Kuinka moni kirjoittaa ostoslistan ennen ruokaostoksille lähtöä? Entä kuinka moni pystyy pysyttelemään vain ja ainoastaan listalla mainituissa tuotteissa välttyen heräteostoilta? Toivottavasti aika moni. Mitä useampi sen parempi. On tunnustettava, että minulla tämä ei aina toimi ihan näin tai sitten syyllistyn liian lavean ostoslistan laatimiseen. Ostoslistallahan on kaksi tarkoitusta: a) varmistaa, että kaikki tarpeellinen tulee ostettua ja b) varmistaa, ettei mitään ylimääräistä ostella. Ostoslista ja itsehillintä ovat tarkan sentinvenyttäjän korvaamattomia apulaisia.

Ostoslistaan liittyvä tarveharkinta ja suunnitelmallinen elämäntapa säästävät sekä kuluttajan rahavaroja hyödyllisimpiin käyttökohteisiin että ympäristöä sen eri muodoissa. Ostoslistalle päätyvien tuotteiden valikoinnin kohdalla maalaisjärjenkäyttöllä pääsee todella pitkälle. Kuluttajille on tarjolla jos jonkinlaista sertifikaattia ja merkkiä, joilla luvataan suurimpiirtein kaikkea mahdollista maasta taivaisiin – delfiineille vaarattomia verkkoa, reilusti kohdeltua työvoimaa, käytetty kierrätysmateriaaleja, käytetty ympäristöystävällisiä prosesseja ja aineita, onnellisia ja vapaita tuotantoeläimiä yms. Puhumattakaan erilaisista kierrätys- ja lainaustoiminnoista. Kuluttajalla näyttäisi vaihtoehtoja todellakin olevan, mutta mikä sitten lopulta on se paras. Mikä näiden eri merkkien ja sertifikaattien takana väijyvä todellisuus on? Missä on organisaatioiden ulkopuolinen riippumaton valvonta ja millä tavalla sitä toteutetaan?

Jos reilunkaupan kahvista maksetaan kahvilassa parikymmentä senttien enemmän kuin tavallisesta, niin kuinka paljon tästä hinnasta lopulta päätyy kahvin tuottajalle ja kuinka paljon itse organisaatio ahmaisee tästä parista kymmensenttisestä. Pitää muistaa, että sertifikaatit eivät ole pystyssä ilmaiseksi ja niistä maksetaan vuotuiset maksut, joilla rahoitetaan markkinointia ja mahdollisia tarkastuksia matkan aikana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin ns. reiluun tuontiin. Voiko tuontitavara koskaan olla oikeasti reilua ja eettistä, siis normaalin sietokyvyn rajoissa olevilla hinnoilla? Etenkään kun kyse on vielä tällaisista yleellisyystuotteista kuten esimerkiksi kahvi tai banaanit. Minusta tällaisten viimekädessä tarpeettomien ylellisyystuotteiden tuomiseen ei pitäisi sotkea reilun tai eettisen kaupan ideologioita hämärtämään sitä todellisuutta, että me kuluttajat olemme kuitenkin riistämässä tuottajilta jotakin. Minusta olisi paljon reilunpaa, jos reilunkaupan kahvin tuottamiseen käytetyt resurssin käytettäisiin alueen normaalin ruoantuotannon kasvattamiseen paikallista väestöä silmällä pitäen  (ja miksei ylituotantotapauksissa myös vientiin). Ainoa reilu ja eettinen tuotanto on käytännössä lähituotantoa.

Monissa tapauksissa kierrättäminen on kätevä ja ympäristöystävällinen tapa jatkaa materiaalien elinkaarta muodossa tai toisessa, mutta ei ole silti syytä palvoa sokeasti kierrättämistäkään. Kierrättäminenkin vaatii energiaa ja tuottaa päästöjä muodossa jos toisessa (esim. kuljetus, puhdistus, jatkojalostus). Tuntuu, että ainakin luonnonsuojelujärjestöjen kamppanjoinnissa hyvin helposti tuppaa unohtumaan, että kierrätys on hyödyllistä ja järkevää vain tarkkaan laskettuna ja suunniteltuna, mutta silloinkin vain joissakin ympäristöissä, joskus esimerkiksi välimatkat voivat syödä kierrätyksen eduista leijonan osan. Puhumattakaan sitten kierrätysorganisaatioiden tehottomuudesta tai jopa vilpillisyydestä, kuten YLE:n Silminnäkijä (Silminnäkijä – Ryysyillä rikkauksiin? 2.12.2009 saakka) osoitti UFF:n tapauksessa.

Tärkeintä on JÄRKEVÄ ja NUUKA kuluttaminen, ei niinkään se onko tuote mistä peräisin tai minkälaiset sertifikaatit sillä on. Hyvää Älä Osta Mitään -päivää!

Lisäys: Mitä jos tämä päivä siirrettäisiinkin joksikin joulunaluskaupan sunnuntaiksi? Vaikka ensimmäiseksi adventtisunnuntaiksi, jos näin kirkollinen päivänmääritys sallitaan.

Vilskettä on ollut.  Aamulla nuorempi veljeni ystävällisesti tuli purkamaan vanhan sänkyni. Siitä lähti erilleen pääty ja molemmat puolet. Puurunkoiset patjat ja petari. Hetken vielä broidin kanssa juttelimme, kunnes hän lähti kauppoihin.

