Hyysäri julkaisi tänään maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia koskevan uutisen. Uutisen mukaan kyseisen poliitikon vieraskirja on jouduttu hiljattain sulkemaan törkyviestien vuoksi.  Luotettava (?) valtakunnallinen ykkösmediamme uutisoi alunperin näin 22.11.2009 kello  1:27:

Törkyviestit sulkivat ministerin nettivieraskirjan

Jukka Perttu
Helsingin Sanomat

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) on joutunut sulkemaan internetsivujensa yhteydessä pitämänsä vieraskirjan törkyviestien vuoksi.

Syyksi kirjan sulkemiseen ilmoitetaan lyhyesti “Vieraskirja suljettu toistaiseksi asiattomien viestien vuoksi”.

Thors ei kerro törkyviestien laatua.

Viime aikoina netissä on käyty keskustelua muun muassa Ahvenanmaan mahdollisesta irrottautumisesta Suomesta sekä siitä, pitäisikö Kokkolan alue kytkeä hallinnollisesti Vaasan vai Oulun suuntaan.

Kokkolan ruotsinkieliset toivovat yhteyttä Vaasan alueeseen, jolla on paljon elinvoimaisempi ruotsinkielinen kulttuuri kuin Oulun suunnassa.

Keskustelua on käyty ajoittain kovasanaisesti.

Se mikä on mielenkiintoista, on vanha totuus siitä, että kepu Hyysäri pettää aina. Tässä hieman myöhäisempi versio samasta uutisesta,  Päivitetty: 22.11.2009 15:32:

Törkyviestit pitävät ministerin vieraskirjan kiinni

22.11.2009 1:27 | Päivitetty: 22.11.2009 15:32

Jukka Perttu
Helsingin Sanomat

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) internetsivujensa yhteydessä pitämä vieraskirja pysyy kiinni. “Sitä ei ole mahdollista valvoa, ja siksi tuntuu mahdottomalta avata sitä uudestaan”, Thors sanoo.

Vieraskirja suljettiin jo pari vuotta sitten nimenomaan maahanmuuttokeskusteluun liittyvien asiattomien viestien vuoksi. Kirja on ollut sulkemisensa jälkeen kiinni koko ajan.

Osa viesteistä oli hyvin aggressiivisia ja törkyisiä.

Thors ottaa kuitenkin yhä vastaan sähköpostia, ja pyrkii vastaamaan asiallisiin kysymyksiin. Aikaa saattaa tosin kulua pitkään.

Osa postista on edelleen epäasiallista.

Viime aikoina on käyty keskustelua muun muassa Ahvenanmaan mahdollisesta irrottautumisesta Suomesta sekä siitä, pitäisikö Kokkolan alue kytkeä hallinnollisesti Vaasan vai Oulun suuntaan.

Kokkolan ruotsinkieliset toivovat yhteyttä Vaasan alueeseen, jolla on paljon elinvoimaisempi ruotsinkielinen kulttuuri kuin Oulun suunnassa.

Nämä keskustelut eivät ole kuitenkaan syynä vieraskirjan kiinni pysymiseen, vaan syynä on nimenomaan monesti asiattomaksi yltyvä maahanmuuttokeskustelu.

Aika noloa – jopa Hyysäriltä, eikö vain? Tässä on tietysti saattanut käydä myös niin, että penaali Jukka Perttu on innoissaan tarttunut omaa maailmankuvaansa peilaavaan uutisvihjeeseen (joka on mahdollisesti lähtenyt Thorsilta tai tämän lähipiiriltä?) ja julkaissut uutisen sen kummemmin sitä tarkastamatta.

Minulle tämä ei ainakaan ollut mikään kovin tuore uutinen noin muutenkaan.

Lähde: HS

… meillä on laissa aukko kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors blogissaan.

Hmmmm….

Koski tämä sitten Abdullah Tammen höyrypääpuoluetta tai mitä tahansa muuta laillisesti rekisteröityä puoluetta, niin kovin oudolta tämä kuitenkin kuullostaa suomalaisen juristin suusta kuultuna.

Kansanvaltaisen yhteiskunnan perusajatukseen kun kuuluu se, että kaikkia – jopa kansanvallan vastaisia – mielipiteitä sopii esittää ja niille kuuluu myös puhevalta. Kansanvallan ja sananvapauden perusteella.

Sellainen demokratia, joka erittelee oikeat ja väärät mielipiteet, ei ole mikään demokratia, se on tyrannia. Kansanvallan tulee pystyä torjumaan sen olemuksen vastaisia mielipiteitä muilla tavoilla kuin itse samalle tasolle alentumalla.

Kiitos kuitenkin Astridille siitä, että hän kertoi oman näkemyksensä kansanvallasta.

Lähde: Astrid Thorsin blogi

+ Las secretarías de Turismo, Reforma Agraria y Función Pública seguirán "operando” en 2010 y dispondrán de un presupuesto en conjunto superior a los 10 mil 300 millones de pesos.

En razón de que el Senado no procesó el dictamen para la desaparición de esas tres dependencias, como planteó el presidente Felipe Calderón, los diputados debieron integrarlas al Presupuesto de Egresos 2010, aunque con una ligera disminución en su gasto con respecto al año en curso.

La Secretaría de Turismo tendrá un presupuesto de 3 mil 935.7 millones de pesos; la de Función Pública, 1 mil 248.7 millones de pesos; y la de la Reforma Agraria, 5 mil 195.1 millones de pesos.

