Osavaltio vaihtui perjantaina Quuenslandiksi ja kaupunki Brisbaneks. Skipattiin Gold Coast ja Surfers Paradise ihan tietoisesti, ihan pilalla ja viela lisana taa sama schoolies week. Uutisia kattellu niin sia on ihan sotatilaa vastaava meininki tyyliin -> http://www.news.com.au/couriermail/story/0,23739,26408838-5018291,00.html.

No Brisbane ihan lepposa kaupunki, vaikka Australian kolmanneks suurin onkin, pop 1.7 miljoonaa or so. Hostelli on veri nise, viiden tahden mesta jollain mittarilla kuulemma, loytyy uima-allasta ja kattoterassia. City ittessaan rakentuu joen kahdelle puolen ja useat sillat ja lauttareitit tuo mukavaa vaihtelua autojen vaistelyyn. Nailla on taalla maailmanpyorakin (pirun kallis tosin), ei ihan turha mesta siis! Varsin hupaisan nakoisia noi torit, ostoskeskukset ja muut julkiset paikat kun joulukoristeet vedetty esiin ja lampoa n.35 celcius. Tosin paikallisillehan se on normi joulukeli, mut kylla sita lunta vahan kaipais henk. koht.

Digiahosella on teknisiaongelmia ja kuvafeedi on tukossa, eli ei tule vielakaan paivitysta kuvasivulle.

-Teemu

Byron Baysta ampastiin pikkubussilla Nimbinin pikkukylaan pariksi paivaksi. Vilkas bilekaupunki vaihtui rauhalliseksi ituhippien ja muiden loksipaa takkutukkien pesapaikaksi. Nimbinissa vain n.400 asukasta, suurin osa hippeja joita on mestoilla asustellut jo vuoden 1972 “aquarius” festivaaleista lahtien. Kulahtaneet oldschool hipit on saaneet vahvistuksia ja uutta nuorempaa samanmielista porukkaa on muuttanut pysyvasti alueelle.  Nimbin myos jonkinsortin pyhiinvaelluspaikka johon tullaan paivaksi tai vaikka viikonlopuksi relaksoitumaan kauas pahasta maailmasta.

Bussikuskikin jo tullessa varoitteli, etta kylaan on asennettu “street safety cameras” ja undercover poliiseja saattaa tulla vastaan, eli ei ne hipit ihan vaan ituja ja luomu hedelma mehua veda.  Varsinkin Ahosen rosvopaalikonparta vetosi paikallisiin yrttikauppiasiin ja parin sadan metrin kaupunkikavelyn aikana kuulikin “wanna have some ganja,  marihuana” huutoja lahes joka talonnurkalla. Mukaan mahtui myos pari paivaturistia jotka kyselivat josko Tonilla olisi myyda heille kamaa O_o.  (kuvia tulossa)

-Teemu

Itarannikon itaisin paikka, Byron Bay on vain n.4000 asukkaan pikkukyla, mutta vakiluku taitaa moninkertaistua matkailijoista ja juhlijoista varsinkin kesalla. Byroniin porukkaa vetaa massiiviset beachit, lukuisat juottolat ja laatu ravintelit. Nyt juurikin on sopivasti se aika vuodesta kun kaikki koulunsa lopettaneet aussit matkaa Byroniin ja Surffers Paradiseen kuukaudeks tumuttaan ja sekoileen, kaikki paikat on aaaevan taynna ja hinnoissa 30% extraa. Schoolies Week tms on tapahtuman nimi, ja ex-koululaisilla on hauskaa, mutta muille se on HELL.

No eihan meilla mitaan varausta ollut hostelliin, ollu aikasemminkaan ja aina ollut jossain tilaa, nyt ei ollut. Kierrettiin kaikki lahimestat ja loppuihin soiteltiin, no vacancy. Ei siin mtn, rannalle nukkuun normaalisti, lamponen kelikin sattu kohalle. Kun kanniset koululaiset riehuu vieressa ei kehattu nukkua samaan aikaan, kait sielta joku ois tullu kuseen korvaan tai pihistany rinkan. Vahtivuorot astu voimaan, unta tunnin siivuissa. Saatiin seuraavaks yoks jo varattua hostelli ja paastiin sisaan hengaileen kun respa aukes aamu kasilta. Nyt kun kattoo naita hintoja, ulkona nukkuminen on pelkkaa voittoo. (kuvia ja videoo)

-Toni ja Teemu

Ei keksi mitaan raflaavaa otsikkoa tanaan. Mutta paikkana siis Coffs Harbour, Tamworthin keikan jalkeen ajeltiin pari yota bussilla ja tanne paadyttiin. Aikas hiljainen mesta jos ei surffausta harrasta tai halua tuhlata 500 dollaria laskuvarjohyppyyn. Ihan tuos rannassa suuri saari nimelta Muttonbird Island jossa pesii 12.000 paria foogeleita jokka siihen lentany muniin jostain vaiks kuin kaukaa. Ja huhu kertoo, etta The Gladiator aka Russellin Crowe asuu taalla, eli ei ihan turha paikka. Galleriassa parit uudet kuvat ja utuutena testiin Juutuubi video materiaali! (tuulee suht taysia, siita toi rohina aaniraidassa)

Juutuubi playlist tassa

Alkaa Brisbane lahestymaan, jos joulukuun alkuun osuis sinne niin aikataulussa oltaisiin. Huomenna iltapaivalla junalla Byron Bay:hin.

-Teemu ja Toni

Tiedotusvälineetkin ovat viime päivinä heränneet siihen, että Suomeen saapuva ihmisvyöry on kasvanut hallitsemattomaksi ja Suomen harjoittama Vihreiden ideoima ja Astrid Thorsin johtama maahanmuuttopolitiikka on noin vuodessa osoittautunut täydelliseksi katastrofiksi.