Seuraavaksi tuli pari hoitsua omalla ajallaan, jotka imuroivat ja pyyhkivät kostealla makuuhuoneen lattian. Myöhemmin toinen  hoitajista palasi ison pakettiauton ja vahvan kuljettajan kanssa ja vanha sänky lähti kiertoon. Olen vakuuttunut, että hoitajalla on edessään monta vuotta makeita unia.

Omat uudet makeat unet alkavat juuri tuodussa ja kootussa vuoteessa. Toisaalta tuskin maltan nukkua lainkaan. Kenties nautin koko yön uudesta ja puhtaasta.

Elämyksellisyys on ollut megatrendi jo useamman vuoden ajan. Elämysten jano korostui etenkin talouden kukoistaessa. Tulevaisuudessa elämyksellisyyden merkityksen uskotaan kasvavan myös ilmastonmuutoksen ja matkustusrajoitusten vuoksi erityisesti palveluissa. Maallisen mammonan kartuttamisen sijaan janotaan elämyksiä kaikille aisteille. Eikä mitä tahansa elämyksiä, vaan mieluiten yllätyksellisiä ja ekslusiivisia sellaisia. Pop-up-myymälät -ja ravintolat, for members only ja rajoitetut erät kiehtovat. Elämyksellisyyttä tarjoavien tuotteiden ja palveluiden odotetaan täyttävän myös esimerkiksi sosiaalisuuden, yksilöllisyyden ja vastuullisuuden vaateet. Myös nousevat trendit kuten leikillisyys ja äly näkyvät elämyksellisissä konsepteissa.

Suomalainen Susanne Markkanen on erikoistunut elämyksellisiin myymäläympäristöihin ja on kirjoittanut aiheesta muutaman kirjankin, Myymäläympäristö elämysten tuottajana sekä Shopping in Finland. Hän oli puhumassa markkinointiviestinnän viikolla äskettäin. Luvassa siis elämyksellisyyden uusia tuulia myymäläympäristöiden osalta, mutta myös muilta alueilta.

Happy pills on barcelonalainen makeismyymäläketju, joka muistuttaa enemmän apteekkia kuin karkkikauppaa.

Suomessakin toimiva saippuoita valmistava Lush on paitsi elämyksellinen myös vastuullinen. Lushin myymälöihin on haettu inspiraatioita toreilta. Saippuat ovat esillä samalla tavalla kuin toreilla myytävät hedelmät ja vihannekset. Sen lisäksi ne leikataan asiakkaan toivomaan kokoon niin kuin juustot.

Oki-ni:n showroom Lontoossa on vain tuotteiden esittelyä ja kokeilemista varten. Jos myymälästä mielii jotain, se tilataan verkosta. Toimitus luvataan haluttuun osoitteeseen muutaman päivän sisällä. Lisäksi jokainen myytävä tuote on uniikki.

Kierrätys ja ympäristöteema näkyvät muun muassa englantilaisesessa vaateyrityksessä Howiessa, jonka Lontoossa sijaitsevan myymälän näyteikkunat ovat öisin pimeät. Valot saa kuitenkin halutessaan päälle. Howies pyrkii muutoinkin monipuoliseen vastuullisuuteen toiminnassaan.  Freitagin myymälä Zürichissa on tehty käytetyistä konteista.

Todellisia elämyskeitaita ja matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa National Geographicsin Lontoon lippulaivamyymälä ja American Girl-nukkemaailmat esimerkiksi Los Angelesissa ja New Yorkissa. American Girl valmistaa ja myy nukkeja ja oheistuotteita nukeille. Myymälöissä tytöt voivat viettää nukkensa kanssa unohtumattoman päivän, johon kuuluu esimerkiksi kauneussalonki ja ruokailu. Jos nukke on jostain syystä rikki, sen voi viedä lääkärille, joka hoitaa nuken kuntoon. Myymälöissä myydään myös vaatteita sekä tytöille että nukeille, samanlaisia luonnollisesti.

Ravintolapuolella esimerkiksi tulevat ja menevät pop-up-ravintolat ja pimeät ravintolat ovat maailmalla kovassa suosiossa. Viewpoint esitteli muutama numero takaperin Melbournessa toimivan 100 mile cafen, joka tarjoaa ruokia, joiden kaikki raaka-aineet on hankittu noin 100 mailin säteellä ravintolasta. Ravintola kantaa näin oman kortensa kekoon hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Hotellipuolella taas löytyy esimerkiksi nollapäästöihin pyrkivä hotelli Urbn Shanghaissa, Tukholmassa voi yöpyä vanhassa jumbossa ja Helsingistä löytyy yhden huoneen Hotelroom.

Springwise esitteli viime keväänä Amsterdamiin avatun Minibarin, joka toimii itsepalveluperiaatteella. Baarissa on huikea määrä erilaisia juomia, joita voi nauttia jättämällä ajokortin pantiksi. Juomat maksetaan poistuttaessa. Minibariin mahtuu vain vähän asiakkaita kerrallaan. Baariin eikä baarissa joudu kuluttamaan aikaansa jonoissa.

Mielenkiintoisia esimerkkejä löytyy varmasti enemmänkin. Kertokaahan, minkälaisiin elämyksellisiin tuotteisiin ja palveluihin olette törmänneet.

