Ostimme talouteemme muffinsivuoan toissaviikolla ja vuoka onkin päässyt jo pariin otteeseen tosi toimiin. Ensin kokeilin valkosuklaamuffinseja, hyvää tuli. Seuraavaksi tein muokatulla taatelikakun ohjeella muffinseja, ja ainakin minun makuuni nämä mainiot pikku kakkuset olivat.

Taatelimuffinsit, 12kpl

• 1pkt kuivattuja taateleita
• 1dl sokeria
• ½prk kermaviiliä
• 75g voita
• 1 muna
• 2dl vehnäjauhoja
• 1tl leivinjauhetta
• 1tl kaardemummaa

1. Pilko 1 paketti kuivattuja taateleita pienemmiksi paloiksi, laita kattilaan ja lisää ½-1dl vettä.
2. Kiehauta taatelit ja keitä hetki, kunnes pehmenevät.
3. Lisää voi, sokeri sekä kaardemumma.
4. Ota kattila pois liedeltä ja lisää kermaviili.
5. Anna seoksen jäähtyä hetki, sen jälkeen lisää muna ja sekoita.
6. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään sekaisin.
7. Lisää jauhoseos taatelimassaan, sekoita hyvin.
8. Annostele muffinsivuokiin ja paista 200 asteessa 15min.

Valmis taatelimuffinsi

Kannattaa antaa jäähtyä jonkin aikaa, ennenkuin iskee kiinni. Toimivat vielä seuraavanakin päivänä hyvin

Fantti

Hey, ich bin der Lede!

Olen tyytyväinen itseeni. Kolme viime päivää ovat palauttaneet uskoni kykyyni saada jotain aikaiseksi. Proseminaariesitelmäni osalta ETEENPÄIN on menty kuin Muurisen kanssa vuonna 2000! Lisäksi kävin tänään pelaamassa futsalia, eilen luennolla ja tänään ja eilen unicafessa.

Ennen kuin siirryn itse asiaan, haluaisin lähettää terveisiä rakkaille vanhemmilleni, jotka ilmeisesti ovat lukeneet blogia. Sunnuntaina äitini kritisoi blogin liiallista alkoholipainotteisuutta. Kuulemma ketään ei kiinnosta, kuinka kännissä kukakin on missä ollut. Isäni kehotti äitiäni lukemaan Hunter S. Thompsonin kirjoja. ÄIJÄ!

Hunter S. Thompson oli amerikkalainen toimittaja ja kirjailija. Parhaiten hänet ehkä tunnetaan kirjastaan Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa (leffassa Johnny Depp, Benicio Del Toro ja lepakoita).

Tänään tarkoituksenani on käsitellä internetin jalkapalloaiheisia pelejä. Veikkaan, että melkein kaikki haluaisi olla JALKAPALLOTÄHTIÄ. Niinkuin Messi, STEVIE G, Kaka tai Zidane. Niillä on paljon rahaa, ihailijoita ja ne saa tehdä sitä mistä ne diggaa. Ja lisäksi STEVIE G osaa vetää hulluja pommeja liikkuvaan palloon ja Messi tehdä hienoja kikkoja pallon kanssa. Koska kaikki ei voi oikeassa elämässä olla isoja staroja (tai edes pieniä staroja tai managereja), on siistii että netti (internet, sellanen juttu jossa on paljon sivuja) on täynnä jänniä pelejä joissa voi kuvitella olevansa PÄÄLIKKÖ jalkapallossa. Seuraavaksi esittelen kolme mainiota peliä.

3. Uefa Champions League Fantasy Football (http://en.uclfantasy.uefa.com/)

Kaikki varmaan tuntee fantasy football -pelit? KENDON puolella Liigapörssi on ehkä tunnetuin vastaava. Pelejä on melkein kaikista jalkapalloliigoista, mutta herkkusieniliiga on kiva koska sitä pelataan vähän harvemmin kuin muita ja siinä on melkein kaikki parhaat pelaajat. Meillä on Shoren ja parin muun kaverini kanssa oma liiga. Uskon siirtyväni liigan kärkeen tämän kierroksen jälkeen.