Kaiken lisäksi olemme nähneet vasta pientä alkua. Maailmalla jonottaa jo nyt tuhatmäärin Suomeen tulijoita ja Suomen maahanmuuttopolitiikan kulmakivenä olevan klaanienyhdistämis-periaatteen mukaisesti määrä kasvaa vääjäämättä kymmeniin (tai satoihin) tuhansiin jo muutaman vuoden sisällä. Ongelma on eskaloitunut pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin.

Vesa Peipinen, asuntolautakunnan pj, Helsingin Vihreiden asuntotyöryhmän pj:

Kaupungin vuokra-asuntokannan ongelmana on perheasuntojen vähyys, ja ennen kaikkea suurien maahanmuuttajaperheiden tarvitsemien ns. “superasuntojen” vähyys.

Vain yksi yli kuuden huoneen asunto tulee uudelleen vuokrattavaksi tänä vuonna. Kaupungin asuntoa hakee nyt yli 18 000 kotitaloutta, ja valtaosa niistä on yhden hengen talouksia.

Helsingin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa on kansainvälisestikin kiitelty.

Yksi ratkaisu olisi että Helsingin kaupungin asuntohankintayhtiö ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä.

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander:

Ongelma on suuri.

Osastopäällikkö Mikko Luukkonen Helsingin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto:

Kaupungin hallinnossa on keskusteltu siitä, pitäisikö Helsingin asuntohankintayhtiön ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä.

Tilanne on siis se, että kaupunkia johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat päättäneet alkaa ostaa isoja asuntoja ympäri kaupunkia, käytännössä kaikkialta mistä niitä vapautuu. Asuntojen hinnat vaihtelevat 1-10 miljoonan euron välillä. Hankinnat suorittaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab. Hankkeen tekee merkilliseksi se, että kyseinen yhtiö on taloudellisesti kuralla ja on päättänyt keskeyttää asuntojen hankinnan viime keväänä.

Muualta saatujen elävästä todellisuudesta saatujen esimerkkien mukaan on mahdollista, että paimentolaislauman ilmestyminen omistusasuntotaloon on täydellinen katastrofi talon ja alueen muille asukkaille. Asuntojen hinnat romahtavat, turvallisuus on mennyttä, taloon käy jatkuva virta vierailijoita Ruotsista, yökaudet jatkuva mökä on infernaalinen, ympäristö muuttuu graffitien täyttämäksi kaatopaikaksi, jne…

On tietysti mahdollista, että näin ei tapahdu. Aina voi toivoa parasta, katsella vaikka Big Brotheria ja työntää vaikka pää takapuoleen.

Nyt on oleellisen tärkeää muistaa seuraavat asiat:

• Seurata asuntoyhtiössä myyntiin tulevia asuntoja.
• Kysyä myyjältä saatuja tarjouksia.
• Jos tarjous on tullut em. yhtiöltä, myydä oma asunto välittömästi mihin hintaan hyvänsä.
• Toinen vaihtoehto on käyttää yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti olevaa lunastuspykälää.
• Suosittelen muuttoa kehyskuntiin olosuhteisiin nähden mahdollisimman kauaksi Helsingistä, koska kaupungin taloudellinen asema tulee ajautumaan täydelliseen kaaokseen muutamassa vuodessa.

Noille nimeltä mainituille Helsinkiä pikavauhtia monikulttuuriseksi paratiisiksi muuttaville henkilöille voi lähettää mielipiteitä, kysymyksiä, kannustavaa palautetta, yms. osoitteilla: Oranssi ry:n toiminnanjohtaja vesa.peipinen@gmail.com, maahanmuuttojohtaja annika.forsander@hel.fi ja osastopäällikkö mikko.luukkonen@hel.fi.

Jos tapaatte näitä monikulttuurin ylväitä airueita, asiaa voi myös kysyä heiltä henkilökohtaisesti. Suoraa demokratiaahan on mainostettu ja poliitikot sekä virkamiehet suorastaan janoavat suoraa palautetta kansalaisilta.

Ideahan oli tehda pieni koukkaus sisamaan kautta ja palata Tamworthin jalkeen takaisin rannikolle ja jatkaa pohjoiseen. Jo Maintlandin juna-asemalla saksalaiset varoitteli, etta on kuulemma aika viileeta (?) kelia luvattu ja parempi olisi suunnata suoraan rannikkoa pitkin Coffs Harbouriin. No varoituksista piittaamatta hypattiin junaan ja sitahan jouduttiin katumaan.

Matkahan kesti noin nelja tuntia express junalla, maisemat oli makisia ja lampaisia. Ensimmainen huono aavistus tuli kun junassa kuulutettiin vauhdin hidastamisesta koska oli niin kuuma, etta kiskot alkoivat “sulaa”… Perilla olikin kuumempi kuin Hunter Valleyn saunassa, n. 36 astetta

Huom. tama varjossa

varjossa ja auringosta ei uskalla ees arvioo heittaa. Yksi hikinen ja huonosti nukuttu yo riitti ja talle paivalle ohjelmaksi jaikin nopean etenemisreitin etsinta. Kaikissa kartoissa ja muissa lappusissa nakyy selkea yhteys Tamworthista pohjoiseen, mutta kas kehvelia kyseinen linjahan on lopettettu n.6 viikkoa sitten ja ei ole viela uusia paivitettyja aikatauluja olemassa. Fak ma sanoin.

Ainot vaihtoehto oli ottaa paluu lippu takaisin Newcastleen (kolmas kerta?) ja valita sielta rannikkoa seuraava bussi tai juna. Elikkas nyt lahdetaan viidelta aamuyosta bussilla Newcastleen ja sielta seuraavana iltana yon yli Coffs Harbouriin n.10h bussissa istumista yhteensa. Ainot hyva asia Tamworthissa on tama kirjasto missa nytkin hengaillaan, vilposta ja ilmanen netti, tosin kirjastotati tahto tsekata ajokortin / korkort ennen kun paasti koneelle (O_o). All in all, olisi kannattanut kuunnella germaania.