Fue el Gobierno federal quien anunció en septiembre pasado la desaparición de las tres secretarías de Estado.

En su momento se informó que de la Secretaría de Turismo, sus funciones se transferirían a la Secretaría de Economía; las de la Reforma Agraria a las secretarías de Agricultura, Ganadería, Desarrollo Rural, Pesca y Alimentación (Sagarpa) y a la de Desarrollo Social (Sedesol); y las de la Función Pública, estarían a cargo de la Contraloría General de la Federación, dependiendo directamente de la Presidencia de la República.

Los argumentos fueron que ante la severa crisis financiera mundial es necesaria una reestructuración administrativa, por lo que se han implementado medidas para racionalizar el gasto público.

[Gabriel Xantomila + Dolores Acosta  + Carlos Acosta (OEM)]

Taantuma on kummaa aikaa. Eikä vain taloudellisesti, vaan myös keskustelukulttuurin kannalta. Jonkin aikaa sitten kuulin muun muassa, että oikeasti sikainfluenssa ja talouden taantuma ovat suomenruotsalaisten juutalaisten salaliitto. Kuulin myös etten minä ole suomalainen, enkä varsinkaan mies, koska ymmärrän myös ruotsia. En tiennyt pitikö sitä itkeä vai nauraa, vai tehdä vaihtoehtoisesti molempia.

Harhaisia ihmisiä on tietenkin olemassa aina ja kaikkina aikoina, se on selvää. On kuitenkin huvittava huomata, kuinka populistinen ja ksenofobinen retoriikka on yleistynyt aina taloudellisten taantumakausien aikana. Kun kaikki ei menekään niin hyvin kuin tahdottaisi, on valitettavan helppoa osoitella normista poikkeavaa ryhmää ja syyttää sitä.

Toisaalta on ollut uskomatonta huomata, kuinka osalla suomalaisista on yhä edelleen käsitys etteivät suomenruotsalaiset olisi suomalaisia, isänmaallisia tai että ruotsinkieliset pitäisivät itseään suomenkielisiä parempina ihmisinä. Viimeksi mainittu ajatus on puhtaasti muutamaa marginaalitapausta lukuun ottamatta vain ja ainoastaan fennomaanisten jäärien mielikuvituksen tuote, poliittisena lyömäaseena toimiva stereotypia. Nykyajan suomenruotsalainen ei ajattele olevansa muita parempi tai jotain muuta kuin pohjimmiltaan suomalainen.

Historiaa opiskelevana puhe suomenruotsalaisten epäisänmaallisuudesta pistää tietenkin korvaan. Suomen valtio-opillinen isä, J.V. Snellman, oli ruotsinkielinen eikä puhunut käytännössä suomea lain. Sama pätee suomalaisen kansallisromantiikan isiin, J.L. Runebergiin ja Zachris Topeliukseen, joista jälkimmäisen mukaan on minutkin nimetty. Toisen sortokauden pääarkkitehdin, kenraalikuvernööri Bobrikovinkin surmaaja Eugen Schauman ”snackasi” ruotsia äidinkielenään. Myös kansallissäveltäjä Sibeliuksen kotikieli oli, vähemmän yllättäen, ruotsi.

Sama mantra pätee hyvin pitkälti myös myöhempien aikojen suurmiehiin aina Mannerheimista presidentti Svinhufvudiin. Mannerheimin luottomies, sotien jalkaväenkenraali A.E. Heinrichs ja koko kansan tuntema linnanjuhlien Adolf Ehrnrooth lukeutuvat samaan sakkiin. Kiihkoisänmaallisen talonpoikaismarssinkin 12 000 osajanottajasta noin 2 500 oli ruotsinkielisiä. Melkoinen yliedustus, sanoisin. En lähtisi siis suomenruotsalaisia ainakaan epäisänmaallisuudesta ja suomalaisuuden halveksumisesta syyttämään.

Vaikka Keski-Uusimaan ruotsinkielinen väestö varsin marginaalinen onkin, on ruotsi vahvasti läsnä Etelä-Suomessa ja aivan Keski-Uusimaan kupeessa. Sipoossa väestöstä lähes 40% on ruotsinkielisiä, samoin Kauniaisissa. Inkoossa luku on 56% ja lähistöllä sijaitsevassa Porvoossa noin 32%. Jo yksin Helsingissä ja Espoossa asuu yli 55 000 virallisesti ruotsinkielistä ja kaupan päälle vielä me, jotka olemme virallisesti suomenkielisiä, mutta todellisuudessa kaksikielisiä. Puhumattakaan siitä, että valtakunnallisesti 70% työnantajista toivoo työnhakijoiltaan ruotsin osaamista.

Suomessa on tilaa kahdelle kansalliskielelle eikä vastakkainasettelu johda kuin ääriaineisten vahvistumiseen molemmin puolin. Sitä me emme tahdo, emmehän? Siis, pyydän, antakaa meille edelleen oikeus harjoittaa omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Mekin suomme sen oikeuden teille.

Kaksi kieltä yhden kansan keskuudessa tehköön yhä meistä moninaisuudessaan yhtenäisiä. Hyvää ruotsalaisuuden päivää och samma på svenska!

Zachris Haaparinne

Kaksikielinen sudeettikeravalainen ja filosofian ylioppilas

La Société française de photographie vient de publier son programme des conférences de  2009-2010 (ici) :

Par Julie Jones, mardi 3 novembre 2009 à 15:27

Chaque année, la Société française de photographie organise des entretiens publics les premiers mercredis du mois dans l’auditorium de la Maison européenne de la photographie, à 18h. (5-7 rue de Fourcy 75004 Paris, entrée libre et gratuite, sans réservation.)

via Programme des conférences de la Société française de photographie 2009-2010 – ViteVu.