2. Keepie Uppie (http://www.arsenal.com/fanzone/games/keepie-uppie)

Keepie uppie -tyylisissä peleissä on tarkoituksena pomputella palloa mahdollisimman monta kertaa. Tässä versiossa taustalla on VEKKULI Arsene Wenger. Oma ennätykseni on 22. Pystytkö parempaan?

1. Striker of The Month (http://classic.playforyourclub.com/play20.php)

On vain yksi STRIKER OF THE MONTH! Aivan huikeassa pelissä on tarkoituksena potkaista volleyllä sivusta pomppavaa palloa. Vaikeampaa miltä näyttää! Olen saanut kerran ainakin 150 000 pistettä. Bonuksena myös mahdollisuus valita oma pelaaja kaikista VALIOLIIGAN hyökkääjistä.

Striker of the Month on nettipelien kruunaamaton kuningas. Kuvassa Wayne Rooney POMMITTAA maalin!

Huomasin muuten, että tänne voi tehdä kyselyitä. Vastatkaa tähän, beibet! Yhdessä teemme kotkablogista paremman paikan elää ja olla!

Lopuksi vielä reseptivinkki keskiviikkoillan ratoksi: tämä tunnetaan nimellä Lede keksijäde.

- Osta vaniljajäätelöä (ingman on hyvää ja halpaa) ja suklaakeksejä (Rainbow cookiesit ovat hyviä ja halvoiksi todettuja)
- Laita isohko slaissi jätskiä lautaselle. Se saa pehmetä hieman.
- Murskaa makusi mukaan 2-5 keksiä pienenköiksi murusiksi.
- Sekoita keksit jätskiin.
- Mausta halutessasi kaakaojauheella.
- SYÖ ISOSTI! OM NOM NOM!

Näillä mennään tänään, KEEP IT REAL!

Noh, mitään muutahan ei voi seurata ilmaisesta viinasta. Illalliset alkoivat klo 19. ja päättyivät 23. Toiset jatkoivat vielä iltaa, mutta minä kipitin kotiin. Kotona puhalsin alkometriin 1,6 promillea, ei mulla kyllä ole hajuakaan onko se mulle paljon vai vähän. Ilmeisesti paljon, koska heräsin yöllä oksentamaan. Hyi hemmetti. Mun sisäinen teini taas pääsi vauhtiin.

Onneksi tälle päivälle ei ollut mitään kiireellisiä hommia töissä, joten aika hyvällä omatunnolla pötköttelin aamulla puoli kymmeneen asti ja töihin pääsin vasta puoli yhdeksitoista. Koko päivän on ollut hutera olo, eikä se vieläkään ole mennyt ohi, vaikka kello on jo kahdeksan illalla. Ja huomenna pitäisi sitten olla taas juhlimassa, oi maksa parka… Taidan kyllä suosiolla ottaa iisisti huomenna, pahin jano tuli tehokkaasti sammutettua eilisiltana.

Tänään olen väkertänyt meetvursti-homejuusto pasteijoita sekä aprikoosihillotäytteisiä “joulutorttuja”. Paistaminen jää kyllä huomiselle ja ovathan leipomukset sitten paremman makuisiakin, kun ovat lähes uunituoreita. Jotenkin se perinteinen nyyttärivieminen, sipsipussi, ei tuntunut houkuttelevalta, vaan mieleni teki leipoa jotain.

Huomenna käväisen aamulla labrassa tekemässä vähän hommia, ja sen jälkeen pitäisi käydä juoksemassa. Iltapäivällä lähdetäänkin sitten ajelemaan kohti mökkibileitä.

Hauskaa Halloweenia
-Fantti

Eilen illalla lenkiltä palattuani sain spontaanin päähänpiston, johon liittyivät minä, uuni ja muffinssien tekoon vaadittavat ainekset sekä tarvikkeet: tekisin MUFFINSSEJA. Seuraa siis pieni leivonta-aiheinen postaus! Tämä on toinen kertani näiden pienien leivonnaisten maailmassa, vaikka muuten olenkin aikamoinen Leipuri Hiiva. JES, hyvä muffinit!