-Teemu ja Toni

Eilisen myrskyn jaljilta via jotain sadepilven riekaleita kaupungin paalla = taydellinen keli menna testaan Boooogieboardinggia kun beachit tyhjia. Hostelli tarjoo laudat ilmaseks asiakkaileen, ettei sentas joudu maksamaan itsensa nolaamisesta. All in all, surf was very good but the surfers weren’t. Lopputulos shortsit ja persvako taynna levaa ja hiekkaa ja vatsalihakset verilihalla ja mustelmilla. Upee laji ja vesi on varsin hieno elementti. Onneks ei tullu kamera mukaan.

-Teemu

Piti Blue Mountaisseilta palata Sydneyhin ja napata sielta vuokralle tommonen campervan jolla ois sitten ajellu kohti pohjoista omaan tahtiin. No eihan se niin mennytkaan, autoo ei mistaan firmasta tarpeeks halvalla ja nain lyhyella varotusajalla loytynyt joten kayttoon astui plan bii. Nopeesti ekaan junaan kohti pohjoista ja silla paastiin kaupunkiin nimelta Newcastle (kuvia loytyy). Sydneyn jalkeen tuntuu oikein mukavalta ja paljon rauhallisemmalta paikalta. Hostelli hoitanut aikas hyvat suhteet paikallisiin ravinteleihin, useempana iltana ilmaista ruokaa ja aktiviteettia tarjolla (juomat maksaa). Kaytiin torstai iltana vetaan ilmaset barbeque sapuskat satamaravintolassa, sattu sopivasti ukkosmyrsky kulkeen merella kaupungin ohi, salamat tarjos varsin psaikedeelisen ilotulituksen terassille. Illan paatteeks oli tarjolla Trivia tietokilpailu ja yhdistettiin voimat eraan brittilais pariskunnan kanssa. Ei ihan paasty palkintopallille mutta hauskaa oli.

-Teemu ja Toni

Eli paikkana Blue Mountains ja kaupungin nimi Katoomba. Tultiin sunnuntaina junalla Sydneysta (12dollars) ja otettiin paikallisesta YHA hostellista huone kolmeks yoksi. Sunnuntaina nahny ees eteensa kun sato ja oli todella sumuista, mutta maanantaina keli parani ja kaytiin vahan kavelemassa tua cliffeilla, kuvia galleriassa. Maisemat aikas eeppiset ja hostellikin parhaasta paasta, hieno paikka kaiken kaikkiaan. Nyt loppuu netti aika pahasti kesken, ohessa kuva hostellin hangaround loungesta. <EDIT> pari kuvaa via Blue Mountaisseilta.

-Teemu ja Toni

Sydneyn Central rautatieasemalta napparasti 5 dollarin tiketti ja junaan. Tunnin matkan paasta loytyy jo vahan pienempaa kaupunkia vai kylako se on jo. Cronulla kaiketi lasketaan viela Sydneyn kaupunkiin vaikka valimatkaa alkaaa jo olemaan kymmenia kilometreja, kyseessa siis suht hiljainen satamakaupunki. Hiljainen muuten paitsi, etta Sydneyn lentokentta on todella lahella ja jumbojetit vetaa laskukiidon suoraan Cronullan yli. Otettiin 2 yota paikallisesta hostellista, muita reissaajia naytti tulevan aamujunalla Sydneysta ja palaavan iltajunalla takaisin omaan majoitukseensa kaupunkiin.

Royal National Parkkiin ampaistiin lautalla Cronullasta, matkaa noin 15 min ja aluksena Australian vanhin n.70v lautta jau. National Parkissa olis ollu tarjolla ABOrginaalien maalauksia ja muita, mutta eihan me niita koskaan loydetty, myos paljonpuhuttu Wollomollo beach jai saavuttamatta. Puiston koko paasi yllattamaan ja vesipullot tyhjeni jo aamupaivasta. Aurinko paahta, mutta pointman Ahonen johti joukkoa syvemmalle puiston uumeniin varmaa oikoreittiaan myoten. Joku biitsi lopulta loytyi ja paastiin uimaankin, tai uimaan ja uimaan kun 5 metriset aallot heittelee hintelia suomipoikia ympari coastia, hiekkaa oli tukassa enemman uinnin jalkeen kun ennen. Ja tamahan oli ainot aurinkoinen paiva n.5 paivaan ja taas voitelu petti.

-Teemu ja Toni

Lyhyt patka Sydneyn joukkoliikenteesta. Se toimii. Bussia ja junaa tulee non-stoppina eika kertaakaan tarvinnut yli 10 minuuttia odottaa, etta kyytiin paasi. Liikenteen keskus Circular Quay loytyy oopperatalon ja Harbour Bridgen tuntumassa, lahes kaikki junat ja bussit kulkevat sen kautta ja lisana n. 15 askeleen paasta loytyy lauttaranta josta paasee botskilla vaiks mihi.

Hienoimpana keksintona ehka voi mainita bussit jotka hyvaksyvat vain prepay lipun, maksaminne sujuu todella sukkelasti kun ei ole mummeleita raknaamassa kolikoitaan vaan lippu automaattiin ja on the road. Ostettiin Travell Pass systeemi milla sai 7 paivan ajan ajaa oman mielenmukaan junillla, lautoilla ja busseilla, so veri handy i say. Mainitaan viela, etta paivana jona lampotila kohosi +37 asteeseen stoppasi 2 ilmastoimatonta junaa melkein tunniksi sahkovian takia keskelle Harbour Bridgea, kuulemma tarkeni ja seuraavat paivat paikalliset lehdet grillasivatkin liikennepamppuja tapahtumasta.