Notimex
El Universal

Ciudad de México Lunes 26 de octubre de 2009 14:27. De acuerdo con la propuesta del Partido de la Revolución Democrática, el ahorro en gasto corriente permitiría incrementar el presupuesto en inversión y políticas de desarrollo social. Leer completa

Reactions to Sunday’s Helsingin Sanomat editorial

The Social Democrat parliament member Jacob Söderman has said that yesterday’s Helsingin Sanomat (HS) editorial is a warning that things are going very wrong for Swedish-speakers’ rights.

HS wrote yesterday that Swedish-speaking Finns’ concerns over their diminishing rights were justified. See previous blog entry for more details.

Söderman named the Centre party as the biggest villain behind recent decisions that have effectively reduced the ability to receive services in Swedish. Municipalities / Local Government Minister Mari Kiviniemi (Centre) received particular criticism for her attempt to ignore the concerns of both Parliament’s Consitutional Committee and the Chancellor of Justice with regard to assigning bilingual Karleby (Kokkola) to the unilingual Oulu state administrative district instead of the strongly bilingual Vasa. Both the Constitutional Committee and Chancellor of Justice has ordered that Kiviniemi arrange a report that compares the two options with regard to the linguistic consequences of such a move. Kiviniemi has tried to instead order a report that would only investigate the linguistic provisions that Oulu would be capable of providing.

The Swedish People’s Party (SFP) parliament member Ulla-Maj Wideroos has claimed in the light of HS’ editorial that “it is obvious that there is a hidden agenda concerning the Swedish language. The Centre party’s next step will be to adjust the parliamentary electoral districts to ensure that the influence of Swedish-speaking Finns is reduced.”

Wideroos also claims that the National Coaltion party (Kokoomus) and the Social Democratic Party (SDP) bear some of the responsibility for the current language climate, “Centre receives the power that the other two main parties give them”.

Söderman (SDP) states that in his judgement the Centre party has closed its ears to the requirements of Swedish-speakers.

The chair of of the Swedish assembly of Finland, Folktinget, Anna-Maja Henriksson (SFP) also points to Centre, but also others, “Centre has displayed a spectacularly nonchalant attitude for Swedish in the matter of Karleby, but Kokoomus have also helped them. With regard to the police district reform, the minister responsible was from Kokoomus.”

Wideroos (SFP) regrets the fact that there are today so few, if any, strong advocates of bilingualism amongst Finnish-speaking politician. She mentions former prime minister Esko Aho (Centre), former prime minister and parliament speaker Paavo Lipponen (SDP), former president and Nobel peace prize winner Martti Ahtisaari (SDP) and former minister Olli-Pekka Heinonen (Kokoomus) as politicians previously active who understood the importance of bilingualism and acted to further it.

Wideroos welcomed the fact that HS has now acted in defence of bilingualism. “This is exactly what we need. Finally, the country’s largest newspaper  has said precisely what we have thought for a long time. This is of great importance, this will certainly be read by prime minister Vanhanen (Centre), opposition leader Urpilainen (SDP) and finance minister and party leader Katainen (Kokoomus).

UPDATE 27/10

Prime Minister Matti Vanhanen (Centre) has denied that there is any reason for concern over Swedish-speakers’ rights. He told reporters from the Finnish News Agency FNB/STT that he had not had time to acquaint himself with the Helsingin Sanomat’s editorial but  that “we are one people with two languages and both languages ought to be equal.”

“Ought” to be, Matti? Actually, I think you will find it is “must be”. Time to take out the law books and read the constitution.

For more on our prime minister’s difficulties in understanding reality, read this entry on the Jees Helsinki Jees blog: Vanhanen to Swedish-speaking minority: “Your grievance against the Finnish mainstream isn’t justified” « Jees Helsinki Jees

The municipalities of Pernå, Strömfors (Ruotsinpyhtää) and Lijendal will merge with the town of Lovisa from 1 January 2010. The new enlarged Lovisa will have a population of ca 15 700 and a Swedish-speaking population of 44% (39% in the current Lovisa town). The merger means the loss of the last Swedish-speaking majority municipalities east of Helsinki (or east of Ingå to be more precise, which is now Finland’s most “eastern” Swedish-speaking majority municipality) and the last Swedish-speaking majority municipalities in Östra Nyland (Itä-Uusimaa); both Pernå and Lijendal have a majority of Swedish-speakers.

Voters in the new Lovisa voted already on Sunday for their new municipal council which will replace the four existing separate bodies. The new council will assemble for the first time in November. Svenska folkpartiet, the Swedish People’s Party (SFP), won the most votes and seats. SFP won 40,6% of the vote and will thus get 25 places. The Social Democratic Party (SDP) won 22,8% of the vote and 14 seats. The National Coalition Party Kokoomus/Samlingspartiet got a vote share of 14,1% equating to 8 places.

The populist right-wing True Finns, the Greens and the Centre Party will each have 3 seats in the new council receiving 5,8%, 5,3% and 5,1% of the vote respectively. The Left Alliance becomes a new face in the politics of the municipalities winning its first seat with 2,3% of votes. The ‘Non-Alligned in the New Lovisa’ and the Christian Democrats also both pick up one seat each with 2,1% and 1,6% respectively.

