kaikki hyvin. lastenhuoneessa leikit sujuvat. muu koti tuntuu tekevän pienenpienet levottomiksi. hyvin, hyvin kateellinen olo, haluaisin asua yhdessä kerroksessa. ettei keittiössä tarkoittaisi niin ehdottomasti vain keittiössä, että voisi vaikka olla samalla keittiössä ja melkein kurkkia lastenhuoneeseen. syvä huokaus ja haaveilu.

tänään perheen naisväki tapasi ystävän, näki oikein suloisen nukketeatteriesityksen, söi ulkona hyvässä seurassa ja osti kassin pullolleen vaaleanpunaisia, ruusuisia, pinkkejä ja vähän punaisiakin asioita yhtä syntymäpäivää varten. rinsessa niin rakasti löytöjään ja rinsessaista itseään. ja äiti rinsessaansa.

ja muita hommia. aina joku piirtää tai liimaa, aika mukavaa. itsekin yritin näpertää pientä, perheen ainoa barbi sai säädyllistä päällepantavaa (edellinen asu kovin niukka ja erityisen huono pysymään yllä) kun viimeisin suuri käsityölehti ilahdutti mielenkiintoisella ohjeella. mekosta tuli hieno ja sopiva, mutta voi olla silti viimeinen kerta kun otan puikoilleni mitään noin tuskallisen pientä. näperrys sai koko rouvan kiukkutilaan ja pahoinvoivaksi. virkaten ensikerralla, ja ehkä vaaleampi lanka ahdistusta poistamaan.

viikonloppu oli kaunis, mahtavat maisemat ja mukavat ihmiset. oli kiva kyläillä ja ottaa lomaa omasta kodista. uusi viikko tuntuu hyvältä, äitiyden täyteiseltä mutta ehkä silti leppoisalta.

juomat, tämän talven parhaat. marjasmoothie on välipalalla korvaamaton. ja melkein ainoa tapa saada yksi prinsessainen tyyppi marjoja maistelemaan. tässä muodossa hotkimaan. ja sauvasekoittimella on vaan niin kiva tehdä, kärttyinen päiväuniheräilijäkin on helppo piristää lupauksella välipalasurrailusta.

chai latte tarttui kaikkien aikojen parhaaksi teeksi berliinistä. jouluna ihana ystävä muisti minua kahdella erilaisella chaiteelaadulla ja toisesta paketista löysin toivomani pienen maitoa vaahdottavan vispilän (en vain päässyt yli siitä miten täydellinen vaahdollinen chai oli ulkona kylmässä kirpputoria kiertäessä kauniissa kaupungissa). laite ylitti odotukset ja iltatee on nyt päivän odotetuin hetki. ja vaahto täydellistä kotisohvallakin lämpimässä.

joulu oli, vaikka yksi tonttu ei aivan aatoksi toipunutkaan. mutta pukki piristi pienen ja inhottavaa oloa lukuunotta tonttunen sai joulusta vähän nauttiakin. reippain apuri. ja huimaa ettei kukaan muu sairastunut. parasta isot naurut, kauniit lahjat (kuten kuvan täydellinen pitsinen ihastus mieheltä), valmistuneet neulomukset, mahtava ilma ja pipari ja suklaa ja pipari ja suklaa..

tänään joulua on hiljalleen kerätty pois, makusteltu päivää ilman tonttuhömpätyksiä. ihan hyvä tämä uusi vuosi, on innostunut ja odottavainen olo.

paketit anke-siskolta haettiin postista varpat tanssaten ja nyt iltapäivän paras hetki on joulukalenterin rapina. mainioita yllätyksiä ja herkkusuklaata. tykkäämme kovasti. dank je wel zusje, jij heb onst drie meisjes helemaal gelukkig gemaakt!

tänään vietimme kotipäivän uuden nuhan kunniaksi. ei niin harmittaisi jos viikonloppu ei olisi täynnään iloisia tapahtumia. eikä edes yhtään töitä kellään. mutta ehkä parempi nyt kuin kohta, iloiset tapahtumat eivät erityisemmin vähene viikollakaan.

- Äiti, mikä se podi on?

- No body on sellainen vauvojen paita, joka menee tonne pyllyn alle ja se laitetaan nepparilla kiinni.

- Ei kun se isin podi.

- Mikä isin podi?

- No se sellanen, jossa on sellaiset pyöreät kulmat (näyttää). Ja siitä kuuluu sellaista musiikkia.

- Ai iPodi!

jouluistuu ja yksi rouva on siitä aika onnellinen. olen tänään saanut ison kasan suukkoja, leiponut suklaakakkua, kuullut olevani ihana, polskinut pienten kanssa uimahallissa ja viritellyt oksaiseen tähteen valoja ja ollut kaikesta kovin tyytyväinen. postilaatikkokin ilahdutti, pienen kerholaisen perhe pääsi joku aika sitten kuvattavaksi ja perhe onnistui olemaan suloinen (kuvien valkoisen taustan yritämme kovasti unohtaa..). hyvähyvä.