-Teemu ja Toni

Kirjottelen nyt vahan perasta kun ei ole ollut nettia saatavilla hetkeen, koitetaan myos vahan pienempia kuvia jos latais nopeemmin. Eli viikko Sydneyssa ihan tarpeeks tai ehka jopa liikaakin. Hostelli oli aika schaissee ja kulmakaupan Abu kusetti aina kun kavi kaupoilla. Ohan siela ihan nayttavia paikkoja ja rakennuksia, mutta vahan liian iso mesta meikan makuun. Ehka paras kommentti Sydneysta loytyi nettikahvilan vessanovesta selvalla suomella “PASKA KAUPUNKI”. Seuraavaksi 1h junamatkan paassa etelessa Sydneysta sijaitseva Cronulla ja Royal National Park.

-Teemu

Edelleen Sydneyssa. Eihan silla julkisenliikenteen megapassilla Manly:yn paassytkaan, sen sijaan mentiin botskilla lahden yli Sydneyn elaintarhaan paivaksi pyorimaan kuolakarhujen sekaan.

Tanaan tuli sitten lahdettya raskaan voitelun saattelemana katsastamaan tuo maailmankuulu Bondi Beach (sinne silla bussikortilla sentas paasi). Rannalle paastyamme lampotila oli kohonnut jo +35 asteeseen ja aurinko helotti taydelta taivaalta. Ei tieda mika paikallisten kaytanto on, mutta ei uskallettu lahtea molemmat uimaan ja jattaa kamoja rannalle vaan vedettiin ns. vuorovedolla, Teemu naki Tonin David Hasselhofmaisen kirmailun bikini tyttojen perassa ja Toni naki aidon ja alkuperaisen James Bond spiido rantautumisen aitiopaikalta (kuva vieressa). Iltapaivasta rantahiekka oli niin saatanan kuumaa etta tarvi ottaa gekkomaisia spurtteja palovammojen valttamiseksi. No ei silla eika millaa, voiteluhan petti kuten suomen hiihtojoukkueella ja siita seurasi komea rusketus mallia “ravun punainen”. Kuvia odotellessa.

-Teemu ja Toni

Kirkkonummen kunta on taloudellisissa vaikeuksissa. Kunnan menot jatkavat huimaa 10 %:n vuosittaista kasvuaan, tulos jää 12-15 miljoonaan miinukselle, lainaa otetaan ja palveluita karsitaan.

Onneksi tällaiset pikkuasiat eivät ole kunnan SDP:n, Kokoomuksen, RKP:n tai etenkin Vihreiden valtuutettujen mielessä päällimmäisinä. Näillä valtuutetuilla on suurempi missio: he haluavat keskittyä olennaiseen ja pelastaa maapallon.

Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Kristo Savola jätti valtuuston kokouksessa 26.2.2009 seuraavan aloitteen:

“Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen kunnan ruokapalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon ympäristökuormitus ja eritoten tarjottavien aterioiden ilmastovaikutukset. Tehokas tapa keventää ateriapalveluiden ympäristökuormitusta on lisätä kasvisraaka-aineiden osuutta ja vähentää tarjottavan lihan määrää. Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen lihankulutus on kasvanut 50 vuodessa 30 kilosta 70 kiloon. Tämä kehityksen merkitys ympäristökuormituksen kannalta on merkittävä, koska esimerkiksi yhden naudanlihavalkuaiskilon tuottaminen vaatii keskimäärin 21 kasviproteiinikilon syöttämistä. Ympäristövaikutusten kannalta suuria eroja on myös eläinperäisten tuotteiden välillä. Myös erilaisten kasvisraaka-aineiden ympäristökuormissa on suuria eroja. Esimerkiksi riisin tuotannon ympäristökuorma on moninkertainen perunan aiheuttamaan verrattuna.

Selvää kuitenkin on, että kasvisruoan tarjontaa lisäämällä voidaan vähentää kunnan ateriapalveluista aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja torjua ilmastonmuutosta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen ruokalistoissa siirrytään viimeistään vuoden 2010 alusta yhteen viikoittaiseen kasvisruokapäivään. Kouluissa, päiväkodeissa ja muussa laitos- ja työpaikkaruokailussa tarjotaan siis kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa. Tarpeen niin vaatiessa voidaan eritysruokavalioissa poiketa tästä järjestelystä. Viimeistään vuoden 2010 aikana laaditaan myös kattava ohjelma ateriapalveluiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ohjelmassa otetaan huomioon mm. raaka-aineet, aterioiden tuotantoprosessi, valmiiden aterioiden jakelu ja jätteiden synty.”

Aloitteen olivat myös allekirjoittaneet: Pekka Borg, Hanna-Kaisa Mettälä, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Janne Miilukangas, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Kari Hujanen, Marjokaisa Piironen, Pauliina Juntunen, Minna Hakapää, Antti Kilappa, Anna-Lotta Laine, Johan Karlsson, Bodil Lindholm ja Corinna Tammenmaa.

Fakta: Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ennusteen mukaan maailman keskilämpötilan piti nousta kuluneella vuosikymmenellä 0,2 celsius-astetta. Hadley Centren (on IPCC:n käyttämä asiantuntija) tilaston (HadCRUT3) mukaan lämpötilan nousu vuosina 1999-2008 oli kuitenkin vain 0,07 astetta, ja kun siitä otetaan luonnolliset tekijät pois – erityisesti merivirtakierto El Niñon vaikutus – päädytään 0,00 asteen lämpötilanmuutokseen. Lähde: tiedelehti Science.

Aloitteesta alkoi maapallon pelastamiseen tähtäävä uurastus. Työryhmät kokoontuivat, tuhansia työtunteja käytettiin ja selvityksiä laadittiin. Papereita syntyi mapeittain pienen kuitupuuleimikon verran, bensaa paloi ja kilometrikorvaukset rullasivat.

Fakta: maapallon väestö kasvaa parhaillaan 220 000 ihmisellä päivässä. Toisin sanoen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa syntyy uusi Kirkkonummi alle neljässä tunnissa.