The municipal election in the new Lovisa marked the first electoral outing for the Finnish Pirate Party (see previous entry on the PP). They failed to find any sympathy amongst voters getting just 17 votes (0,2%) and no seats – the only party that stood not to win a place.

The main story of the night was the extremely slow processing and announcing of the results, despite a turnout of only 62,3%. The final preliminary result was not announced until gone half past eleven, over three and half hours after voting booths closed.  Borgåbladet reports that several voices at the National Coalition party’s election night called the organisation of the vote count “a scandal” and that action must follow as a result of its poor handling. The Lovisa-based newspaper Östra Nyland reports that the vote reporting was so scandalously slow because the Central Elections Committee in Lovisa had only arranged for one computer and one person to manage the reporting of the votes.

Although SFP won the most votes and seats, it does not have an overall majority. Some voices in the local Social Democratic group have said that they would like to see all the other parties form a coalition to keep SFP out from power in the new Lovisa. However, the SDP is split on this matter and the Kokoomus’ local leader has already announced his preferred alliance would be with SFP and the Greens. It also seems highly unlikely that non-SFP parties, which cover a large spectrum of political views, could come to an agreement to keep SFP out. So, SFP is likely to have the strongest hand in the coming negotiations over how to structure the running of the new Lovisa.

The election results can be seen as a disappointment for the SDP and Kokoomus in comparison with their expectations. It has been a marginal success for the True Finns who received more votes than Centre. SFP’s share of the vote is roughly as expected, if not a very slight disappointment. SFP may have lost some votes in Liljendal and Pernå to parties that have not previously contested municipal elections in those municipalities. In other words, some voters had more choice than in the past.

Pictured: Town Hall on Lovisa’s main square, built in 1862.

Voraussichtlich wird das SFP “SFP+ USR”  in 1QFY10 lieferbar sein.

Stefan Wallinin   - omintakeisella tavallaan – luotsaama Rkp ei antanut SPT:n toimittajan Maria Gestrin-Hagnerin osallistua puolueen Kemiönsaaressa tiistaina pitämän tulevaisuuskokouksen lehdistötilaisuuteen. Syynä on puolueen närkästyminen hänen viimeviikkoisesta jutustaan, jossa etukäteen arvosteltiin kokouksen ohjelmaa.

Toimittajien edustajat puolestaan  paheksuvat Ruotsalaisen kansanpuolueen ja sen puheenjohtajan Wallinin käyttäytymistä, kun nämä antoivat toimittajalle porttikiellon tilaisuuteensa.

Sekä Politiikan toimittajat että suomenruotsalaisten lehtien uutispalvelun  SPT:n hallitus vaativat Wallinia purkamaan   Gestrin-Hagneriin kohdistuneen boikotin. Molemmat katsovat Wallinille lähettämissään kirjeissä, että kyse on vapaan tiedonvälityksen rajoittamisesta ja että puolueiden sekä yksittäisten poliitikkojen on kestettävä arvostelua.

SPT:n kirjeen allekirjoittajina on kuusi sen hallituksen eri ruotsinkielisissä tiedotusvälineissä työskentelevää journalistia.

RKP:n suunnalta kuuluu myös muita uutisia. Näennäisestä suvaitsevaisuudestaan huolimatta, RKP on paljastunut todelliseksi rasismin pesäksi. Suomenruotsalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisiin on paljastunut heidän itsensä tekemässä tutkimuksessa ristiriitaiseksi.

Suomenruotsalaiset kertovat itse suhtautuvansa valtaväestöä myönteisemmin työperäiseen maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin. Ero käy ilmi kahdesta tänä vuonna tehdystä asennetutkimuksesta.

Kieliryhmien ero on suurin kannassa ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Kolme neljästä ruotsinkielisestä katsoo, että ulkomaalaisten lisääntyvä muutto Suomeen tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä vaikutteita. Koko väestöstä tuota mieltä on harvempi kuin joka toinen.

Erittäin hämmentävää ja ristiriitaista tässä ajatuspaja Magman tekemässä tutkimuksessa on se, että myönteisistä asenteistaan huolimatta suomenruotsalaiset eivät halua runsaasti ulkomaalaisia kotikulmilleen.

Suomenruotsalaiset eivät näytä hyväksyvän sitä, että ulkomaalaisten osuus kotikaupungin tai -kylän väestöstä ylittää kymmenen prosenttia. Karkeasti ottaen voi sanoa, että korkeintaan joka kymmenes naapurimme saa olla värillinen

Näin arvioi Magman johtaja Nils-Erik Forsgård.

Wallin on agendoineen huolestuttava tapaus Suomen politiikassa. Kun tähän ynnätään suomenruotsalaisen pääoman etujen häikäilemätön ajaminen, ruotsinkielisellä vähemmistölläratsastaminen   ja hyvää vauhtia Suomea monikulttuurihelvetiksi muuttava Astrid Thors esikuntineen, niin luulisi muidenkin jo huolestuvan.

Puolue jonka ansiolistalta löytyvät lähiajoilta (tuon yllämainitun sanan- ja julkaisuvapauden irvokkaan vaimentamisen lisäksi) ylimieliset otteet kansanvaltaa kohtaan, puheenjohtajan henkilökohtaisen avustajan harjoittama seksuaalinen ahdistelu ja sen peittely,  huonosti peitetty halveksinta suomenkielistä enemmistöä kohtaan sekä  humanitaarisen maahanmuuton käyttäminen halpatyövoiman tuontiin ja keinotekoinen ruotsikielisen väestön lisääminen, yhtälö on valmis ja jokainen saa ratkaista lopputuloksen itse.