Sumuinen aamu Palokassa. Menin hakemaan lehteä postilaatikosta. Siihen tartuttuani etiäinen kehoitti kurkistamaan laatikon pohjalle. Siellä oli pikkuruinen lapsen käsialalla rustattu ruutupaperi. Paperin ydinviesti oli takapuolelle kirjailtu: Pelasta planeettamme – asuthan siellä.

Innostuin välittömästi! Mahtavaa aloitteellisuutta! Yksi henkilökohtaisista tarkoitusperistäni HUB Jkl:n toimintaan liittyen on välttää omien lapsieni esittämä kysymys:” Isä, mikset sinä tehnyt mitään?” Olen yksinkertainen mies ja näen useat asiat yksinkertaisina. Yksinkertaisesti ajattelen siis maailman muuttuvan paremmaksi juuri tällaisten pienten tekojen, lumihiutaleiden,  kautta. Niistä kasvaa valtava lumipallo jolla on vaikutusta. Haluatko sinä olla mukana lumipallon tekemisessä? Millaista historiaa haluat luoda?

Nyt kun vielä tietäisi kuka paperin on tehnyt?

T:Yksinkertainen mies, Tantourist

Kirjoitin jokin aika sitten vastuullisuuden megatrendistä, jonka ajureina ovat mm. ilmastonmuutos, epäeettinen yritystoiminta, maailman talouskriisi sekä vapaa ja nopea tiedonvälitys. Jatkan vastuullisuuden saralla. Tällä kertaa aiheena jäte.

Kestävän kehityksen puolesta puhuva Treehugger kertoi uusimmassa uutiskirjeessään ruotsalaisten pyrkimyksestä vähentää jätteiden määrää suosimalla kestovaippoja.

YTV kertoo sivuillaan yhden lapsen vaippakauden tuottavan jopa 5 000 käytettyä vaippaa, joka tarkoittaa 400 kiloa jätettä. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippoja päätyy kaatopaikalle 10 miljoonaa kiloa vuosittain. Kestovaipat vähentäisivät jätteen määrää huomattavasti. Jos puolet pääkaupunkiseudun lapsiperheistä siirtyisi kestovaippoihin, esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikalle päätyisi lähes 6 000 000 kiloa vähemmän jätettä vuosittain.

Ruotsissa on vastikään toimitettu hallitukselle aloite, jossa esitetään, että kestovaipat valitseville perheille myönnettäisiin ympäristöystävällisestä teosta 75$:n tuki.

Ruotsissa on laskettu, että kertakäyttövaippoihin kuluu kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin kestovaippohin.

Suomessa kestovaippojen kokeilemiseen kannustetaan. Äitiyspakkauksen mukana tulee kestovaippoja, joita vanhemmat voivat  halutessaan kokeilla. Suomessa on jopa sivusto, kestovaippa.info.fi, jolla neuvotaan kestovaippojen käytössä. Sivusto tarjoaa myös mahdollisuuden keskusteluun aiheen tiimoilta.

Treehugger esitteli äskettäin myös tuoreen tutkimuksen, jossa on laskettu ympäristöystävällisin tapa ostaa musiikkia. Nyt on siis virallisestu todistettu, että musiikin ostaminen verkosta kuormittaa ympäristöä kaikkein vähiten. The Energy and Climate CHange Impacts of Different Music Delivery Methods.

Viime viikolla uutisoitiin  Suomen hallituksen tavoitteista ilmastopäästöjen vähentämisen suhteen.  Hallitus tavoittelee vähintään 80 prosentin ilmastopäästöjen vähentämistä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä. Tällä saralla riittää siis tehtävää.

Päästöjen vähentämisen yhteydessä puhutaan usein voimalaitoksista ja liikenteen päästöistä. Syyskuussa Treehugger uutisoi tutkimuksesta, jossa kerrottiin miten suuri vaikutus jätteen vähentämisellä ja kierrättämisellä itse asiassa on kokonaispäästöjen määrään. Pakkausmateriaaleja vähentämällä, paperituotteiden käyttöä vähentämällä, pidentämällä laitteiden käyttöikää, lisäämällä kierrätystä ja lisäämällä yhdyskuntajätteen kompostointia ja kierrätystä, pystyttäisiin päästöjä pienentämään huomattavasti.  Uutisessa referoitiin EPA:n (US Environmental Protection Agency) tuoretta tutkimusta: Opportunities to Reduce Greenhouse Gas Emissions through Materials and   Land Management Practices.

Joka vuosi keskivertosuomalainen kuluttaa noin 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja ja synnyttää yhdyskuntajätettä noin 500 kg   kertoo YTV.

Miten voi kantaa oman kortensa kekoon? Muutama inspiroiva esimerkki: komposti kotiin, ekologista kenkämuotia El Naturalista tai Simple Shoe, ekologisia laukkuja Carmina Campus tai Freitag, ympäristövastuullinen parturi-kampaamo Salon Pacifique.

Katso tästä Treehuggerin 15 tapaa vähentää ympäristön kuormitusta.

Vihreä elämäntyyli saa jatkuvasti lisää kannattajia ympäri maailman. Trendwatching kirjoitti aiemmin tänä vuonna, että yhä useammat kuluttajat haluavat näyttää ulospäin kannattavansa ympäristöystävällisiä arvoja. Trendwatching kutsuu ilmiötä nimellä Eco Iconic. Ekoteoilla pyritään luomaan statusta. Paljon lisää esimerkkejä ympäristöystävällisistä tuotteista ja palveluista Trendwatchingin Eco – Bounty-raportista.