Yli puoli vuotta kestänyt pökeltäminen ja säheltäminen asian kimpussa sai päätöksensä 29.9, jolloin kunnanhallitus päätti mm. seuraavaa: astianpesussa pestään täydet korit – ei tyhjäkäyntiä ja pesuaineina käytetään mietoja pesuaineita.

Kyllä siinä maapallon jo luulisi pelastuvan.

Fakta: Kirkkonummen väestö on maapallon väestömäärästä 0,00051 %. Kirkkonummen kunnan ateriapalveluiden käyttäjiä on maapallon väestömäärästä 0,000043 %.

Kunnanhallituksen – tosin äänestysten jälkeen – jäntevästi päättämällä muoviastioiden jatkokäytöllä todennäköisesti pelastaa jo koko universumin.

Olen muuten vilpittömästi sitä mieltä, että ihmisten tyhmyys pitäisi saada rikoslakiin rangaistavaksi teoksi.

Perille paastiin ja rinkatkin tulivat oikeaan maahan, turvatarkastuksesta mentiin lapi, etta heilahti. Hostelli on ihan allright, tosin kylpparista loytyi ekana aamuna Teppo Torakka uimasta selkaa, mutta kait se kuuluu hintaan. Keli on komee ja onkin kavelty ympari citya ahkerasti. Kaytiin mm. Harbour Bridgella ihmettelemassa sataman vilinaa ja tietenkin myos ooppera talolla. “Aika paljon aasialaisia taalla” sano Ahonen kun Chinatowniin asteli, eli siellakin tuli kaytya. Tanaan ois tarkoitus ostaa julkisenliikenteen ultimate travelpass jolla sitten voidaan ajella busseilla ja lautoilla mielenmukaan. Jos iltapaivasta ajelisi lautalla Manly:n kaupunginosaan katselemaan biitsia ja bikini tyttoja. (Kuvia kylla otettu, mutta katsotaan josko niita sais tannekkin nakyviin.)

-Teemu ja Toni

[1]Bookchin tekee kolmijaon, monien muiden yhteiskuntateoreetikkojen esittäessä vain kaksijaon. Esimerkiksi Aristoteles ajatteli sosiaalisen ja poliittisen kentän käsitteillä, mutta ei valtion käsitteellä (koska Ateenassa ei ollut sellaista). Hannah Arendt seurasi periaatteessa Aristotelesta kirjassaan The Human Condition ja muissa töissään kirjoittaessaan sosiaalisesta ja poliittisesta kentästä—mutta se mitä hän kutsui poliittiseksi kentäksi onkin itseasiassa valtio. Tämä on väärinkäsitys, joka on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä.

Kävelin eilen illalla eduskuntatalon ohi, huomasin hautakynttilät portailla ja kävin ihmettelemässä hautakiveä. Sinne oli haudattu demokratia.

Nyt vasta, ajattelin. Kun raato alkoi haista.

Raatokin alkoi haista vasta, kun vainajaa vuosien ajan säilyttänyt pakastin jäi vahingossa auki.

Kuolinpäiväksi oli kuitenkin merkitty vasta 24.9.2009.

Mutta eihän demokratia eilen kuollut. Viime aikoina ovat alkaneet kupsahdella lähinnä joidenkin ihmisten illuusiot.

Ennen kaikkea suurimmissa kaupungeissa vaalitut illuusiot. Jos en väärin muista, jo muutama kuukausi sitten julkistettiin kysely, jonka mukaan vaalirahoitussotkut olivat vieneet luottamusta politiikkaan erityisesti Uudellamaalla.

Miksi näin?

Pienemmissä kunnissa päätöksenteko on lähempänä kansalaista, ja sen korruptoituneisuus jokaiselle tuttua. Pihtiputaan Mummo tuntee henkilökohtaisesti jonkun kunnallispoliitikon, ja kaikki Pihtiputaan kunnallispoliitikot ovat hänen tutuntuttujaan. Siksi hän tietää, kuka on kenenkin kaveri ja millä perusteella rakennuslupia kenellekin keplotellaan.

Täällä meillä päin valta on kasvotonta ja kaukana useimmista. Sitä käytetään samalla tavalla kuin pienemmissä kunnissa, mutta me saamme tietää siitä ainoastaan sen, mikä tiedotusvälineissä julkaistaan. Siksi monelle näyttää täällä päin tulleen yllätyksenä, että demokratia onkin vain julkinen kulissi. Pihtiputaan Mummolle, joka elää vallankäytön lähellä, asia on ollut selvä jo pitkään.

Parhaillaan Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöissä –hankkeen tiimoilta laaditaan 348 kuntaorganisaatiossa pää märkänä ja pikkuhousut innosta tutisten kyseisen hankkeen vaatimia suunnitelmia ja selvityksiä.

Kussakin kunnassa voi arvioida hankkeen vaativan keskimäärin noin kymmenen ihmisen osallistumisen ja materiaalin koostamiseen tarvittavan kalenteriajan olevan noin vuosi. Yhteensä hanke vaatii siis kuntaorganisaatioilta arviolta noin kahdeksansadan henkilötyövuoden panoksen (arvio voi olla reilusti alakantissa).

Minulla on parempi ehdotus.

Minä teen keskitetysti nuo suunnitelmat. Tekniikka on yksinkertainen: korvaan vain Pyhtään kunnan vastaavan värityskirjan sanan Pyhtää vaikka Konginkankaalla. Nuo kaikki 348 pökellystä voin lähettää kunnille jo ensi viikon maanantaina. Korvaukseksi voin ottaa vaikkapa sadan kuntatyöntekijän vuosikeskipalkan sivukuluilla lisättynä.

Loput seitsemänsataa henkilötyövuotta ohjataan vaikkapa vanhusten hoitoon. Saisi pakolaiskoordinaattorikin jotain järkevää ja palkitsevaa tekemistä.