Kuuluuko tällainen puolue sitten Suomeen ja kansanvaltaan – se onkin ihan toinen kysymys.

Lähde: STT

Ajoittain käy niin, että ns.sokea kanakin löytää jyvän. Nyt näin on käynyt nimittäin vihdoinkin (ja varsin yllättöäen) maanmuuttoministeri Astrid Thorsin (ankdammen) kohdalla.

Thors on nimittäin päästellyt seuraavanlaisen lausunnon Mari Kamaja nimisen tyttelin julkisuuteen saateltavaksi.’

Koen myös henkilökohtaisesti epäonnistuneeni viestinnässä, koska olen yrittänyt käydä monipuolista keskustelua maahanmuuton hyvistä mutta myös vaikeista asioista. Olen yrittänyt aktivoida kansalaisia huomaamaan niin sanotun kunniaväkivallan ongelmat ja olen korostanut, että meillä on laissa aukko, kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen.

Hmmm… vaikka olen tästä asiasta samaa mieltä arvoisan ministerin kanssa, en ehkä menisi ihan niin jyrkkään tulkintaan kuin Thors kuitenkaan. Vaikka (Thorsin omin sanoin) meillä on laissa aukko, kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen, niin demokratian luonteeseen kuuluu myös sellainen piirre, että sen pitää hyväksyä myös demokratiaa vastaa suunnattuja puheenvuoroja ja näkemyksiä – muuten se ei ole enää demokratia. Myös tällaista toimintaa koskee Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen julistama kanta:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Vaikka tämä kyseinen puolue on sekä hengeltään että toiminnaltaan demokratian periaatteiden vastainen ja sen toiminnassa on ajoittain ollut nähtävissä etnistä syrjintää – jopa suoranaista rasismia – niin kyllä minusta tuon puolueen toiminta tulee sallia – jo pelkästään tuon EIT:n määrittelemän kannankin mukaan.

Vaikka olisi kyse näinkin vastenmielisestä toiminnasta, niin sen julkinen salliminen on osoittanut tämän tien olevan ainoa oikea kansalaisyhteiskunnan kannalta tarkasteltuna. Kyseisestä puolueesta on hiljalleen tullut yleisen uskottavuutensa menettänyt marginaaliryhmä – joka ei aja enää edes omiksi äänestäjikseen väittämän ryhmän asiaa.

Ymmärrän kyllä Thorsin häpeän ja pahastumisen – minustakin on etnisesti osittain suomenruotsalaisena noloa, että RKP väittää edustavansa esimerkiksi minua ja mielipiteitäni.

Joka tapauksessa juttu on niin, että kyllä (kai?) tällaisellakin marginaalipuolueella tulee olla – yhdistymisvapauden ja poliittisen mielipiteenvapauden perusteella – oikeus olemassaoloon – myös RKP:lla.

Niin pitkään kun kyseinen puolue noudattaa lainsäädäntöä…

Lähde: AL

Hoy llegará a los juzgados de lo civil y a la Secretaría de la Función Pública (SFP) una nueva confrontación entre el gobierno capitalino y las autoridades federales por la supuesta contaminación del agua potable con heces fecales en tres delegaciones.

Olipa kerran – kaukana täältä – Hölmöläisten maa.

Aikoinaan hölmöläisten maa oli ilkeän tsaarin vallan alla. Tuli kuitenkin aika, kun Hölmölän naapurissa Nitsevoomaassa puuhattiin vallankumousta samaa tsaaria vastaan Vladi-sedän johdolla ja h yödyllisten idioottien voimin.

Myös hölmöläiset käynnistivät oman pienen vallankumouksensa vanhan karjun – Sianpään – ohjeiden mukaan. Vallankumous muuttui jossain vaiheessa vapaussodaksi ja hölmöläiset saivat svabodansa.

Vallankumousta Vapaussotaa johtaneet siat alkoivat hallita Hölmölää ”demokratiaksi” kutsumansa ideologian pohjalta.

Hölmölä joutui aikojen kuluessa moniin ikäviin eri tapahtumiin, joiden seurauksena siitä tulee lopulta osa Euroopan Hölmölää.

Vallankumouksen Liittovaltiokehityksen johtohahmot, karjut Paavo ja Matti , joutuivat lopulta vallanjakoon lliittyvien asioiden keskellä riitoihin ja Matin voitettua valtataistelun Paavo karkotettiin Hölmölästä.

Sikojen vallan alla muiden hölmöläisten olot kovenivat entisestään.  Teollisuus Hevonen myytiin pilkkahintaan Intiaan ja Kiinaan liimatehtaalle. Samaan aikaan Hölmölän rajat avattiin kansainväliselle sosiaaliturismille ja hölmöläisten hyvinvointivaltio katoaa pala palalta.

Poliitikot siat varasivat itselleen yhä lisää etuoikeuksia, kunnes demokratian alkuperäisistä ihanteista oli jäljellä enää fraasi: ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”.

Mattia kuitenkin jotkin asiat ärsyttivät edelleen ja hän alkoi järjestämään lavastettuja oikeudenkäyntejä. Aluksi ainoastaan entisiä tyttöystäviään vastaan, mutta (rohkeuden kasvaessa) myöhemmin myös virallisesta demokratiasta poikkeavia harhautuneita yksilöitä vastaan.

Matti teloitutti hölmöläisiä (virkakoneiston inkivisiitorien Mikan, Johannan, Jorman ja Mikon avustaessa ilolla) toisten pelottelemiseksi, myönsi itselleen suurellisia arvonimiä ja kumosi viimeisetkin demokratian periaatteet – vääjäämättömästi yksi kerrallaan.

