Tässä otteessa syytekirjelmästä heijastuu Mellerin ja Patmos -lähetyssäätiön johtokunnan eli nykytermein hallituksen suhde. Meller vaikuttaa touhuavanasa aivan mitä haluaa, eikä hallitus näytä tietävän mitä Meller tekee. Tai – jos tietää, ei välitä.

Meller on saanut puhua mitä mielikuvituksellisimmista aiheista hämäriä ja esoteerisia opetuksia. Osin täyttä puuta heinää. Eikö Patmoksen hallituksella ole mitään vastuuta? Miksi he sallivat kaiken tämän?

Toisaalta sitä kuusta kuuleminen jonka juurella seisoo. Meller villeine visioineen on vuosien saatossa tuonut melkoisesti rahaa Patmokselle. Ehkä Meller on liian arvokas uhrattavaksi totuuden alttarille?

Ohessa on katkelma syytekirjelmästä. Syytettynä on Patmos ry:n toiminnanjohtaja Leo Meller. Meller on näköjään saanut mukaansa muitakin “rikoskumppaneita”.

Pyydän huomioimaan, että Herra Meller on syytettynä on jatketusta törkeästä kavalluksesta.

Kavaltaja ei varmasti ole saanut teollaan ketään järkytettyä siinä määrin, kuin nämä hyväksikäytetyt lapset ovat joutuneet kokemaan.

Kumpiko on tärkeämpää, raha vai henkinen kärsimys? Lapset kantavat taakkaa koko elämän ja käyvät varmasti läpi monet terapiat, ennenkuin pääsevät tasapainoon.

Koska Suomesta tulisi tuomioiden suhteen samanlainen maa kuin esimerkiksi amerikkalainen käytäntö on? Ei koskaan!

Näin KHO oli asiassa samalla linjalla kuin keskusrikospoliisi ja virkamieslautakunta, jonne mies oli valittanut ennen ylintä hallintotuomioistuinta. Ratkaisu antoi loppusinetin miehen noin 23 vuotta kestäneelle ja muuten moitteettomalle uralle.

Rikosylikonstaapeli irtisanottiin keskusrikospoliisista joulukuussa 2004.

Puoli vuotta aiemmin hänet tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa pitkään jatkuneesta kavalluksesta 80 päiväsakkoon. Hän oli nostanut erään poliisien urheiluseuran tililtä varoja omaan käyttöönsä lähes kolmentoista vuoden ajan. Mies oli urheiluseurayhtymän varainhoitaja. Myöhemmin hän palautti rahoja, mutta se ei enää auttanut, sillä krp:n silmissä miehen tehtävien edellyttämä luottamus oli jo kadonnut.

Virkamieslautakunnan mukaan teko tapahtui virantoimituksen ulkopuolella, mutta se liittyi poliisin urheilutoimintaan.
Miehen virkatehtävät taas liittyivät salaisiin operaatioihin, joita krp:ssä tehdään kaikkein vakavimman järjestäytyneen rikollisuuden parissa. Siksi häneen kohdistui vielä erityinen vaatimus luotettavuudesta.
Lautakunta katsoi siten, että mies menetteli tavalla, joka ei vastaa hänen tehtäviään ja asemaansa krp:n ylikonstaapelina. Viran irtisanomiseen oli erityisen painava syy.

Mies koki kohtelunsa epäoikeudenmukaiseksi. Käräjäoikeus ei ollut määrännyt häntä viraltapantavaksi, ja hän kertoi palauttaneensa ja myös maksaneensa 470 euroa ylimääräistä lainaamistaan varoista.

Helsingin Sanomat 24.2. 2006

Tuomittu poliisi irtisanottiin virastaan viime vuoden marraskuussa. Hän oli ollut virasta pidätettynä jo elokuusta lähtien. Hän oli tunnustanut kavallukset esitutkinnassa.
Tuomio tuli

kavalluksesta, lievästä kavalluksesta ja kirjanpitorikoksesta. Syyttäjän mukaan kavallukset olivat jatkuneet vuodesta 1997 viime vuoteen saakka, jolloin rikokset paljastuivat. Kavalluksista epäilty toinen poliisi vapautettiin syytteistä.
Tapaus liittyy Sodankylän poliisin viime vuonna julki tulleisiin ongelmiin. Kunnassa irtisanottiin vuoden aikana yksi poliisi ja kolme pidätettiin virasta. Poliisit olivat tehneet toisistaan rikosilmoituksia, joissa he syyttivät toisiaan virka-aseman väärinkäytöstä, pahoinpitelyistä ja laittomista uhkauksista.
Tapaukset saivat lisähuomiota apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan Lapin lääninhallitukseen lokakuussa tekemän tarkastuskäynnin jälkeen.

Jonkalle ei raportoitu Sodankylän poliisilaitoksen ongelmista, ja oikeuskansleri pyysi Lapin lääninpoliisijohtajalta selvitystä, miksei tilanteesta kerrottu.

Lääninpoliisijohtaja Pentti Sairan selvityksen mukaan tilanne ei noussut esille siten, että sitä olisi tullut mieleen erityisesti selvittää. Selvityksen mukaan Sodankylä oli pystynyt turvaamaan poliisipalvelut tulehtuneista henkilösuhteista huolimatta.

Helsingin Sanomat 14.6.2003