Jääkäämme odottamaan uusia innovaatioita taistelussa ilmastopäästöjen vähentämistä vastaan.

(Lisää kirpputorivertailuja Syyskatselmus-päivityksessä)

Hyvinkään Hakalaan, vanhan rautakaupan tiloihin avattu uusi kirpputori Haka-Kirppis (ja kirpputorien rooli ja määrä ylimalkaan) ovat näköjään ehtineet herättää keskustelua sekä Suomi24:ssä että Aamupostin sivuilla. Uuden kirpputorin omistaja on sama, joka huolehtii Viirin kirppiksestä Klaukkalassa, ja ainakin Viirin kotisivujen ulkoasu näyttää lupaavalta. Haka-Kirppiksen omilla kotisivuilla lupaillaan jatkossa tulevaksi nettivarausta ynnä muuta lisäinfoa, tällä hetkellä sisältö on vielä suht niukka, mutta varaussivut tulevat ilmeisesti löytymään täältä.

Kävin maanantai-illan ratoksi korkkaamassa tämän K-raudan vanhoihin tiloihin pystytetyn kirppistarjonnan. Näytti siltä, että tänne oli saatu vähän persoonallisempaakin (retroa) vaatetta – taannoin harmittelin kaverin kanssa sitä, että turhan monen myyntipöydän vaatteet ovat jo alun perin jotenkin heikkolaatuisia, eivätkä löydöt ole samantasoisia kuin joskus 1990-luvulla, kun koettiin ensimmäinen kirpputoribuumi. Haka-kirppikseltä tarttui nyt mukaan muutama vinkeä vaatekappale, toivottavasti taso pysyy jatkossakin.

Lapsille löytyi oma leikkipaikka pehmoleluineen, televisionurkkauksineen ja liukumäkineen. Kirpputorin yhteydessä toimii myös kukkakauppa ja kahvila karkkeineen ja ilmapalloineen. Siellä on Säästökarien tapaan myynnissä myös uutta halpatavaraa (mikä tosin vähän vie kirpputorilta varsinaista second hand -tunnelmaa). Tilana kirpputori tuntui mukavalta – hallissa näkyvillä olevat puurakenteet toivat kodikasta tunnelmaa ja valaistus oli hyvä, mikä oli varmaan eduksi myytäville tuotteillekin. Sinänsä siis vaikutti hyvin järjestetyltä paikalta. Ovensuussa oli myös ilmaistavaraa, erityisesti kirjoja – silmään osui Forrest Gump -pokkaria ja vastaavia teoksia.

Ja yleisvaikutelmana tästä kuten muistakin viime aikojen kirpputorikäynneistä voi todeta, että varsinkin nuoret myyjät ovat olleet tosi aurinkoisia ja palveluhenkisiä.

Haka-kirppis, Metsäkaari 1, on auki ma-pe klo 10-19, la-su 10-15. 4-tasoinen pöuyä + rekki 37e/vko, markkina/itsemyyntitori ma-pe 10e/päivä, la-su 25e/päivä. Lisäksi neliömetritilaa huonekaluille, kodinkoneille ja lasten tavaroille.
Haka-kirppiksestä havaintoja Ellyboblogissa

Braunin suunnittelu kilpailussa hyvin pärjännyt kompostiroskakori on uudenlainen ratkaisu eloperäisen jätteen kompostointiin. Roskakori tuottaa hedelmällistä komposti jätettä kasveille jotka kasvavat roskiksesta. Tämä projekti käyttää bio hajoavaa ainetta joka pohjautuu fotosynteesiin, mikä nopeuttaa hajoamista, poistaa hajun ja saastuttavat kaasut.

Nykyään johtuen ilmaston muutoksesta, poliittisista asioista, sosiaalisesta evoluutiosta ja ilmaantuvista markkina-alueista sekä jätteen määrän lisääntymisestä. Muotoilu on vastuussa vihreästä ja ympäristöystävällisestä tulevaisuudesta enemmän kuin koskaan.

Kierrättäminen tulee lähemmäksi jokaista tämän tuotteen avulla, koska ilman kierrättämistä tuotteessa olevat  kasvit kuolevat.  Tässä tuotteessa myös yhdityy kierrättämisen ilo, koska näkee tuloksen heti eikä vasta tulevaisuudessa. Elämmehän nyt tai heti idean omaksuneessa kulttuurissa. Tuote toimii myös katukuvan kaunistajana kasvien tuodessa luonto lähemmäksi jo kaupungistuneita ihmisiä.

Danny Seo  tietää, että tärkeäkään viesti ei aina mene kerralla perille ja että hyvä neuvokin pitää kierrättää:

Vaikka kierrätetystä vesipullosta juominen onkin vihrein tapa, voit myös ostaa lasipulloon pullotettua mineraalivettä, hiilihapoilla tai ilman. Lasia ei ainoastaan ole helppo kierrättää, vaan se on myös loputtomiin kierrätettävää. Lasipulloista tulee uusia lasipulloja. (Ilta-Sanomat 1.7.2009)

Toisin sanoen:

Joskin kierrätetystä vesipullosta juominen onkin vihrein tapa, on toinenkin idea, jos sinun on ostettava pullotettua vettä. Osta lasipulloissa mineraalivettä, hiilihapoilla tai ilman. Lasia ei ainoastaan ole helppo kierrättää, vaan se on myös loputtomiin kierrätettävää. Lasipulloista tulee uusia lasipulloja. (Ilta-Sanomat  13.7. 2009)

Kesäuusinnat näyttävät jo levinneen televisiosta sanomalehtiin!