Lopulta siat alkoivat ratsastaa hevosilla nagaikat kädessä hölmöläisä ruoskien ja rangaisten  – kuten kasakat tsaarin aikaan. Hölmöläisiä kohdeltiin täysin samoin kuin tsaarin valtakaudella. Lopulta päädyttiin siihen, että hölmöläiset katselivat aitojen takana, kuinka siat kohottavat maljoja tsaristien muiden EU-oligarkkien kanssa, eivätkä ne enää erota sikoja tsaristeista EU-oligarkeista.

* * *

Onneksi tämä on vain satu – eihän tällaista voi tapahtua todellisuudessa. Eikä ainakaan tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ihmemaassa nimeltään Suomi.

Eihän?

Hyvää ötyä, hölmöläiset lapsukaiset – tasa-arvoministeri Stefan Wallinin seuraavaa kommenttia odotellessa…

(Vastuuvapauslauseke: Tämä tarina on osittain pöllitty George Orwellilta. Kaikki muut yhteneväisyydet mihinkään ovat ainoastaan lukijan vilkkaan mielikuvituksen tuotetta)

Itsensä valtakunnanmoralistiksi nostanut Wallin totesi feministien ja näennäissuvaitsevaisten aloittamasta noitavainosta:

Se on merkki siitä että tällaista ei enää voida suvaita.

Pyhimyksenä ja suomalaisten suurena hengellisenä moraalisena johtajana siis esiintymistään jatkava Wallin jatkoi antamassaan haastattelussa samaan hengenvetoon:

Onneksi kuitenkin Kiesin kaltaisiin tapauksiin törmää aika harvoin nykyään.

Jasså? På de´viset?

Wallinin aikakäsitys – tai moraali – saattaa olla normaalista poikkeava. Wallin nimittäin  unohti kertoa, että edellinen tällainen tapaus, johon hän on törmännyt aika harvoin nykyään, oli varsin lähellä Wallinia.

Onneksi kuitenkin Kiesin kaltaisiin tapauksiin törmää aika harvoin nykyään.

Wallinin valtiosihteeri Stefan Johansson nimittäin kähmi viime syksynä useita naispuolisia vieraita Ruotsin suurlähettilään kirjamessujen yhteydessä  järjestämillä juhlilla.

Hän tarttui minua rinnoista. Olin niin tyrmistynyt, etten aluksi reagoinut mitenkään

nimetön uhri kertoo Hufvudstadsbladetille.

Tapausta todisti Ny Tid -lehden eroava päätoimittaja Solveig Arle. Hän jutteli uhrin kanssa, kun tapaus sattui.

Arle kirjoitti Ny Tid -lehden6.11.2009 numerossa tapauksesta seuraavasti:

Se oli suoraan sanoen raakaa käpälöintiä. Mitä tämä kertoo suomalaisesta tasa-arvosta? Jos edes ministeriön ollessa kyseessä ei ole perustavanlaatuista käsitystä siitä, mitä seksuaalinen ahdistelu on.

Nainen lähetti kirjeen Stefan Wallinille, jossa hän kertoi valtiosihteerin käytöksestä. RKP:n työvaliokunta käsitteli asiaa  kokouksessaan – ja Johansson ymmärsi erota.

Samainen – tuolloin 46-vuotias – Johansson toimi Wallinin valtiosihteerinä jo edellisessä hallituksessa, kun Wallin toimi ympäristöministerinä.

Poliittisen valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista ministerin toimialalla, ohjata asioiden valmistelua sekä huolehtia yhdessä kansliapäällikön kanssa yhteistyöstä muiden hallinnonalojen kanssa.

Valtiosihteeri myös avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa sekä edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti.

Näin siis toimii – näkökulmasta riippuen – joko Wallinin poliittinen muisti tai sitten hänen moraalinsa.  Herää kysymys siitä, miksi Wallin ei puuttunut tuolloin itse ja omatoimisesti lähimmän avustajansa toimintaan?

Toisaalta kyse saattaa tietysti olla myös siitä, että Wallin ei aidosti nähnyt avustajansa toiminnassa tuolloin mitään vikaa ja heräsi vasta silloin kun julkisuus otti asian esille.

Miettiköön sitten itse kukin, oliko Kiesin toiminta yhtä härskiä ja yleisesti paheksuttavaa kuin Johanssonin ja oliko Kiesiin kohdistuva noitavaino oikeutettua ja asiallista?

Puhumattakaan sitten Wallinin uskottavuudesta moraalinvartijana.

Lähteet: YLE, IL, STT,  MukuWikipedia. Kiitos Tommille.

Jk. Eräs tunnettu suomenruotsalainen koomikko – André Wickström – on valottanut  tämän Wallinin edustaman kuuluisan Ankkalammikon – siis  erittäin pienen suomenruotsalaisten enemmistöä edustamattoman – ärkoopeeläisen elitistiporukan syvintä olemusta Ruotsin TV:n lähettämässä ohjelmassa Lilla Onsdag:

(Vastuuvapauslauseke: edustan itse suomenruotsalaista vähemmistöä ja kritisoin tässä kirjoituksessa ministeri Stefan Wallinia sekä Ruotsalaista kansanpuoluetta – en edustamaani vähemmistöä enkä suomenruotsalaisuutta missään muodossa.)

