Seuraava ongelma Kirkkonummen liikennesunnittelussa on paljastunut. Senaattoritalon kulma on erittäin suosittu paikka jättää työmatkan varrella lapset kouluun. Tulevaisuudessa parkkipaikan täyttää kunnantalo. Samaan aikaan kunnantalon eteen ei ole varattu ainoatakaan paikkaa pysäyttää autoa. Saimme siihen toisen liikenneympyrän, mutta emme pysähtymispaikkaa. Tulevaisuudessa autot kaasuttelevat pitkin Ervastintietä ja pysähtyvät keskelle katua. Pitäisiköhän oikeasti seurata mitä kunnassa tapahtuu ennen kuin annetaan yhdyskuntatekniikan suunnitella omia ratkaisuja?

Kirkkonummen kunta on taloudellisissa vaikeuksissa. Kunnan menot jatkavat huimaa 10 %:n vuosittaista kasvuaan, tulos jää 12-15 miljoonaan miinukselle, lainaa otetaan ja palveluita karsitaan.

Onneksi tällaiset pikkuasiat eivät ole kunnan SDP:n, Kokoomuksen, RKP:n tai etenkin Vihreiden valtuutettujen mielessä päällimmäisinä. Näillä valtuutetuilla on suurempi missio: he haluavat keskittyä olennaiseen ja pelastaa maapallon.

Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Kristo Savola jätti valtuuston kokouksessa 26.2.2009 seuraavan aloitteen:

“Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen kunnan ruokapalveluiden järjestämisessä otetaan huomioon ympäristökuormitus ja eritoten tarjottavien aterioiden ilmastovaikutukset. Tehokas tapa keventää ateriapalveluiden ympäristökuormitusta on lisätä kasvisraaka-aineiden osuutta ja vähentää tarjottavan lihan määrää. Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen lihankulutus on kasvanut 50 vuodessa 30 kilosta 70 kiloon. Tämä kehityksen merkitys ympäristökuormituksen kannalta on merkittävä, koska esimerkiksi yhden naudanlihavalkuaiskilon tuottaminen vaatii keskimäärin 21 kasviproteiinikilon syöttämistä. Ympäristövaikutusten kannalta suuria eroja on myös eläinperäisten tuotteiden välillä. Myös erilaisten kasvisraaka-aineiden ympäristökuormissa on suuria eroja. Esimerkiksi riisin tuotannon ympäristökuorma on moninkertainen perunan aiheuttamaan verrattuna.

Selvää kuitenkin on, että kasvisruoan tarjontaa lisäämällä voidaan vähentää kunnan ateriapalveluista aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja torjua ilmastonmuutosta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen ruokalistoissa siirrytään viimeistään vuoden 2010 alusta yhteen viikoittaiseen kasvisruokapäivään. Kouluissa, päiväkodeissa ja muussa laitos- ja työpaikkaruokailussa tarjotaan siis kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa. Tarpeen niin vaatiessa voidaan eritysruokavalioissa poiketa tästä järjestelystä. Viimeistään vuoden 2010 aikana laaditaan myös kattava ohjelma ateriapalveluiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ohjelmassa otetaan huomioon mm. raaka-aineet, aterioiden tuotantoprosessi, valmiiden aterioiden jakelu ja jätteiden synty.”

Aloitteen olivat myös allekirjoittaneet: Pekka Borg, Hanna-Kaisa Mettälä, Pirkko Lehtinen, Ari Harinen, Janne Miilukangas, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Kari Hujanen, Marjokaisa Piironen, Pauliina Juntunen, Minna Hakapää, Antti Kilappa, Anna-Lotta Laine, Johan Karlsson, Bodil Lindholm ja Corinna Tammenmaa.

Fakta: Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ennusteen mukaan maailman keskilämpötilan piti nousta kuluneella vuosikymmenellä 0,2 celsius-astetta. Hadley Centren (on IPCC:n käyttämä asiantuntija) tilaston (HadCRUT3) mukaan lämpötilan nousu vuosina 1999-2008 oli kuitenkin vain 0,07 astetta, ja kun siitä otetaan luonnolliset tekijät pois – erityisesti merivirtakierto El Niñon vaikutus – päädytään 0,00 asteen lämpötilanmuutokseen. Lähde: tiedelehti Science.

Aloitteesta alkoi maapallon pelastamiseen tähtäävä uurastus. Työryhmät kokoontuivat, tuhansia työtunteja käytettiin ja selvityksiä laadittiin. Papereita syntyi mapeittain pienen kuitupuuleimikon verran, bensaa paloi ja kilometrikorvaukset rullasivat.