Muovipullojen kierrätys tökkii

Tietoa lasinkeräyksestä

Otetaanpa vielä kerran:

Danny Seo  tietää, että tärkeäkään viesti ei aina mene kerralla perille ja että hyvä neuvokin pitää kierrättää:

Vaikka kierrätetystä vesipullosta juominen onkin vihrein tapa, voit myös ostaa lasipulloon pullotettua mineraalivettä, hiilihapoilla tai ilman. Lasia ei ainoastaan ole helppo kierrättää, vaan se on myös loputtomiin kierrätettävää. Lasipulloista tulee uusia lasipulloja. (Ilta-Sanomat 1.7.2009)

Toisin sanoen:

Joskin kierrätetystä vesipullosta juominen onkin vihrein tapa, on toinenkin idea, jos sinun on ostettava pullotettua vettä. Osta lasipulloissa mineraalivettä, hiilihapoilla tai ilman. Lasia ei ainoastaan ole helppo kierrättää, vaan se on myös loputtomiin kierrätettävää. Lasipulloista tulee uusia lasipulloja. (Ilta-Sanomat  13.7. 2009)

Kesäuusinnat näyttävät jo levinneen televisiosta sanomalehtiin!

Muovipullojen kierrätys tökkii

Tietoa lasinkeräyksestä

Olen pitkään tuskaillut kauppojen vihannes- ja hedelmäosastojen pieniä muovipusseja, joita kannan viikottain kotiini. Tuskaillut, mutta en tehnyt mitään.

Nappasin toukokuussa Maailma kylässä -tapahtumassa kävellessäni idean. Joku oli ommellut myyntiin vanhoista valoverhoista kauniita vihannespusseja. Katson hyvän idean kopioinnin kotitarpeiksi luvalliseksi.

Kesäkuu meni maailmalla polkupyöräillen, mutta tänään oli aika istahtaa ompelukoneen ääreen. Ompelin neljä pussia perheen koekäyttöön. Saas nähdä, miten tämä alkaa toimia;)

Vihannespusseja vanhasta valoverhosta

Tarvitsin kotihousut. Väljät, mukavat päällä, materiaali helppohoitoista (lähinnä silittämistä ajatellen). Viikko sitten UFFn tasarahaviikko huipentui lauantain “Kaikki vaatteet 1€” päivään. Pyöräilin siis UFFille, etsin materiaalia ja päädyin ostamaan neljä vaaleaa miesten paitaa.

Paidan kuivatusta kirsikkapuussa.

Paidat koneeseen ja hetkeksi aurinkoon kuivumaan. Sen jälkeen leikkasin etu- ja takakappaleista 15 cm suikaleita ja aloin ommella niistä uutta kangasta.

Tilkkutyö - uutta kangasta!

Minulla oli mielessä jotakin haaremihousujen kaltaista, nekun ovat tulleet taas läntiseenkin muotiin. Kangasta ommellessani katselin irti leikattuja hihoja ja aloin kiinnitellä niitä toisiinsa – silloin sain ajatuksen!

Hihoista lahkeet

Tässä vaiheessa tajusin, että lopputulos tulee olemaan aika omaperäinen, mutta en voinut olla kokeilematta. Jotakin tällaista sain aikaiseksi.

Housut vanhoista paidoista

Hiha vai lahje?

Otan vakavasti perheen pyynnön käyttää kotihousuja vain kotona

Kaikkia alkoi välttämättömyydestä. Minulla oli lyhyt vaalea farkkutakki, vuosia, se oli kehoni muotoihin mukautunut, pehmeä ja rakas. Vuosien saatossa kangas alkoi kulua puhki. Aloin korjata hauraita kohtia värjäämieni ja painamieni kankaiden jäännöspaloilla. Takki jatkoi elämää vielä muutaman vuoden ja tuntui entistä mukavammalta, persoonalliselta.

Kun viimein oli aika laittaa takki poistoihin aloin suunnitella uutta. Ensin etsin kirpputorilta sopivasti pestyn ja pehmitetyn takin. Sitten aloitin entiseen tapaan alikeompelun värikkäillä ompelulangoilla.

takakaarroke

takasivukappale

Kiinnitän alimmaisen puuvillakankaan pienellä siksak-ompeleella, värikkäistä ompeleista tulee osa koristelua.

Ompelun jälkeen leikkaan joitakin alueita auki, niin että värit pääsevät pintaan ja valloilleen!

Aika värikäs, mutta itse viihdyn tässä, kesällä:)

Olen kokeilumielessä koristellut samaan tapaan jopa housut, vanhat farkut. Se on vain hieman työlästä hommaa, lahkeet kun ovat kovin kapeat…

Takin kaarroke on muuten tosi vahva, sillä siinähän on kaksinkertainen kangas.