Muffinssi/muffini-sanan taivutus on tämän artikkelin suurin haasteeni, mutta olen aika varmasti käyttänyt isänmaamme äidinkieltä tähän asti oikein.

Muffinssien (en oo ihan varma enää tuosta taivutuksesta) “makua” pohtiessani päädyin nopeasti sitruunaan. Tähän vaikutti kaksi huomattavaa tekijää:

1. Pidän sitruunan mausta. Tuo mieleen kesäillat hyvien tyyppien kanssa ja kauneuden, joka osaa yllättävän rumasti satuttaa ja pettää.

2. Muffinivuokapakkauksessa (nyt jo täysin hukassa tuon sanan suhteen) neuvottiin käyttämään juuri sitruunamehua pientä lisäpotkua tuomaan. Lisäpotkua sitä tähän kaamoksen epätoivoon ja ahdistukseen juuri kaivataankin!

3. Se on minulle se tutuin maku muffinsseissa. En pidä suklaasta leivoksissa mitenkään erityisesti.

Taikinan valuttaminen vuokiin on tarkkaa hommaa, ensi kerralla käytän kyllä pienempää lusikkaa! Huomatkaa myös paidassa komeileva KOTKA.

Tehtyäni taikinan kaadoin sen ostamiini vuokiin (30kpl, 1,90 euroa – ihan ok kappalehinta!) ja samalla tajusin, että omistan myös metallisen muffinssivuokajutun. Noh, tuleepa ainakin vertailupohjaa, koska viimeksi tein mustikkamuffinsseja ystäväni Jouni Mäkelän kanssa juuri ko. vehkeeseen!

Muffinssien leipominen oli kaiken kaikkiaan nopea ja vaivaton projekti! Tulos oli AAVISTUKSEN verran liian mauton, joten ensi kerralla lisään varmaan sitruunamehua ohjeessa mainittua kahta ruokalusikallista enemmän.

Kamerakännykän huono kuvanlaatu ei tee näiden pienten ihanien kuoheudelle oikeutta. Väri oli kauniin aurinkoinen ja koostumus sopiva!

Kerron reseptin halutessa, huutakaa kommentteihin, jos kiinnostaa..

***

Mutta nyt PUNTTISALILLE, jonka jälkeen syön pitsan. Huomenna mennään EHKÄ Antsan kanssa katsomaan nuoren lupauksen, Quentin Tarantinon Inglourious Basterds-leffan, jonka tsekkaaminen onkin lykkääntynyt ihan liikaa. Lisäksi vaalilautakuntatyöni alkaa huomenaamulla, joten saa nähdä tuleeko unta lainkaan! Siitä lisää viikolla.

EDIT: Wikipedia sanoo:

“Muffini, muffinssi tai muffinsi on kuohkeaksi valmistettu leivonnainen, joka valmistetaan uunissa.”

OMA NÄKEMYKSENI:

Muffinssi = Ehkä paras ja kuitenkin se “vanha tuttu”.

Muffini = Hieman outo, mutta voin antaa tällekin variaatiolle mahdollisuuden, kuten tässäkin postauksessa tein.

Muffinsi = Ei sovi mulle. Ei missään nimessä.

Pullan leipominen on mielestäni terapeuttista. En ollut pitkään aikaan leiponut pullaa, joten eilen päätin pyöräyttää puolen litran taikinan. Ohje oli suoraan Sunnuntai-venhäjauhojen kyljestä ja hyvä taikina sillä tulikin. En yleensä ole laittanut taikinaan kananmunaa (mikä lie kotoa opittu juttu, tulee mukamas pehmeämpi taikina), mutta en oikeastaan huomannut mitään eroa vaikka munan tällä kertaa laitoinkin.

Päätin tehdä hieman tuunattuja korvapuusteja. Kaulin puolet taikinasta levyksi ja levitin päälle voisulaa, sokeria, kanelia sekä kaapista löytynyttä Wiener Nougat-crushia. Käärin levyn rullaksi, ja leikkasin tällä kertaa suoria paloja kolmioiden sijaan.