Fakta: maapallon väestö kasvaa parhaillaan 220 000 ihmisellä päivässä. Toisin sanoen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa syntyy uusi Kirkkonummi alle neljässä tunnissa.

Yli puoli vuotta kestänyt pökeltäminen ja säheltäminen asian kimpussa sai päätöksensä 29.9, jolloin kunnanhallitus päätti mm. seuraavaa: astianpesussa pestään täydet korit – ei tyhjäkäyntiä ja pesuaineina käytetään mietoja pesuaineita.

Kyllä siinä maapallon jo luulisi pelastuvan.

Fakta: Kirkkonummen väestö on maapallon väestömäärästä 0,00051 %. Kirkkonummen kunnan ateriapalveluiden käyttäjiä on maapallon väestömäärästä 0,000043 %.

Kunnanhallituksen – tosin äänestysten jälkeen – jäntevästi päättämällä muoviastioiden jatkokäytöllä todennäköisesti pelastaa jo koko universumin.

Olen muuten vilpittömästi sitä mieltä, että ihmisten tyhmyys pitäisi saada rikoslakiin rangaistavaksi teoksi.

Perusturvalautakunta on saanut paljon palautetta päätöksestään supistaa Lasten kotipalvelua, ei siis lopettaa sitä kuten päätöstä vääristellään. Sen vuoksi minun on palattava asiaan. Lautakunta teki päätöksen nojaten kahteen asiaan: saamaansa oikeaan  tietoon (jota korjattiin tarkoituksellisesti jälkikäteen) ja siihen että ikäihmiset tarvitsevat perushoitoa. Perusturvalla on käytössään ne rahat, jotka tulevat kuntalaisilta veroina. Me emme voi kuluttaa enemmän kuin ansaitsemme. Se nyt vain on niin. Me teimme päätöksen ikäihmisten palveluiden hyväksi.

Eniten minua harmittaakin se, että keskustelun taakse ovat jääneet ne hiljaiset ikäihmiset, jotka tällä päätöksellä saavat hoitoa kotiin. Tai ne ihmiset, jotka asuvat Lehmuskartanossa ja saisivat inhimillisempää hoitoa. 

Lasten kotipalvelun puolesta agitoidaan nyt niin vahvasti, että sillä poljetaan jalkoihin muiden perusoikeuksia. Lapsiperheet tarvitsevat oikeasti tukea, mutta kuinka oikein on tarjota yhdelle ryhmälle jotain sellaista ylimääräistä, joka on toisten elämisen ehdoista poissa. Minusta ikäihmiset ansaitsevat hoidon ja kunnioituksen. Sen vuoksi katson päätöksen olevan oikean suuntainen. Jos meillä olisi rahaa, joka kasvaa puissa olisin tehnyt toisenlaisen päätöksen.

Eilen illalla oli jälleen kokous. Tunnelma oli aluksi hiukan jännittynyt, kun viime kerran äänestyksestä oltiin vasta toipumassa. Keskustelimme nyt aika yleisellä tasolla ja pohdimme mm. lastensuojelua Kirkkonummella. Esitys siitä on menossa valtuustoon. Samoin keskustelimme pitkään toimeentuloturvasta. Siitä on tulossa monen perheen viimeinen taloudellinen oljenkorsi. Sitä se ei saisi olla. Lautakunta päätti perehtyä asiaan oikein kunnolla marraskuussa. Kun kokous oli ohi yritin vielä käydä jättämässä jäähyväiset Senaattorille. Mutta se oli jo aiemmin myynyt hyllynsä tyhjäksi ja pistänyt ovensa säppeen. Niin sekin aika on päättynyt.

Minna Pirttijärvi ottaa vahvasti kantaa lapsiperheiden kotipalvelun puolesta. Hänen mielestään on väärin supistaa sitä. Muutama tosiasia palvelusta. Tammikuun ja elokuun välisenä aikana sen henkilöstö on saanut aikaiseksi n. 50 kotikäyntiä per työntekijä. Siis koko aikana, johon sisältyy n. 150 työpäivää ilman lomia. Mihin ovat käyttäneet n. 100 työpäivää? Yhden käynnin hinta on n. 488 euroa. Tämän perusteella on pakko todeta, että yksikössä tehdään ilmeisesti sellaisia töitä, jotka eivät sille oikeasti kuulu ja että palvelu on kalliimpaa kuin esim. yhdelle lapselle ostettava kokopäiväinen lastensuojelun hoitopäivä. Minna ei nostanut kirjoituksessaan esille näitä asioita. Mutta tässä ne nyt ovat kaikkien luettavissa ja pääteltävissä, miksi palveluun oli pakko puuttua.