Klo 4.58.

- Isi.

- Mm

- Kaikkialla on kylmä, mutta Kreikassa on lämmintä.

Hip hei!

Uusitulla lääkärikäynnillä ei onneksi selvinnyt mitään sen vakavempaa jalassa. Lääkäri epäili, että kyseessä voisi olla panosteiitti. Elikä ei voi oikeestaan tehdä muuta kun ootella että menee kasvaessa ohi.. Kipulääkekuuri sai jatkoa vielä 10 päivää ja riehuminen edelleen kiellettyä. Mälsää. Ontumista ei oo sitten sen jälkeen ollutkaan havaittavissa. Se on positiivista

Mutta, eilen illalla alkoi toisen korvan ravistelu ja rapsuttaminen.. Kurkkasin sinne ja koko korva punotti aikas reippaasti… Ei kuitenkaan aristanut sitä kauheasti. Tänään käytiin sitten näyttämässä ja sieltä löytyi hiivatulehdus. TOSI mälsää . Nyt sitten putsaillaan ja tiputellaan tippoja kolmen viikon ajan aamuin illoin… Lopuksi pitää vielä käydä kontrollissa. Inhottava tauti! Toivottavasti ei vaivaa pahasti itse potilasta. Ainakin gorillalelu lentelee tossa ympäriinsä ihan normaaliin tahtiin

Painoa tänään 24,6kg, iso poika!!! Huomenna onkin jo 8kk synttärit! Tosin äkillinen painon nousu (2vk > 2kg) saatta johtua vähentyneestä liikunnan määrästä.. Noh, otetaan takaisin sitten kun ollaan terveitä

Tässä vielä yks kuva!

En enää muute pelkää tätä leluu!

olin onnellinen uusista lökäpöksyistäni, siivosin koko talon, järjestin keittiön kaapit järkeviksi, paistoin ja söin kasan lettuja, katsoin monta frasieria ja ihastelin vanhoja kettukirjoja jotka löytyivät vahingossa lapsuudenkodin laatikoista. olin unohtanut kirjat kokonaan, silti jokainen sivu on niin tuttu. ihania, tarinat ja kuvat tuntuvat varpaidenpäissä saakka.

viikko berliinissä oli mahtava, mukava kyläily. kotiin on asetuttu rauhassa. nyt levottomat lomalaiset ovat löytäneet normaalit arkitouhunsa ja kotona on taas hyvä. lumiseen maahan oli hauska palata. vaikka yksi pieni tuore potkupyörän omistaja odottaakin nyt jäättömiä teitä ehkä melkein enemmän kuin lisää lunta.

Topias laulaa:

tapu tapu tapu
hei ko sapu?

- Isi, osaatko sä tän laulun?

tapu tapu tapu
hei ko sapu

- En mä kyllä osaa

- Ai. Se hei ko sapu tarkoittaa, että kivi, josta tulee savua

- Isi, kun sä pesit mun ylähampaita niin mä laitoin hammasharjahyökkäystä vastaan suippobakteereja.

Nyt on syöty kipulääkettä viikon verran ja kaikki on ollu ihan ok. Kunnes eilen iltapäivällä palasi ontuminen jälleen kuvioihin huolimatta lääkekuurista.. Tällä kertaa se alkoi ihan tavallisen kävelyn jälkeen ja paheni vaan iltaa kohti.

Tänä aamuna Ruuben käveli ihan normaalisti, mutta aamulenkin jälkeen alkoi taas linkuttamaan. Soitinkin heti lääkäriin ja saatiin perjantaiksi aika ortopedille. Toivottavasti perjantain jälkeen oltais taas viisaampia!

Lunta!

Potilas Ruubens

Heipparallaa!

Tänään sato lunta! Ruuben ihmetteli kovasti alkuun ja meni nenä maassa jonkun aikaa kunnes tajus että täähän on makee juttu ja alko intoilemaan joka suuntaan päättömästi Lumipalloja sai tehtyä kivasti, harmi vaan ettei saa riehua kun on parin viikon lepokuuri päällä.

Luminenä

Pari viikkoa sitten Ruuben satutti metsässä kannon yli hypätessään etujalkansa niin että ontui sitä loppupäivän. Pidettiin sillon muutaman päivän liikuntatauko ja ontuminen loppui kokonaan. Viime viikon torstaina se kuitenki alko taas mutta kesti vaan sen illan eikä tehty asialle sen enempää. Mitään se ei aristellu eikä oikeen saatu selvää kumpi jalka oli kipeä. Nyt viikonloppuna mökillä ollessa tuli rehattua Edi-kamun kanssa sen verran että lauantaina se sitten aristi jalkaa ihan kunnolla ja kipu paikannettiin vasemman etujalan kyynärniveleen. Annettiin vähän kipulääkettä ja laitettiin koira arestiin sohvalle loppuajaksi.