Uunituoreet korvapuustit

Lopusta taikinasta tein puolukkapiirakkaa. Muistan, kuinka äiti leipoi sitä usein, kun olin lapsi. Mitään tietoa minulla ei täytteen reseptistä ollut, mutta säveltämällä päästiin taas pitkälle. Tein piiraan irtopohjavuokaan, halkaisija 26cm. Pohjalle laitoin viimeisistä vanijakreemijauheista vatkattua vaniljakreemiä, ja sen päälle puolukkatäytteen (4dl puolukkahilloa, 1dl sokeria (makeutusainetta), 3rkl perunajauhoa). Paistoin uunin alatasolla n. 30min 175 asteessa. Tuli aika hellyyttävän näköinen leipomus

Itsetehdyn näköinen piirakka

Teen harvoin pullapohjaisia piirakoita, sillä avomies ei niistä pahemmin perusta. Minä taas en nuorempana sietänyt murutaikinapohjaisia piirakoita vaan aina halusin pullapiirakkaa. Nykyään mulle menee lähes kaikki leivonnaiset…

Fantti

Eija Piikkilän “Kiireisen kokkaajan keittokirjan” sivun 245 Paholaisenkakun ohje on yksi suosikeistani makeannälkään. Olen kuitenkin muunnellut sitä hieman omaan käyttööni, ja kerron nyt oman reseptini. Tätä ohjetta varten tarvitset:

5 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 tl ruokasoodaa

4 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1,5 – 2 dl kaakaojauhetta

2 munaa

2 ½ dl kermaa

1 dl sulaa voita

Nopea kuorrutus: Fazerin sinistä maitosuklaata tai tummaa suklaata

Vaikka tässä ohjeessa taikinaan ei olekaan käytetty kiinteää suklaata, maistuu se silti yhtä herkulliselta kuin mikä tahansa suklaakakku. Itse en pidä siitä kuinka suklaata täytyy paloitella murusiksi monissa ohjeissa, sotkua syntyy ja aikaa kuluu. Suklaata kuitenkin voi käyttää nopeassa kuorrutuksessa.

Ohje on yksinkertainen: Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää muna, kerma ja voi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Voitele irtoreunallinen kakkuvuoka ja kumoa taikina siihen. Paista uunin keskitasossa noin tunti kunnes reunat ovat kypsät ja paistos keskeltä vielä hieman raakaa. Taittele tässä vaiheessa suklaalevy paloiksi. Kun nostat kakun uunista ja asetat jäähtymään, asettele suklaapalat heti kakun pinnalle, missä ne sulavat. Sivele veitsellä tai lusikalla tasaiseksi kerrokseksi ja anna jäähtyä. Irrota vuoan reunat kun pinta on kovettunut.

Tarjoile kermavaahdon kera.

Kohta mun korvasta kasvaa tatti ja tukka muuttuu vihreäksi sammaleeksi, mutta ketäs se sitten haittaa?

Sienipasteijat

• perunavoitaikinaa
• paistinpannulla haudutettua (ja maustettua) suppilovahvero-sipuli-persilja-möhnöä jäähtyneenä
• kylmää vettä
• 1 muna voiteluun

Tee perunavoikaikina:

• 250 g voita
• 4 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 250 g kypsää survottua perunaa
• suolaa

Vaahdota voi. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Lisää lopuksi peruna, mutta älä sekoittele enää paljon, ettei taikina sitkisty. Laita taikina viileään odottelemaan.                                                                                                                                                               Freesaa pannulla mieleisiäsi esikäsiteltyjä sieniä (suppilovahveroita!!) ja pilkottua sipulia, suolaa ja pippuroi, lisää vielä persiljasilppua sekaan. Jäähdytä hetki.

Kauli taikina ja ota pyöreällä muotilla ympyröitä (juomalasi, iso kahvimuki). ‘Voitele’ kylmällä vedellä sormea apuna käyttäen reunat. Lisää  täytettä. Painele pasteijat kiinni. Voitele munalla, koristele unikonsiemenillä (auringonkukan, seesamin, pellavan) uunissa 200° ja 10 minuuttia.