Oletko koskaan luvannut itsellesi, että tämä on viimeinen kerta? Että huomenna en enää syö makeisia, vaan alan kuntoilemaan ja laihduttamaan. Tällaisia lupauksia on nyt liikkeellä: “nostetaan veroja, mutta vain väliaikaisesti”. Mihin se ajatus perustuu? Kirkkonummen käyttömenot ovat kasvaneet viime vuosina kymmen prosentin vauhdilla. Ensi vuodellekin ollaan lisäämässä menoja liki viisi prosenttia. Moni haluaa rahoittaa sen väliaikaisella veron korotuksella. Tulevaisuus perustuu tässä ajattelussa siihen, että Kirkkonummella verotulot kasvavat huomattavasti enemmän kuin menneellä nousukaudella. Olisihan se hienoa, jos jokainen tienaisi kahden vuoden kuluttua 1 000 – 3 000 euroa enemmän kuukaudessa ilman inflaation vaikutusta. Lupaus laskea veroja lienee yhtä hyvä lupaus kuin laihduttamisen aloittaminen. Sanoisin, että verojen laskeminen on epälupaus. Nyt pitää oikeasti puuttua rakenteisiin ja menojen kasvuun. Olisiko mahdollista, että me itse tekisimme enemmän ja auttaisimme enemmän toisiamme emmekä sysäisi kaikkea kunnan syliin?

Pekka Borgilla on kirjoitussarja Kirkkonummen Sanomissa paikallisista ympäristövaikuttajista. Hieno sarja. Ainoa ongelma on hänen poliittiset yhteenvedot: hän antoi yhdessä artikkelissa virkamiehelle luvan arvioida yritystoimintaa ja tekemään päätökset ilman keskustelua yksinvaltiaan oikeudella ja viimeisessä hän kertoo RKPn olevan vihreitä ajatuksia vastustava. Kova väite ilman perusteluita. Hyvä Pekka, olisi parempi että pysyisit tosiasioissa tai perustelisit näkemyksesi niillä. Pelkät heitot ja vihjailut osoittavat huonoa makua.

Valtuuston päätös rahoittaa etukäteen tekonurmikenttä ja periä käyttäjäkorvauksina investonti takaisin on herättänyt villejä ajatuksia. Pari kohtaa on korjattava: 

1)  On esitetty, että kenttä lisää polvien tähystyleikkauksia ja terveyskustannuksia. Ihmettelen tätä väitettä, koska  kenttää tulee käyttämään kaikkein ahkerimmin alle ja hiukan yli kymmenen vuotiaat pojat ja tytöt. Tämä siksi, että heitä on eniten jalkapalloilijoissa. Enpä usko heidän tarvitsevan näitä leikkauksia.

2)  Toinen asia on joukkueiden rahoitus. KyIF jalkapallojoukkueet käyttävät vuosittain n. 120 000 euroa rahaa toimintaansa. Kunta avustaa joukkueita noin 2 000 eurolla. Sillä ei kenttäkustannuksia rahoiteta eli kustannukset tulevat oikeasti vanhemmilta. Voi tietysti olla, että jollain joukkueella on salainen rahoittaja kuten Kepulla vaaleissa, mutta se lienee vain hyväksi vanhempien ja kunnan lompakolle.

Valtuutettu Salakari on saanut tuomion perättömästä lausumasta ja kiristyksen yrityksestä. Käräjäoikeus on tuominnut hänet kahdeksan kuukauden vankeuteen, joka on ehdollinen. Salakari on valittanut tuomiosta. Nämä ovat faktat. Fakta on myös kuntalain 41 §, joka edellyttää henkilön erottamista yli kuuden kuukauden mittaisissa tuomioissa. Nyt Salakari on valittanut ja joudumme odottamaan hovioikeuden ja mahdollisesti korkeimman oikeuden päätöstä asiasta. Salakarille on esitetty mahdollisuutta itse vetäytyä toiminnasta. Mutta hän ei ole sitä tehnyt. Nyt asia tulee valtuuston käsittelyyn. Loppujen lopuksi asia on yksinkertainen. Kunnanvaltuutetun tulee olla nuhteeton ja hän ei voi toimia tehtävässään tällaisen rangaistuksen saatuaan, vaikka se olisikin valituksen alainen. Kyse on siitä, että meidän on pystyttävä luottamaan toisiin valtuutettuihin. Samoin meidän on syytä huolehtia politiikkojen nuhteettomuudesta. Tämän vuoksi valtuuston on syytä tarkoin harkita omaa päätöstään asiassa. Kunnanjohtajan esitys on hyvä.