Uskon maahanmuuttajavoiman hyväksikäytön oivaltamisen (keinotekoisen suomenruotsalaisen vähemmistön kasvattamisen humanitaarisen maahanmuuton kautta) syntyneen RKP:ssä sattumalta. Vertaisin tätä esim. vakuutuspetokseen, jossa ilmoitetaan tulipalossa menetetyn paljon muutakin kuin mitä todellisuudessa menetettiin. Tai osuvampi vertaus lienee se, että vakuutuspetoksen mahdollisuuden oivallettua heitetään bensaa palonalkuun. Miten tämä sitten liittyy nyt käytävään oikeudenkäytiin, niin en näe suoraa yhteyttä. Se on silti huomionarvoinen näkemys siitä mitä RKP hyötyy vapaammasta maahanmuuttopolitiikasta.

Tony Vuori Hommassa 280809

El PRI “se ve, se siente”

No han pasado ni 2 meses de la elección intermedia en México, que favoreció en gran medida al Partido Revolucionario Institucional (PRI) en el Congreso de la Unión, y ya se empiezan a ver y sentir los resultados de dichos comicios en el aparato de gobierno.

De manera enunciativa más no limitativa, mencionaremos dos casos evidentes.  El primero de ellos tiene que ver con el recorte de presupuesto a organismos estimados como “no prioritarios”.  El que ya se ha visto afectado (en palabras de su propia comisionada presidente) es el Instituto Federal de Acceso a la Información Pública (IFAI), que “hasta la primera semana de agosto ha sufrido tres recortes, el último por 8 millones de pesos[1]”.

Aunque se pretenda negarlo, estos recortes (y los que están por venir) afectan las tareas  sustantivas de dicho instituto, y por el momento las labores de difusión y comunicación social han sido considerablemente reducidas.  Atacar al IFAI y por ende a la transparencia de esta manera sólo nos trae remembranzas del más puro priísmo de antaño, en nombre del cual se violaron impunemente derechos fundamentales de manera indiscriminada y se saqueó al país casi de igual manera que hicieron los españoles con la llegada de Cortés, en exceso y con absoluta impunidad.

El segundo caso se refiere a la Secretaría de la Función Pública (SFP), dependencia cuya labor no podemos calificar de absolutamente satisfactoria, pero que es necesaria y hoy es embestida por priístas de grueso calibre como el controvertido Manlio Fabio Beltrones (líder de los senadores priístas), quien esta semana sugirió al titular del Poder Ejecutivo federal la eliminación de dicha secretaría.

Recordemos que la SFP tiene la misión de “consolidar un Gobierno honesto, eficiente y transparente[2]” y lleva a cabo labores de fiscalización a la gestión pública, además de que está encargada de imponer sanciones (cuando es el caso) a los servidores públicos que incurren en una responsabilidad administrativa.  En concreto, una de las acciones gubernamentales prioritarias de la SFP es “inhibir y sancionar las prácticas corruptas[3]”.  Causalmente, Beltrones sugiere que dichas labores sean encomendadas al poder legislativo[4], del que él es parte.

Por último, no podíamos dejar de mencionar al domado titular de la Secretaría de Educación Pública, quien no es priísta, pero ha incurrido en prácticas características de dicho partido, al salir a la defensa a capa y espada de E. Esther Gordillo (líder vitalicia del más poderoso sindicato de maestros) y sus agremiados cada vez que le es posible, incluso ante las contundentes cifras que demostraron que más del 70% de los maestros que buscan una plaza, no tienen los conocimientos necesarios para ocuparlas; cabe mencionar que al momento de escribir estas líneas, muchos de ellos se encuentran dentro de un salón de clases, “impartiendo conocimientos” a nuestros hermanos, a nuestros hijos, al “futuro de México” (¡pfff!).

Es por ello que: “¡se ve, se siente, el PRI está presente!, ¡que arda, que duela, el PRI está de vuelta!

Agosto 27 de 2009

TRC

©

[2] http://portal.funcionpublica.gob.mx:8080/wb3/wb/SFP/quienes_somos

[3] Ídem.

[4] http://www.milenio.com/node/274224

“Valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa”, Astrid Thors sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin vahva edustus hallituksessa näkyy esimerkiksi siinä, että hallitus on hyväksynyt länsimetron ja kehäradan rakentamisen sekä Ruotsalaisen teatterin jättiremontin.

Maanmuuttoministeri ja demlisti Astrid Thors (Ankkalammikon elitistivähemmistöseura) kolmoisroolistaan politiikassa (kunnanvaltuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä) Hyysärissä 24.8.2009

Tärkein tähän uutiseen liittyvä kysymys kuuluu, että pitäisikö tässä nyt itkeä vai nauraa? Kuten otsikkokuvakin kertoo, etujen valvominen ei ehkä ole onnistunut normaalisti ymmärrettävällä tavalla ministeri Thorsin kohdalla.

Myös Thorsin väite siitä, että hänen kohdallaan valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa on joko surkeaa totuudenvääristelyä tai vaihtoehtoisesti karkeaa pilaa, joka kohdistuu helsinkiläisiin.

Tähän mennessä Astrid Thors on lähinnä edustanut kahta ryhmää – omaa (suomenruotsalaisten enemmistöä pilkkanaan pitävää) Ankkalammikon elitistivähemmistöseuraansa ja jokaista maahamme (vaikka sitten ilman todellista tarvetta) änkeämään pyrkivää sosiaalituristia.

Tarkalleen ottaen, se kuinka suurta osaa helsinkiläisistä (ja suomalaisista) Thors edustaa on tiedossa. Ankkalammikon elitistiseuran (SFP/RKP) jäsenet, myötäjuoksijat, hännystelijät ja tukijat antoivat Astridillemme viime eduskuntavaaleissa kokonaista 5 938 ääntä.