Tätä se suppilovahveroiden liikatuotanto teettää, herkkuja!

Juustoiset sienipiiraat

14-16 kpl

• 200 g voita
• 5 dl vehnäjauhoja
• 2 dl juustoraastetta ( käytin Valion Mozzarellaa)
• ½ tl suolaa
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 dl maitoa

Täyte:

• n. 500 g suppilovahveroita ( kantarelleja, herkkusieniä tmv.)
• 2 sipulia
• 100-200 g tuorejuustoa ( Creme Bonjour naturel)
• suolaa, valkopippuria
• persiljasilppua

Voiteluun

• munaa

Pinnalle:

• unikonsiemeniä

Sekoita pehmeä voi, kuivat aineet ja juustoraaste murumaiseksi seokseksi. Lisää maito, sekoita taikina tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin lepäämään. Hienonna sienet ja sipulit. Kuullota ne kevyesti paistinpannulla ja lisää joukkoon tuorejuusto sekä mausteet. Sekoita, kunnes juusto on sulanut tasaisesti. Lisää persiljasilppua ja anna täytteen jäähtyä.

Vuoraa taikinalla muffinipellin kolot. (ei riitä yksi 12-koloinen) Laita syvennyksiin täytettä. Kauli lopputaikina levyksi ja ota esim. sopivan kokoisella lasilla piiraille kannet. ‹‹ nyt vaikeuskerroin nousee, ainakin mulle: Tee tukevasta paperista pieni sienikuvio (höh!) Leikkaa terävällä veitsellä taikinalevystä sieniä koristeeksi piirasten päälle (aaargggh! Miten niin mulla on tämmönen puutos keittiössäni, ei ole sienimuottia?) Mitään pahviaskarteluja kesken leipomusten aleta, hei, kaivoin kaapista piparimuotit ja pikkuisen sydämen kelpuutin. Vaihtoehtoina olivat joulupukki, lintu, possu tähti jne. mutta missä tatti? Saako ulkomailtakaan? Hesasta?) ›› Voitele piiraset munalla ja pane koristeet päälle. Voitele nekin munalla ja ripsauttele unikonsiemeniä vielä päälle.

Paista uunipellillä uunin alimmalla ritilätasolla 200 asteessa n. 20 minuuttia.                                                                                                                                                                                ‹‹ ohje kirjasesta ‘Kodin parhaat piiraat’ vuodelta 1998 ››

]]> http://happybeetle.wordpress.com/2009/08/17/sampyloita-3/ Mon, 17 Aug 2009 14:57:44 +0000 Fee- http://happybeetle.wordpress.com/2009/08/17/sampyloita-3/

Eilen oli niin uuvuttava päivä, että en jaksanut sitten enää kaiken muun lisäksi alkaa leipomaan sämpylöitä. Tänäänkin olisi ollut (mukamas) tärkeämpää, mutta tämä tyttöpä leipoi silti. Onneksi.

Tuli aivan mahtavia, vaikka itse sanonkin. Jauhoina oli sämpyläjauhoja ja sekaan pistin (reilusti) neljän viljan hiutaleita – just sopivan ruokaisia

Leipomisen jälkeen palkitsin itseni kunnon haudutetulla teellä ja tuoreella sämpylällä – tietenkin.

Aurinko tahtoi olla piilossa juuri sillä hetkellä…

Tykkään niin tuosta kupista Joku toi jostain sen joskus, hienoa kun muistan aina nämä lahjojen antajat..

Nyt pitäisi järjestellä tavaroita ja sitten olisi yksi ‘pieni’ askarteluprojekti odottelemassa.. Saas nähdä, jos jo tänään saisi valmiiksi.

