimaan nykyistä kuntaliitosta. Samoin oli myöskin jo päätetyn kuntaliitoksen (Korpilahden liittäminen Jyväskylään) kohdalla. Olen kuitenkin varovaisen myönteinen uuden kunnan suhteen. Positiivista on se, että erityisesti maalaiskunnan päättäjät ovat pitäneet “omiensa” puolia kuntaliitoskeskusteluissa sekä päätöksissä. Kuntajakoselvityksen tehnyt Jarmo Asikainen esitti alunperin uuden kaupungin valtuustopaikkojen määräksi 67 jäsentä sekä hallitukseen 13 jäsentä. Kuntajakoselvitystä varten perustettu työvaliokunta (jossa on edustajia sekä kaupungista että maalaiskunnasta) esitti yksimielisesti valtuuston jäsenmääräksi 75 jäsentä ja hallitukseen 13-15 jäsentä, mikä mielestäni lisää huomattavasti demokratiaa. Myös lautakuntien jäsenmääriä hieman nostettiin, joista erityisesti tarkastuslautakunnan jäsenpaikkoja, joita Asikaisen esityksessä oli vain 5, mutta uudessa työvaliokunnan esityksessä 11-13 henkilöä. Lisäksi jo tehdyistä sopimuksista johtuen nykyisen Korpilahden kunnan alueelle tulee kaksi uutta lautakuntaa, maaseutulautakunta sekä aluelautakunta.

Työvaliokunnan esitys uuden kunnan luottamuspaikoista:
75 valtuutettua
13-15 hallituksen jäsentä
83-95 lautakuntien jäseniä. joista:
- Perusturvalautakunta (11-13 jäsentä)
- Sivistyslautakunta (11-13)
- Kulttuuri- liikunta ja nuorisolautakunta (11-13)
- Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta (11-13)
- Rakennus- tekninen ja ympäristölautakunta (11-13)
- Tarkastuslautakunta (11-13)
- Keskusvaalilautakunta (5)
- Keski-Suomen pelastuslautakunta (12)

Korpilahti:
- Maaseutulautakunta
- Aluelautakunta

Kuntajakoselvityksestä voi lukea lisää kuntajakoselvityksen internet-sivuilta http://jyvaskylanseutu.fi/kuntajako/