Eikö ehdotus kelpaa?

No – nostetaan sitten veroäyriä.

Sivustolta pääset näkemään ajankohtaisia uutisia koko suomen alueelta.

Kirjoita siis ajankohtaisesta asiasta artikkeli niin me julkaisemme sen tai rekisteröidy tänään.

Mikäli haluat lisätietoa voit soittaa 045-12 54 987

Valtakunnallinen koko Suomea käsittävä nettilehti ota osaa kirjottamallla.

Kerro mielipiteesi,oli asia missä päin tai millainen tahansa.

Elokuun alusta alkaen sieltä löydät oman alueesi lehden,

aloita kirjoittaminen jo nyt ja liity kirjoittajien joukkoon.

Vaasan.kuntauutiset

Aivan kuin kirjoitin syksyllä, Turku on nyt konkurssitilassa ja kaupungin tekemä talousarvio vuosille 2009-2011 on naurettavan epärealistinen.

Viimeisimpien ennusteiden (helmikuu 2009) perusteella Turun verotulot alittuisivat kuluvana vuotena yhteensä 38 miljoonaa euroa talousarvioon nähden. Tasapainottamistyöryhmä on pyytänyt kaupungin virastoilta ja laitoksilta hahmotelman hallintokuntakohtaisista keinoista, joilla 38 miljoonan euron säästötavoite saavutetaan.

Voin kertoa jo nyt, että ei onnistu – tunnen kaupungin organisaation sen verran hyvin. On hyvä kysymys on jo liian myöhäistä? Mitä voitaisiin tehdä?

Mitä Turussa pitäisi tehdä?

• Kaupungin ylin virkamiesjohto uudistetaan täysin. Tilalle valitaan liike-elämästä kokemusta hankkineita kovan tason johtajia.
• Kaupungissa aloitetaan koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Asiat priorisoidaan ja ydinpalveluita tuottavat prosessit uudistetaan täysin ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin. Henkilöä voidaan vähentää tällä tavalla noin kolmasosa.
• Kaikki ei-ydintoimintaa palvelevat toiminnot (esim. talous- ja henkilöstöhallinto yms) ulkoistetaan. Näin saadaan tehokkuutta niiden toimintojen osalta noin puolet.
• Idioottimainen toiminta lopetetaan, esimerkkinä vaikka tulkkipalvelut. Ydinkysymys on, haluaako Turun kaupunki toimia jonkinlaisena koko maailman sosiaalitoimistona vai turkulaisia palvelevana organisaationa?

Turun kaupunki työllistää tällä hetkellä 42 tulkkia, joille kullekin maksetaan keskimäärin noin 30 000 euron vuosikorvaukset. Hauska anekdootti on, että eri kansallisuuksien tarvitsemien tulkkipalveluiden määrä vaihtelee tavattoman paljon. Jostain selittämättömästä syystä somalin ja persian kieltä puhuvat tarvitsevat noin seitsemän kertaa tulkkausta henkeä kohden kuin vaikkapa venäjää äidinkielenään puhuvat.

• Pakolaiskeskustoiminta lopetetaan ja kaikki siihen liittyvät hulluudet. Nämä toimenpiteet koskevat kaikkia hallinnonaloja, esim. koulutoimea.  
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluntuotannon rakenne uudistetaan täysin kilpailuttamalla ja yksityistämällä toiminnot soveltuvin osin.
• Vapaaehtoinen sosiaaliturva ja toimeentulotuki vedetään Turussa äärimmäisen tiukoille eli aivan lakien rajoille.
• Kaupungin asuntojonoissa sovellettava rotuerottelu lopetetaan ja asukkaiden valinnassa suositaan töissä olevia.
• Kaupungin tilaan syylliset poliitikot asetetaan julkiseen vastuuseen.
• Kaupungin kaavoitus mietitään uusiksi tavoitteena saada kaupunkiin veronmaksajia – ei elätettäviä nykyisen politiikan tavoin.
• Rahoittajien kanssa tehdään pitkäjänteinen suunnitelma realistisine välitavoitteineen rahoituksen turvaamiseksi.
  • Täysin kieli-poskessa-toimenpiteenä esitän itäisen Turun jakamista omaksi kaupungikseen, jossa Vihreät voivat toteuttaa omaa unelmaansa toimivasta ja luovasta kaupunkiyhteisöstä. Tämä Vihreä Turku voi aloittaa toimintansa puhtaalta pöydältä, koska Turku ottaa kantaakseen kaikki velat. Vihreä Itä-Turku saa maapohjan, rakennukset ja luovuutta tihkuvan väestön a la Richard Florida.
• Järjettömyyden huipennuksesta, eli monikulttuuripääkaupunki-hankkeesta luovutaan välittömästi.
• Turun kaupungin hallinto saatetaan täysin läpinäkyväksi lisäämällä keskustelua asukkaiden kanssa, esittelemällä avoimesti vaihtoehtoja ja muuttamalla nykyinen täysin läpinäkymätön asiakirjainformaatio selkokieliseen muotoon.

On selvää, että mitään näistä toimenpiteistä ei Turussa toteuteta, vaan virkamiehet puuhastelevat jotain näennäistä ja tuottavat tuhansia sivuja turhia selvityksiä, painopistealueita ja muuta tyhjänpäiväistä roskaa.

Poliitikot taas tulevat pohtimaan jotain suuria linjauksia kuten villikaniineiden aiheuttamaa vaaraa, kertakäyttömukien yhteyttä Turun kaupungin aiheuttamaan globaaliin ilmastonmuutokseen ja ystävyyskaupunkihanketta Somaliassa.

Jos olisin itse turkulainen, myisin asuntoni heti hinnasta välittämättä ja muuttaisin johonkin sellaiseen naapurikuntaan, jolla ei ole uhkakuvaa pakkoliitoksesta Turun kanssa. Siinä valinnassa ei voisi kuin voittaa ja paljon.