Kirjoitin vastineen viime viikolla Hesariin HUSin sanelupolitiikasta. Sain samana päivänä myös lisätietoa asiasta vieraillessani Jorvin psykiatrisella osastolla lääkäreiden kutsusta. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelma keskittää palvelut kahteen osaamiskeskukseen ja Kirkkonummen avohoidon toimipisteeseen, josta palveluita on saatavilla joitain kertoja viikossa. Tämä ei ole kirkkonummelaisille optimiratkaisu. Ilmaisin sen heille. Tässä taloudellisessa tilanteessa Kirkkonummen palvelut heikkenevät, koska kunnalla ei itsessään ole osoittaa lisärahaa ellemme vähennä Jorvin käyttöä. Kutsuin HUSin edustajat mukaan laatimaan yhteistä politiikkaa mielenterveyspalveluille. Se lienee ainoa vaihtoehto. Nyt kunta joutuu seuraamaan mitä muualla tapahtuu ilman vaikutusmahdollisuuksia.

Pääministeri Vanhanen ennustaa vaikeaa talouden vuotta. Siihen ennusteeseen ei tarvita kovin osaavaa ammattilaista. Haastavampaa on löytää taloudellisessa tilanteessa oikeat asiat. Kirkkonummella pitää toisaalta investoida, koska kaikkea ei kannata lykätä. Uimahalli on tästä surullinen esimerkki: se rakennettiin selkeässä noususuhdanteessa ja sen hinta oli kova. Nyt puolestaan saadaan kustannuksia alaspäin monessa kohteessa kuten Kirkkonummen keskustan rakennushankkeissa. Investointien lisäksi tarvitaan myös käyttömenoissa uusia tuulia. Niiden löytäminen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Yksi tällainen muutos on panostaa terveyskeskuksessa päiväaikaiseen vastaanottotoimintaan. Saada sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia vastaanottamaan asiakkaita nopeasti ja siten edistää terveyttä ja  vähentää lääkärien päivystysvastaanoton tarvetta.

Taitaapi olla pitkä aika edellisestä blogista. Mutta tässä välissä on kerinnyt tekemään ja ihmettelemään tosi paljon. Eniten huolta on ollut talouden muutoksista. Kuntataloudessa ei ole kasvua. Ja nyt ei ole mahdollista lisätä palveluita ilman, että jostain voi siirtää rahaa uuden tilalle. Yksi kohtuullisen iso asia tulee olemaan terveydenhoitajien vastaanottotoiminnan lisääminen, joka mahdollistaa omalta osaltaan yöpäivystyksestä luopumisen. Ja se ei ole ihan helppoa. Luopua nimittäin.

Kirkkonummen kunta

kuvagalleriassa oppilastöiden kuvia

webkamerat

nähtävyyksinä mm. Porkkalan alue, Porkkalan majakka, Rakennustyövälinemuseo, Hvitträskin arkkitehtiateljeemuseo

Viime viikolla kouluissa oli pelkoa. Osa oppilaista jäi kotiin peloissaan. Nyt tarvitaan vanhempien ryhtiliikettä. Jos on oikeasti uhka niin silloin pitää toimia. Mutta nyt oppilaiden pelko tarttui vanhempiin. Se on ikävä asia. Nyt tarvitaan aikuismaista otetta. Meidän ei tarvitse pelätä tuntematonta ja meidän tulee osoittaa lapsillemme kuinka pelon kanssa voi elää. Ei anneta pelolle tilaa.

Koulujen uimaopetus on kokenut useana vuonna kohtalon iskuja. Määrärahat ovat nyt niin niukat, että moni koululainen ei opi uimaan. Tähän tulee saada muutos. Suhteellisen pienellä panoksella on voitu järjestää jokaiselle ala-asteikäiselle ammatillisesti korkeatasoinen uimaopetus. Mutta tuo on vaarassa ellemme halua asiaan panostaa. Olen yhdessä Anni-Mari Syväniemen ja Antti Kilapan kanssa ajamassa ensi vuoden budjettiin korjauserää. Katsotaan vaalien jälkeen ovatko muut valtuutetut samaa mieltä.