Postailin muutama päivä sitten artikkelin Seiso ideologiasi takana! , joka käsittelee kierrätysmuovista valmistettuja, kertakaikkisen ihania Botas Dacca nilkkureita. Yläpuolella olevan kuvan alkuperästä kirjoittajalla ei valitettavasti ole tietoa, minkä johdosta tekijänoikeudet pysyvät visusti piilossa. Kuva kuitenkin on sen verta shokeeraava ja ajatuksia herättävä, että halusin julkaista sen omassa postauksessani. Varsinkin, kun aikaisempi postaukseni  käsitteli hyvällä fiiliksellä samaan aihealueeseen kuuluvia, markkina-arvon saavuttaneita designkenkiä.

Maastamme kuitenkin löytyy onneksi useita humanitäärisiä järjestöjä, jotka pyrkivät tehokkaasti auttamaan vähempiosaisia, köyhiä ja kodittomia niin Suomessa kuin ulkomailla. Katsellessani yläpuolella olevan kuvan kaltaisia otoksia  köyhistä perheistä, alipainoisista lapsista, surkeista elinolosuhteista ja kaikesta riittämättömyydestä, köyhyydestä sekä puutteesta, nousevat ristiriitaiset tunteet väkisin pinnalle. Olo on surkea ja tahtoisin tehdä jotain hyödyllistä. Harmittaa.

Botas Dacca kengät ovat mielestäni arvokas esimerkki siitä, ettei tuotteen hintaa tarvitse  nostaa pilviin vaikka kierrätysdesign on tämän hetken kuumin ja polttavin trendi. On hienoa, että tekijät ovat huomanneet kierrätysmateriaalien arvon uusiotuotteissa. Design saa maksaa, tottakai. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla syy rahastaa kuluttajia – varsinkaan, kun kyseessä olevat halutut uusiotuotteet valmistetetaan suurimmaksi osaksi  juuri kierrätetyistä materiaaleista. Myös suunnittelijan nimi saa maksaa. Mielestäni heidän pitäisi kuitenkin ajaa enemmän sitä arvokasta tarkoitusta, missä jokaisella olisi varaa hankkia ekologisia, vihreitä ja luontoa omalta osaltaan parantavia tuotteita. Tuotteiden kyltymättömään joukkoon mahtuu aina niitä kaikkein kalliimpia, mutta myös edullisempiakin tuotteita. En kuitenkaan tarkoita, etteikö mukaan saisi mahtua juuri niitä kolmen nollan lukuja. Tarkoitan sitä, että meidän kuluttajien ja muiden yhteiskunnassamme vaikuttavien tahojen pitäisi haastaa alamme ammattilaisia sekä huipputekijöitä suunnittelemaan kalliiden designtuotteidensa ohella myös edullisempia, tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivia vihreitä tuotteita. Tuotteita,  jotka yhtälailla kannattelisivat kalliimman tuotesisarensa lailla samaa uutuusarvoa ja haluttua brändiä, joista varakkaammat ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Artikkelissa olevan kuvan nähtyäni minun oli  pakko päästä kirjoittamaan oma mielipiteeni kierrätysdesignista ja sen tarpeellisuudesta. Hiljennyin miettimään kierrätysdesignin suhdetta, oikeutta ja rehtiyttä verrattuna kehitysmaissa pakon edessä käytettyihin kierrätysmateriaaleihin, joista valmistetaan käsityönä esimerkiksi kuvan kaltaisia sandaaleja. Kysymys ei ollut helppo, eikä se ole edelleenkään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällä hetkellä vaikuttava kierrätysdesignbuumi on paras sysäys ekologisemman ajattelun lisääntymiselle ja ihmisten heräämiselle. Jotakin näin suurta, kuten maailmanlaajuinen megatrendin asema, kierrätykselle juuri tarvittiinkin. Ehkä sen avulla miljardit ihmiset maailmassamme saataisiin ajattelemaan ja heräämään tämän hetken tilanteeseen ja panostamaan ekologisempaan elämään sekä ekologisiin tuotteisiin. Megatrendin asema on kaikkein ase kamppailussa ihmisten tapoja ja tottumuksia, mieltymyksiä vastaan. Ja kierrätys on mielestä täysin ansainnut sen.

Kirjoittaja itse vie usein vanhoja vaatteita ja tavaroista kierrätykseen.  Omia kohteitani ovat olleet Kuopiossa asuessani SPR:n  Kontti sekä Hämeenlinnassa vaihtoehtoisesti Fida lähetystori.  Tämän kuvan ja sen aiheuttamien tuntemusten jälkeen katson varmasti työpäivän jälkeen kaikki vanhat kenkäparini kierrätykseen  niitä kipeimmin tarvitseville. Kengät kun sattuvat olemaan yksi toivotuimmista lahjoituksista.

Infoa kierrätyspisteistä löytyy esimerkiksi  Kierrätys.info -sivustolta. Suomen kierrätyskeskukset sen sijaan löydät listattuina täältä. Myös Punaisen Ristin “lahjasi tekee ihmeitä” -linkin takaa löytyy useita muita keinoja, joiden avulla voit auttaa. Pelastuarmeijalla sekä Kirkon ulkomaanavulla on kaiken aikaa käynnissä useita hyväntekeväisyyskeräyksiä.  Toisenlaisen lahjan avulla voit taasen lahjoittaa vuohen, kanoja tai koulupuvun.  Ja vaikka useat ihmiset ovat esittäneen kritiikkiä ja epäilyksiä siitä, menevätkä edellä mainittujen järjestöjen avut tai keräykset todella perille, ei kirjoittaja loksauta näille korviaan. Haluan auttaa ja uskon, että ainakin jollain tavalla oma osuuteni kulkeutuu kohteeseensa.