Sunnuntaina ontuminen oli taas historiaa eikä koira vaikuttanu milläään tasolla kärsivältä. Päätettiin kuitenkin käydä sitä näyttämässä heti maanantaina. Lääkäri kuvas molemmat kyynär- ja olkapäät eikä onneks mitään normaalista poikkeavaa löytynyt. Diagnoosina hauslihaksen vamma ja hoidoksi kaks viikkoa lepoa + tulehduskipulääkekuuri myöskin kaksi viikkoa. Ei siis onneksi mitään sen vakavempaa nyt vaan tarttee olla maltillisesti rauhassa. Helppo homma kun on niin rauhallinen koira Ja tulipahan samalla nähtyä ettei nivelissä oo mitään kasvuhäiriöisiä muutoksia.

Mökillä on aina mukavaa, varsinkin jos on juoksukavereita! Edi oli vielä kesällä paaaaaljon nopeempi mutta nyt pysy meiän poika helposti vauhdissa mukana. Ketteryys tosin vaatii vielä hiomista Se on uskomatonta miten hyvä mieli itellekkin tulee ku näkee miten toiset nauttii kun saa juosta ja mennä vapaana miten lystää. Käytti ne kyllä sitä kerran hyväks ja pinkasivat omille teille. Huudeltiin jonku aikaa eikä koiria näy missään… Hetken päästä ne onneks palas tutkimusmatkalta ja Ruuben oli litimärkä :O Sen jälkeen laitoinki huomioliiviin infoa kaiken varalta

Vessavahti

Huomioliivi.info

Edgar

än-yy-tee nyt juostaan!

Mitäs muuta, käyttäytymistä pitäis harjotella varsinkin hihnassa ulkoilu on ajoittain rasittavaa ku kaikkien päälle pitää riekkua.. Toiset koirat ja juoksijat on hankalimpia ohitettavia. Joskus se saattaa hyppiä ihan kävelevienkin tyyppien luokse ja joskus ei välitä mitään kenestäkään. Seurataan tilannetta…

Muuten ei oikeestaan oo mitään ihmeellistä, sanan ei merkitys alkaa pikkuhiljaa olla takaraivossa mutta jos esim pöydälle jää ruokaa niin ei varmasti kauaa siinä vanhene. Kotona ei oo tuhoillu oikeestaan mitään sen suurempaa. kopkop. Ihanan rauhallinen se on kotona vaikka kukaan ei varmaan usko Eikä muuten hauku vaikka joku räkytttäis naaman edessä! kopkopkop.

Painoa tällä hetkellä 23kg.

]]> http://maenjaksa.wordpress.com/2009/10/28/ikavoin-sita/ Wed, 28 Oct 2009 20:49:41 +0000 Matias http://maenjaksa.wordpress.com/2009/10/28/ikavoin-sita/

Topias tulee syömään.

- Mulla on hirvee nälkä.

- Ai oli?

- Joo, mä ikävöin sitä.

- Ai nälkää?

- Ei kun ruokaa!

Ammatinvalinta on hankalaa. Syksyn edetessä mahdollisia tulevia ammattejan keksitään viikoittain. Aiempi lista löytyy täältä. Ja lista jatkuu…

• työmies
• trukin ajaja
• leipuri
• lepakkomies
• supermies
• paloauton korjaaja

- Oota vähän, mä käyn yläkerrassa hakemassa mun rakkauskirjan.

- Mikä on sun rakkauskirja?

- Kohta näet.

Topias tulee alas mukanaan postin mukana tullut lelukuvasto.

- Tässä on mun rakkauskirja.

- Minkä takia toi on sun rakkauskirja?

- No kun mä tykkään näistä leluista mitä täällä on.

Synttärit ja joulu ovat selvästi jo kulman takana.

Topias on herätetty aamulla päiväkotiinlähtöä varten. Alas tullessaan hän katsoo ikkunasta ulos ja huomaa, että ulkona on vielä pimeää. Syksy on jo pitkällä.

- Isi! Me herättiin vahingossa keskellä yötä!

Mummi lukee Topiaksen kanssa autokirjaa ja harjoittaa samalla ärrän lausumista:

- Sano trukki.

- Trukki.

- Hyvä! Sanopa sitten traktori.

- Traktori.

- Hyvä! Sano konttitrekka.

- Betoniauto.

- Äiti, sun silmät on tänään erityisesti noidan näköiset.

- Onks se hyvä vai huono?

- Huono, koska ethän sä oo noita.

Lapsena tulevaisuuden ammatit alkavat mietityttää ja mielikin saattaa vaihtua tiuhaan. Pitkäaikainen haave palopäällikön urasta onkin saanut väistyä tänä syksynä jo moneen kertaan.  Topiaksesta tulee siis isona luultavasti joku tai kaikki seuraavista (aikajärjestyksessä):

• Palopäällikkö
• Poliisi
• Kuningas
• Lääkäri
• Noita
• Salaisuuttaja
  (Tiedoksi niille, jotka eivät tienneet: Salaisuuttaja on sellainen, joka salaisuuttaa sellaista, jonka pitää olla salaisuus)
• Viikinki
• Satamapäällikkö
• Lepakkomies
• Hämähäkkimies