Turkulaisia lohduttaakseni voin vielä lopuksi todeta, että vastaava kehitys tullaan näkemään vielä usealla muullakin paikkakunnalla Suomessa – valitettavasti ette ole yksin.

Ennakoin noin vuosi sitten artikkelissa Kajaanin ja Turun kokemukset tiettyjä asioita. Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen aiheesta.

’Kajaani irtisanoo sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. Päätös vahvistui kaupunginvaltuustossa eilen äänin 58-8.’

Muukin ennustamani kehityskulku näyttää menevän aika tavalla nappiin. Olisi ollut hauskaa olla kuuntelemassa tuota mainittua Kajaanin  kaupunginvaltuuston kokousta. Keskustelu on mahtanut käydä kiivaana.

Noiden vastaan äänestäneiden nimet julkaistaan myöhemmin, kunhan pöytäkirja tulee julkiseksi. Historia heidät tuomitkoon.

Helsingin Herttoniemi on periaatteessa yksi tavallisen ihmisen unelmista asuinpaikkana. Meri on läsnä, ulkoilumaastot ovat hyvät, palvelut kunnossa ja liikenne toimii. Metrokin on kaikille kävelymatkan päässä.

Alueena Hertsikka jakautuu kolmeen selkeästi erottuvaan osaan. Vanha Herttoniemi koostuu 1950-luvulla rakennetuista kauniista ja idyllisistä kerrostaloista. Asunnot ovat hieman ahtaita ja epäkäytännöllisiä, mutta kaikkea ei voi noin lähellä keskustaa saada.

Teollisuusalue muodostuu Hertsikan itäosan autokaupoista, halleista, huoltoasemista ja eri yritysten konttoreista. Alue on idyllinen omalla tavallaan, koska siellä aistii yrittämisen väkevän tuoksun.

Herttoniemenranta on alueista uusin. Sitä on pidetty pitkään Helsingin asuntotuotannon helmenä ja aluetta rakennetaan yhä. Alueella on Helsingin kaupungin politiikan mukaisesti puolet kovan rahan ja puolet lähinnä kaupungin vuokrataloja. Alue on Helsingissä toteuttavan asuntopolitiikan näyteikkuna.

Tunnen neljä Herttoniemenrannasta ns. kovan rahan asunnon ostaneita perheitä. Kahta heistä varoitin suoraan, että älkää tehkö elämänne virhettä – astutte paskaan, sanoin heille suoraan.

Herttoniemenrannan ensimmäinen vaikutelma ovat tummat laahustavat säkit, joiden määrä lisääntyy vääjäämättä joka ikinen kuukausi. Vuokrataloihin on nimittäin koottu monikulttuuria.

En pysty kuvaamaan sitä katkeruutta, joka tihkuu sen ihmisen puheessa, joka on ostanut alueelta asunnon. Viereisessä talossa asuu monikulttuuriväki ilmaiseksi satelliittiantennien tuottamaa signaalia katsellen, kun asunnon ostaneen perheen vanhemmat käyvät töissä, maksavat veroja ja asuntolainaa.

Aamulla lapset viedään laahustavia säkkejä väistellen äläwäbälä-päiväkotiin ja parin vuoden kuluttua lapsia odottaakin äläwäbälä-koulu. Koulu on todella rauhaton, väkivaltainen ja oppimishalukkaat hakeutuvatkin muualle. Koulu sai mainetta ollen ensimmäinen opinahjo Suomessa, jossa kiellettiin joulujuhlat.

Alueen, tämän Helsingin helmen ja näyteikkunan, maine ne levinnyt ja asunnot eivät käy enää oikein kaupaksi. Mahdolliselle ostajalle riittää käynti Hertsikan S-marketissa ja vartin kävely ympäristössä. Alue slummiutuu ja asuntojen hinnat laskevat.

Tähän Kokoomus on Helsinkiä ajamassa ja on sen osittain ajanut. Lainaan kokoomuslaisen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen profeetallisia sanoja:

Helsingin asukkaista on kohta neljäsosa maahanmuuttajataustaisia.

Asiasta kirjoittavat 28.11. Pravdan yleisönosastolla kaupunkimaantieteen opiskelijat Venla Bernelius, Katja Vilkama ja Hanna Virtanen. Ydinkohdat kirjoituksessa ovat seuraavat.

Ratkaisuksi on luotava uudenlaisia asunto-, kaupunki- ja kotouttamispolitiikan keinoja… Esimerkiksi asuntojen hallintamuotojen ja rahoituksen monipuolistaminen tarjoavat uusia vaihtoehtoja vuokra-asumisen rinnalle…Lisäinvestoinnit heikoimpien alueiden kouluihin ja asuinympäristöön…

Venla, Katja ja Hanna käsittääkseni ehdottavat siis, että maahanmuuttajille lahjoitettaisiin asunto tai hallintaoikeus asuntoon ilmeisesti ilman mitään vastiketta. Samalla monikulttuurin juurruttamiseen kaadettaisiin lisää rahaa, aina vain lisää rahaa, loputtomasti rahaa. Naisopiskelijat väläyttävät kirjoituksessaan myös mahdollisia pakkokeinoja eri väestöryhmien hajauttamiseksi.

Yksi noista Hertsikassa asuva tuttavani on yrittäjä, nopealiikkeinen, hyvin tarmokas ja aikaansaava mies. Hän nostaa penkiltä 120 kiloa ja muutaman sentin minua pitempi.

En voi sille mitään, mutta mieleen hiipii väistämättä mielikuva pubin nurkkapöydästä missä seurueeseen kuuluu sekä tämä tuttavani, että monikulttuuriuskoa puhkuva Venla Bernelius. Venla heittää kirjoitustaan lainaten:

Kulttuurinen monimuotoisuus yhdistettynä sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon on kansainvälistyvässä maailmassa suuri voimavara.