Hain vasta viikko sitten meidän luomumansikat ( 2 laatikollista) pakastimeen. Meillä siis marinoidutaan edelleen mansikoissa, vaikka eihän tuo marja näytä toripöydiltäkään vielä loppuneen. Sitruunamarinoituja mansikoita, mozzarella-mansikkasalaattia, mansikkajäätelöä omalla jäätelökoneella ja vielä á la naturellit päälle! Tässä kuitenkin yksi oikein herkullinen vähän erilainen ohje:

MANSIKKAPIIRAKKA

Pohja:

Täyte:

• 3-4 dl paksua vaniljakastiketta (esim. Ekströms, jos ei jaksa itse tehdä alusta asti. tee ohjetta paksumpi soosi)
• 100g mantelimassaa
• tuoreita mansikoita

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja nypi voi joukkoon, kunnes seos on murumaista. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Taputtele taikina piirakkavuoan (n. 26 cm Ø ) pohjalle ja reunoille. Esipaista n. 10 min 200° uunissa. Anna jäähtyä. Täytä jäähtynyt pohja vaniljakastikkeella ja  murustele pinnalle mantelimassa. Lopuksi puolitetut mansikat. uuniin 200° n. 15-20 min. Koristele vielä lopuksi tomusokerilla ja tuoreilla mansikoilla, jos haluat. (meillä ei mokomia hörsötyksiä enää muistettu, syötiin vaan, maiskista!)

Seurailen puolihuolimattomasti muutamia ulkomaisia blogeja, suurin osa niistä varmaankin on jollain tavalla sidoksissa ruokaan. Ilana-Davitan blogissa oli ihan äskettäin tämän piirakan ohje, jota kokeiltiin meillä välittömästi.

Aineet:

pohja:

• 100 g voita
• 3 dl vehnäjauhoja
• ripaus suolaa
• ½ dl kylmää vettä

muut aineet:

• 2 rkl Dijon-sinappia
• 1 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1½ dl emmental-juustoraastetta (tai siivuja pohjan peitoksi 4-6)
• kypsiä tomaatteja siivutettuna
• timjamia (oreganoa)
• suolaa, mustapippuria myllystä
• (mustia oliiveja)

1. Laita uuni lämpiämään n. 180°.
2. Nypi rasva ja jauhot, joihin suola on lisätty, murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Taputtele taikina jauhoja apuna käyttäen laakean vuoan ( Ø n. 28 cm) pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla. Esipaista pohjaa uunissa n. 10 min  ja anna sen hiukan jäähtyä.
3. Levitä pohjalle ruokalusikkaa apuna käyttäen sinappi, levitä samoin oliiviöljy
4. ripottele juustoraaste (tai levitä juustosiivut)
5. Levitä lopuksi juuston päälle tomaattiviipaleet. Aloita keskeltä ja sijoita tomaatit ympyrämuotoon hiukan limittäin, kunnes pohja on täynnä.
6. Suolaa ja pippuroi ja mausta timjamilla. (Laita myös oliiveja koristeeksi, jos haluat)
7. Paista uunissa n. 30 minuuttia tai kunnes taikinan reunus on kullanruskeaa ja juusto kuplii hellästi.

Alkuperäiseen reseptiin tein vain hiukan säätöä. juuston ja tomaatin määrää lisäsin ja sanoisin, että jos ei ole tottunut käyttämään ranskalaista sinappia, sen määrä kannattaa aluksi vähentää puoleen eli yhteen rkl. 

Thank you so much for this recipe, Ilana-Davita! The Pie was so delicious that it is without questions one of my favourites from now on.

Tein ensimmäistä kertaa Wilhelmiina-keksejä. Hiukan liikaa tummuneet kantapalat maistuivat ihanalta!

Sunnuntaina laitoin sämpylätaikinan nousemaan ja otin pakastimesta pussillisen kantarelleja sulamaan, kun lähdimme tuulettamaan kameraa Siilinkarille ja kaupungille. Soppaa ja lämpöisiä sämpylöitä ulkoilun päälle, mikäs sen mukavampaa.