Ekoystävälliset , vihreät ja omalta pieneltä osaltaan pallomme olotilaa kohentavat kierrätysdesigntuotteet sekä  niiden alati vellova, kiihtyvä virta näyttävät ihanan  ehtymättömiltä. Kierrätysmateriaaleista, roskasta ja jopa jätteestä valmistetut  designtuotteet ovat lisääntyneet ilmiömäisesti, mikä todistaa  ecofashionin  ja kierrätysdesignin kannattelevan sitä maailmanlaajuisen megatredin asemaa, josta aikaisemmin uskallettiin esittää vain varovaisia arvailuja.  Kierrätettyihin materiaaleihin perustuvia tuotteita on alkanut  ilmestyä kaiken aikaa yhä enemmän, mikä ilahduttaa kirjoittajan ohella varmasti myös  lukijoita. Varsinkin, kun kierrätystmateriaalit ovat valloittaneet uuden ja ihanan alueen – kengät.

Chileläinen 23 vuotias designeri Camila Labra on suunnitellut upeat, ihanat ja kertakaikkisen haluttavat Botas Dacca nilkkurit. Kenkien lähestulkoon ainoana  materiaalina on käytetty kierrätettyjä muovi- ja ostoskasseja. Puuvilla ja muovi eristävät veden, joten popot ovat vedenpitävät. Materiaalikehittelynsä ansiosta nilkkurit ovat  myös todella kestävät vaikka uusi ja innovatiivinen materaalivalinta saattaakin alkuun kuulostaa repeilevältä ja helposti hajoavalta. Designerin mukaan asiakkaiden on vaikea erottaa muovimateriaaleista valmistettuja kenkiä nahkaisista sisaristaan, sillä kierrätysmuovi on pysytty käsittelemään hyvin miellyttävän, tutun nahkamateriaalin näköiseksi. Myös kirjoittaja yhtyy tähän mielipiteeseen kuvia lähemmin tarkasteltuaan.

Labra kertoo idean syntyneen alunperin siitä, miten ihmiset pistävät sateisella säällä muovipusseja kenkiinsä pitääkseen sukkansa kuivina. Innovaatio oli yksi tekijän koulutukseen liittyvistä kurssitehtävistä, jonka tarkoituksena oli suunnitella uusiotuote. Yhden kenkäparin valmistukseen kuluu suunnitelijan mukaan arviolta kahdeksan muovipussia, joka kuulostaa todella pieneltä määrältä.. Mieletöntä.  Mikä parasta, kengät eivät myöskään kustanna liian paljon ja edullisimman parin voi saada omakseen noin 30 punnalla ! Se, miten kenkien suosio on levinnyt oman “vihreän” kohderyhmänsä  lisäksi myös muille käyttäjille, on suunnittelijan mukaan kenkien ulkonäkö ja materiaali – ne eivät näytä muovisilta ja vielä vähemmän kengät tuntuvat siltä. 

Kirjoittaja on itse harkitsee vakavasti popojen tilaamista, kunhan mieleinen väri ja kuosi löytyy !

Kuvat: Botas Dacca, 2009

Kuva: weburbanist.com / suunnittelija Naty Moskovich

 Apple, tuo kaikkien tuntema omenien ikoni, on oikeasti vihreä. Sillä myös Apple kierrättää.

Yritys kertoo kotisivuillaan  haluavansa ottaa vastuun laadukkaista tuotteista, mutta eritoten myös niiden hävittämisestä ja kierrätyksestä.  Yritys on  ottanut käyttöönsä erilaisia  kierrätysohjelmia jo  95 prosentissa maista, joissa tuotteita on myynnissä. Vuodesta 1994 alkaen yritys on kierrättänyt 24 miljoonaa kiloa elektroniikkalaitteitaan!

Apple kertoo verkkokotisivuillaan kierrättäneensä vuonna 2007 lähes 10 miljoonaa kiloa elektroniikkaromua, mikä vastaa 18 prosenttia kaikkien seitsemän vuotta aiemmin myytyjen tuotteiden painosta. Hyvä alku eikö? Lisäystä on siis tapahtunut 57 % vuodessa. Apple  kehuu kierrätysohjelmansa olleen niin menestyksekäs, että yritys odottaa ylittävämme kaksi vuotta etuajassa vuoden 2010 tavoitteen siitä, että 28 % kaikkien seitsemän vuotta aiemmin myytyjen tuotteiden painosta kierrätetään.

Apple tarjoaa monenlaisia kierrätysohjelmia, jotka löydät samaisilta kotisivuilta (aiempi linkki). Esimerkkeinä mainittakoon kuitenkin mm. vanhojen tietokoneiden ja näyttöjen ilmainen kierrätys Yhdysvaltalaisille asiakkaille. Mukaan on kuitenkin osattu ympärä markkinointikikka, eli edellä mainittu etu on vain uusien Macien ostajille. Sen sijaan iPodien ilmainen kierrätysohjelma on loistava. Kierrätys tapahtuu Applen omien vähittäismyymälöiden kautta ja asiakkaalle tarjotaan vanhan laitteen hävittämisestä 10 %:n alennus uudesta iPodista.