Tuon lauseen jälkeen Venlan pelastaisi ainoastaan se, että hän on nainen. Miespuoliselta horisijalta tuttavani voisi nimittäin repiä pään irti.

Kuvassa Venla, joka pohtii helsinkiläisten pakkohajauttamista. Koira on mielestäni söpö.

Joskus on ikävää olla oikeassa. Kajaani on nyt tullut pisteeseen, jonka laskin jo kauan sitten.

Elämän yleisestä epäoikeudenmukaisuudesta kertoo jotain se, että koko konkurssin suurin syyllinen, kaupunginjohtaja Vähämaa, eroaa.

Syylliset pakenevat ja syyttömät kärsivät, sellainen on elämän julma laki. Toivottavasti Kajaani muistaa johtajaansa ja pystyttää torille patsaan.

Erkki Vähämaa, Kajaanin monikultturistaja. Hän on työskennellyt väsymättä luovan luokan luomiseksi Kainuuseen. Hänen työnsä jälki on ikuinen.

Edellisessä kirjoituksessa mainittu Pudasjärvi voi alta lukea, mikä silläkin on edessään.

Kajaanin kaupungilla on kattamattomia alijäämiä vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 20,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kajaanin osuus Kainuun maakunta -kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna 7,6 miljoonaa euroa. Yhteensä Kajaanin vastuulla on siis kattamattomia alijäämiä noin 28 miljoonaa euroa.

Yleinen taloudellinen taantuma ja erityisesti Kajaanissa odotettavissa oleva työllisyystilanteen huononeminen heikentävät kaupungin verotulokehitystä, joten tulokertymä ei tule kattamaan alijäämiä. Kuntalain 65 pykälän mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän alijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena.

Koska Kajaanin kaupungin kattamattomia alijäämiä ei saada katetuksi suunnitelmakauden 2009 – 2011 aikana, on talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman 2010 – 2011 liitteeksi laadittu toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi. Toimenpideohjelma on laskennallinen, eikä sen takana ole perusteellista vaikutusten arviointia eikä poliittista sitoutumista. Toisaalta myös muita kuin ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä alijäämien kattamiseksi voi olla löydettävissä perusteellisen selvitystyön avulla.

Tämän vuoksi on tarpeellista käynnistää selvitystyö, jonka tavoitteena on konkreettinen, toteuttamiskelpoinen talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla syntyneet alijäämät katetaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Selvityksen tavoitteena on myös poliittisen ja hallinnollisen organisaation pitkäjänteinen sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen. Tasapainottamisohjelma annetaan toimialoille toimeenpantavaksi talousarvioissa 2010 – 2014.

___________

Nyt saunaan, koska pikkujoulut lähestyvät ja on pakko mennä edustamaan. Vastenmielistä, mutta miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä.

Pudasjärvi on runsaan yhdeksäntuhannen asukkaan kaupunki Oulun läänin pohjoisosassa. Luonnostaan tunnetun Pudasjärven symboleina toimivat Syötteen tunturialue hiihtokeskuksineen ja kaupungin alueella valjastamattomana virtaava Iijoki.

Lokakuun jälkeen kuva muuttui, koska Pudasjärven nimi symboloi jatkossa Iijoen ohella myös petosta. Etovaa petosta Keskustan tapaan.

Pudasjärvelle perustetaan pakolaislasten eli käytännössä parikymppisten somalinuorukaisten vastaanottopiste. Asia junailtiin päätöksenteossa aivan uskomattoman härskillä tavalla. Asian päätti Pudasjärven kaupunginvaltuusto kokouksessaan 28.10, siis heti vaalien jälkeen, ja pöytäkirjoissa pykälä 69 on salainen. Asiasta ei keskusteltu ennen vaaleja, koska päättäjät tiesivät asian vaikuttavan äänestyskäyttäytymiseen. Linkki Pudasjärven hallinnon pöytäkirjoihin: http://tinyurl.com/5kj4rs.

Äänestäjiä siis yksiselitteisesti petettiin.

Vastuun petoksesta kantaa koko kaupunginvaltuusto, koska päätös oli yksimielinen. Miettikää seuraavissa vaaleissa annatteko pettäjille äänenne. Harkitkaa edustavatko Keskusta, Kokoomus, Sdp tai Vasemmistoliitto niitä arvoja, joita edustatte?

Pääsyylliset petokseen ovat luonnollisesti kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila, Keskusta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Riekki, Keskusta, ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Holmström, Keskusta.

Alla on lainaus Kaarina Daavittilan haastattelusta (via Pohjolan Sanomat).

Pudasjärven kaupunkiin on syntymässä uudenlainen päätöksenteon kulttuuri, arvioi kaupunginjohtajana pari kuukautta toiminut Kaarina Daavittila. Daavittila on havainnut, että päättäjien keskuudessa olisi nousemassa ryhtiliike, jolla kaupungin kehitys saadaan uusille urille…

…Sillä on merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Päättäjämme ovat nyt hahmottaneet avoimen linjakkuuden päätöksentekoon, ja luulenpa, että heti seuraavan vaalikauden alkajaisiksi ryhtiliike nousee. Tähän mennessä kaikki linjaratkaisut eivät liene olleet kaikkein ihanteellisimpia, perusasioissa ei ole saavutettu aina yhteisymmärrystä, Daavittila pohtii.

Kun vertaa näitä sanoja siihen, miten Pudasjärven hallinto todellisuudessa toimii, Kaarina nostaa käsitteen irvokkuus aivan uudelle tasolle.

Toivotan Pudasjärvelle hyvää monikulttuurista yötä. Säälin rehtejä Pohjanmaan asukkaita niin paljon, etten laita tähän normaalisti kuuluvaa hymiötä. Se on menoa nyt.