• 2 ½ dl vettä
• 2 ½ dl piimää
• 25 g tuorehiivaa (t. 1 pss kuivahiivaa) 
• 1 rkl hunajaa
• 1 tl suolaa
• (1 tl kanelia)
• 80 g (= 1 pss) hasselpähkinärouhetta
• 1 keskikokoinen  kuorittu omena raastettuna
• n. 10 dl hiivaleipäjauhoja
• 1-2 dl vehnäjauhoja
• ½ dl extra virgin oliiviöljyä

Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liuota siihen murennettu hiiva. Lisää mukaan hunaja, suola, kaneli, öljy ja omenaraaste. (Itse raastoin omenan suoraan päältä  kulhoon.) Pähkinärouheen voi sekoittaa valmiiksi jauhoihin, jos haluaa, minä sekoitin nesteeseen ensin 4 dl hiivaleipäjauhoja ja kaadoin pähkinärouheen seuraavaksi kulhoon. Jauhoja lisää ja kunnollista alustusta, kunnes taikina irtoaa kuta kuinkin kulhon reunoilta, mutta ei ole vielä liian kovaa. Yleensä ei kannata leivän/sämpylän teossa liian tarkasti seurata jauhomääriä, sillä niiden kosteuspitoisuus vaihtelee. Taikinan valmistumista tarkkailemalla oppii nopeasti, milloin se on sopivan löysää/kimmoisaa. Ripsauta taikinan päälle kulhoon hiukan vehnäjauhoja, peitä liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi. Nostata lämpöisessä, jos haluat leipoa nopeasti ja vältä sitä lämpöä, jos haluat käydä vaikka ulkona välillä. Ihan nyrkkisääntöjä, tämä. Vaivaa kohonnut taikina jauhotetulla leivinpöydällä hyvin. tee sämpylät  (n. 20 kpl), peitä taas liinalla ja anna kohota. Uuni 225° (kiertoilma 200°) 10-15 minuuttia. Alkuperäinen ohje: KK 3/2009. Omani on muunneltu kaapissa olevien aineiden mukaan.

Aineet:

• n 2 dl pakastettuja kantarelleja
• 1 pkt (160g) Savupoikien englannin pekonia 
• 3 isoa sipulia
• 5 valkosipulinkynttä
• 1 keskikokoinen kesäkurpitsa
• 4 suurta porkkanaa
• paketti chevreä (kuorettomia valmiita pehmeitä kiekkoja, tarkistan nimen)
• suolaa, pippuria
• 3 tl savustettua paprikajauhetta (Mas Portell)
• timjamia
• voita
• vettä
• 1 dl kuohukermaa
• ruukku lehtipersiljaa

Paloittele pekoni,pilko sipulit isohkoiksi lohkoiksi, murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja paloittele. Kuutioi kesäkurpitsa ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Haihduta sienistä kuivan keittopadan pohjalla hiukan nestettä pois, lisää pekoni ja anna hetken lämmetä, ei niinkään kuivaa karrelle. Hiukan voita lisäksi padan pohjalle ja lisää vihannekset mukaan saamaan hiukan väriä. Paprikajauho myös tässä vaiheessa, toimii rasvan kanssa paahtuessaan parhaiten. Suola, pippuri ja timjami sekaan myös ja kiehuvaa vettä sen verran, että aineet nippa nappa peittyvät. Murenna sekaan myös vuohenjuusto. Anna kypsyä ja hautua miedolla lämmöllä, kunnes vihannekset ovat kypsiä ja pehmeitä, ei haittaa, vaikka sipulit ja kesäkurpitsat hajoaisivat sekoittaessa saostamaan soppaa. (Paistoin sämpylät keiton kypsyessä). Puoli tuntia hellalla minimi. Lisää sekaan kerma ja hakattu persilja ja tarkista maku.

Nauti!

PS. Lahjomattoman lapsiraadin arvio: Soppa on hyvää, äiti, on nää sämpylätkin. Maistuu kyllä enempi pullalta!

 Syy: kaneli. Tein eilen jo toisen kerran näitä sämpylöitä. Jätin kanelin pois, ja koska kotona ei ollutkaan hasselpähkinärouhetta, laitoin mantelirouhetta sen sijaan. Toimii. Mikähän tuossa kanelissa oikein on, suomalaiseen makuun kyllä menee heti makean evään puolelle.