Myös Applen kehittyneestä ympäristöohjelmasta on ilo lukea. Toimipaikoilla syntyvä paperi-, lasi-, metalli- ja muovijäte kierrätetään asianmukaisesti. Kaikki Pohjois-Amerikassa kerätty elektroniikkaromu käsitellään omassa maassa eikä mitään lähetetä ulkomaille hävittämistä varten. Hieno edistysaskel on myös Applen työntekijöiden työmatkaohjelma, joka tarjoaa 100 dollarin kannustimen kaikille Yhdysvaltalaisille työntekijöille, jotka käyttävät julkisia kulkuvälineitä tai kimppakyytejä. Houkuttavaa? Seuraava on vielä parempi.  Kaikkein suurimmassa toimipisteessä Cupertinossa Apple on vähentänyt yksityisautoilua tarjoamalla ilmaisen bussikuljetuksen suurista asutuskeskuksista ja juna-asemilta. Tämä poistaa 4500 autoa teiltä joka päivä, mikä vastaa 53 523 kilogramman päivittäisiä hiilidioksidipäästöjä. Esimerkillistä?  Todellakin.

Stowe Designin luoma graafinenilme Apple -tuotteiden kierrätykselle ja sen kampanjoinnille.

Tällaisten suurten yhteiskuljetusten tarjoamiseen yrityksen täytyy kuitenkin olla suuremman luokan tekijä. Pienempiä firmoja rasittavat kuljetuksista aiheutuvat kulut, mutta toisaalta myös kimppakyytien järjestäminen on helpompaa – elleivät tekijät sitten asu useidein kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Joka tapauksessa, Applen toiminta on esimerkillistä ja myös toivottavaa muille jättivalmistajille. ..Seuraavan postauksen aiheena voisi siis hyvinkin olla esimerkiksi Ikean ja muiden valmistusjättien ekologisen toiminnan vertailu.  Hmm..

kuva: puhuvaroskis.fi, 2009

Viime syksyn (2008) Puhuva roskis -kampanja oli menestys. Vaikka puhuvat roskikset poistuivat katukuvasta onnistuneen kokeilun jälkeen, saamme iloksemme kahdeksan puhuvaa roskista takaisin Helsingin keskusta-alueelle kevään 2009 aikana. Puhuva roskis -kampanjan takana ovat Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja kampanjan ideoija Public Side Oy.  Kampanjan tavoitteena oli kiinnittää huomiota roskaamiseen ja kannustaa ihmisiä toimimaan siistimmän kaupunkimiljöön puolesta.

Puhuva roskis ilahdutti etenkin pieniä ihmisiä, joiden taholta roskia kerättiin pönttöihin entistä innokkaammin hauskan ääninäytteen vuoksi. Puhumisen lisäksi roskis  myös avaa  itse luukkunsa. Viidennen käyttökerran jälkeen se on ohjastettu tiivistämään roskat pienempään tilaan, jolloin sen sisuksiin mahtuu entistä enemmän jätettä,  kuitenkin enintään 22 kilon edestä.

Tavanomaisten lauseiden, kuten “Olen täynnä” tai “Mukavaa päivänjatkoa” lisäksi roskikset voidaan ohjelmoida hauskuuttamaan ihmisiä.  “Olen Pekka Sauri, päästäkää minut ulos täältä”, kuului esimerkiksi Kaapelitehtaan kupeessa seisovasta roskiksesta. Puhuva roskis -formaatti on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja roskapönttö voidaankin ohjelmoida mille kielelle tahansa.

Puhuvat jätesyöpöt ovat toimiva ja eritoten piristävä keino roskaamisen vähentämiseen – tai ainakin sen yrittämiseen. Yksi kampanjan sloganeista “Heitä roska kotiin!” on toimiva ja omalla tavallaan kovin hellyttävä. Kirjoittajan mielestä ehdottomasti yksi parhaista markkinoilla esiintyneistä lausahduksista.  Jokaisella meillä kuuluu olla oma koti, joten emmehän halua hylätä roskiakaan kadulle, emmehän?  Ihmisiä voitaisiinkin haastaa kierrättämään, keräämään roskia tai vaihtoehtoisesti tekemään mitä tahansa luontoystävällisiä tekoja puhuva roskis -kampanjan tavoin. Haasteeseen vastanneet ihmiset voisivat raportoida tekemisistään ja parhaat tekijät palkittaisiin vihreäillä palkinnoilla ja positiivisella mediajulkisuudella. Ei kuulosta ollenkaan pahalta?  Samalla mukaan lähteneet yritykset saisivat enemmän näkyvyyttä kierrtätyksen ja luonnonsuojelun tukijoina, mikä antaisi valmistajan brändille suunnatonta lisäarvoa.

Vaikka kampanjan kotisivuilla esiintyvä kilpailu “Tunnista äänet roskiksissa” on päättynyt, voi  lukija halutessaan käydä edelleen kuuntelemassa kilpailun   ääniklipit täältä. Mielenkiintoinen, nuorille suunnattu  ja ehdottomasti käymisen arvoinen sivusto on myös Helsingin rakennusviraston Roskavideo -kampanjan kotisivut. Verkkosivuille kerätään vuoden 2009 ajan helsinkiläisnuorten tekemiä videoita, joiden aiheena on viihtyisämpi kaupunki sekä ympäristöstä ja muista ihmisistä välittäminen. Sivuilla voit myös tunnustaa oman asenteesi roskaamista kohtaan.