Nyt vietetään hyviä poliitikkojen ulkoiluttamispäiviä. Torilla keskustellaan ja jaellaan makkaroita, mutta myös ajatuksia ja mielipiteitä vaihdetaan. Moni lupaa vaikka mitä, mutta oikeasti kukaan ei voi luvata mitään muuta kuin oman panoksensa viedä tärkeiksi kokemiaansa asioita eteenpäin. Tai ainakin toivon näin, koska kaikkien vaalitoiveiden lunastaminen merkitsisi veroprosentin nostamista uusille kymmenluvuille. Vastuullisuus toiveissa ja asioiden tärkeysjärjestys ovat nyt valttia. Ensi vuonna työnsä aloittava valtuusto tulee oleman paljon vartijana. Hyvinvointi on mahdollistettava ja on myös tuotettava uusia palveluita. Ei helppo yhtälö. Mutta toisaalta tuossa tilanteessa tullaankin mittaamaan todellinen osaaminen ja tahtotaso.

Tämän aamun Helsingin Sanomissa Timo Harakka kertoo, että “hän ei ole tavannut ketään, joka olisi kaivannut Ahtisaarelta toista kautta.” Tämä taitaa kertoa enemmän Harakasta kuin suomalaisista. Demarit pelasivat Ahtisaaren ulos. Kärjessä hyökkäsi silloin mm. nykyinen presidentti Halonen. Politiikka on kovaa ja Ahtisaari joutui ansaan. Kokoomuslaisena olen useaan otteeseen sanonut, että olisin nähnyt mieluummin Ahtisaaren toisella kaudella kuin Halosen ensimmäisellä. Timo Harakka: voit hyvin tulla tapaamaan minua niin saat laaja-alaisemman katsonnan suomalaisuudesta. Kyse Ahtisaaren kampeamisessa edelleenkin on juuri se, mistä kriitikot puhuvat: Ahtisaari esitti itsenäisi ajatuksia, hän oli vahva mielipiteissään ja näki Suomen menestyksen perustuvan yritystoimintaan. Demari eliitti ei häntä hyväksy. Siitä on kysymys. Ahtisaaren Nobel olisi ansainnut liputuksen. Demareille Ahtisaaen kunnioittaminen lienee tuskallista ja siksi sitä ei nytkään haluta tehdä. Kovin ikävää politikointia. Väreillä tuntuu siis olevan merkitystä.

Kirkkonummen kunta maksaa omasta suunnittelun kukkasista, kun Senaattorin kulmassa oleva valotorni eli mainostorni joudutaan siirtämään. En voi lakata ihmettelemästä, kuinka tekninen toimi voi suunnitella noin huonosti. Syy tornin siirtoon on liikennesuunnittelu. Uusi risteys ei mahdu nykyiseen tilaan, vaan pitää siirtää olemassa olevia rakennuksia. Miksi ihmeessä risteystä ei voitu siirtää muutamia metrejä toisaalle, missä on nyt tyhjää tilaa? Eikö se olisi tullut halvemmaksi? Kuka laittaisi teknisen toimen kuntoon?

Viikonloppu on pian takana. Vielä pitäisi hetki pysyä hereillä viikonlopun uurastuksesta maanpuolustuksen parissa. Olin jälleen kerran Syndalenissa kouluttamassa. Tällä kertaa lauantaina haasteena oli maakuntakomppania toiminnasta kiinnostuneiden yli 80 hengen ryhmä. Olin mukana kolmen hengen iskuryhmässä Syndalenin sateessa ja tuuleessa. Syksyinen ilma aiheutti aikataulun venymisen, mutta mielestäni porukka oli kuitenkin ihan tyytyväisiä. Laitoin oman osaamiseni peliin ja opetin joukkueen toiminnan perusteita. Se oli päivän parasta aikaa. Olivat tosi kiinnostuneita ja motivoituneita. Hieno porukka! Sunnuntaina vuorossa oli vuorossa lisää koulutusta ja hiukan ammuntaa. Päivä aloitettiin pimeässä klo 7.00. Näin saimme päivään enemmän tunteja. Mutta nyt se tuntuu väsymyksenä. Oikeana sellaisena eikä vain väsymyksenä pitkän työpäivän jälkeen.