Se, että Thors pääsi tällä äänimäärällä muuttamaan perustavanlaatuisesti suomalaista yhteiskuntaa, on kieltämättä loistava valtapoliittinen saavutus. Sellainen, josta Niccolo Macchiavellikin olisi varmaa tyytyväinen. Helsinkiläisten edustamisen ja kansanvallan kanssa sillä taas ei ole mitään tekemistä.

(Tästä onkin enää askel monikulttuuriseen unelmaan – seuraavaksi Thorsin tavoitteena saattaa olla äänioikeuden (toimeentulotuen lisäksi) jakaminen myös kaikille maahamme humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan nimissä saapuville maahantulijoille. Äänioikeuden laajentamisen ehdoksi voi kaavailla esimerkiksi tämän äänen automaattista siirtämistä Astrid Thorsille – näppärää äänimäärän kasvattamista eikö totta?)

Näiden kahden ryhmän etujen ajaminen on varsin kaukana helsinkiläisten edustamisesta valtakunnanpolitiikassa.

Länsimetron ja kehäradan rakentaminenkaan ei muuten liity mitenkään Thorsin persoonaan puhumattakaan sitten hänen tästä kolmoisroolistaan politiikassa.

Vastoin väitteitään, Thors ei ole mitenkään profiloitunut liikenne- tai aluepolitiikkaan Nämä kyseiset Astridin keppihevosenaan käyttämät hankkeet ovat valtakunnallisestikin tärkeitä liikennepoliittisia päätöksiä, joihin on saatu konsensun syntymään – ihan ilman Astrid Thorsia.

Ainoa liikennepolittiinen hanke, johon Thors on osallistunut, on Suomen rajojen ja sosiaaliturvan avaaminen kaikille maahamme haluaville maahantulijoille. Ja siinähän Astrid on onnistunut tunneltulla menestyksellä.

Sokerina pohjalla tässä hassunhauskassa jutussa on sitten tämä Ruotsalaisen teatterin jättiremontti. On aika vaikea nähdä miten tällaiseen elitistiseen hankkeeseen suunnatut rahat hyödyttävät tavallisia helsinkiläisiä – ehkä samalla (tavallisille ihmisille aukeamattomalla) logiikalla kuin Helsingin sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisenkin puuhastelut verovaroilla.

Toisaalta kun tarkastelee koko Thorsin poliittista agendaa on aika vaikeaa ymmärtää, miten tavallinen helsinkiläinen (tai suomalainen yleensä ottaen) hyötyy hänen ajamastaan politiikasta.

Ehkä tähän Thorsin kommenttiin sitten kuitenkin liittyi sellainen annos sarkasmia tai ironiaa, että minä en sitä pysty ymmärtämään tai se ei jostain muusta syystä avaudu minulle.

Pelottavaa olisi nimittäin se, että Astrid aivan oikeasti uskoisi noihin puheisiinsa.

Lähde: HS

Jk. Jätin tämän kirjoituksen loppuun ( aivan tarkoituksella)  toisen tuohon uutiseen liittyvän asian.

Kyse on tietenkin Jussi Halla-ahon huomisesta oikeudenkäynnistä. Tuossa samaisessa kirjoituksessa Hyysäri jatkaa (ajoittaen tämän juuri oikeudenkäynnin alle) Jussi Halla-ahon vastaista päähänlyönti- ja propagandakampanjaansa.

Vastoin Hyysärin  penaalien tahtoa, en suostu kommentoimaan moista journalismin nimissä kirjoitettua roskaa, enkä lähtemään mukaan tuohon lokauskampanjaan. Toivotan Jussille ja hänen perheellensä voimia ja jaksamista.

Kuten olen jossain aikaisemminkin todennut, tässä on kyse näytösoikeudenkäynnistä. Tämä on de facto Halla-ahon julkisen vihamiehen (valtionsyyttäjä Mika Illmanin) virka-asemaansa väärinkäyttäen käynnistämä poliittinen ajojahti, joka jatkunee (tuomiosta huolimatta) tästäkin eteenpäin.

Ja se jatkuu juuri niin pitkään, kunnes Suomen nykyinen uussuometunut poliittinen kultuuri muuttuu. Toivottavasti Jussi Halla-ahon tapaus pystyy muuttamaan tätä suuntaa huomenna kohti takaisin kansanvaltaisen kansalaisyhteiskunnan säännöillä toteutettavaa poliittista ja oikeudellista kulttuuria – oikeudenmukaisesti.

Tässä maassa olisi tilausta totuuskomissiolle.

Maanmuuttoministeri Astrid Thors (demlisti) lienee ylpeä saavutuksistaan. Kuten hyvin muistamme hän sai esikuntineen runnottua läpi eduskunnassa ulkomaalaislain muutoksen viime talvena.

Tuo typeryydessään ja edesvatuutomuudessaan vertaansa halkeva laki on tuottanut satoa – jota nyt sitten varoituksista huolimatta korjataan sekä Suomessa että etenkin maamme rajojen ulkopuolella.

Turun Sanomat uutisoi, että ihmisten salakuljetus Suomeen on miljoonabisnestä.. Laittomia maahantulijoita tuodaan Suomeen tällä hetkellä jopa kymmenen rikollisryhmän voimin. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jukka Martikainen arvioi, että aktiivisia ihmissalakuljetusryhmiä toimii maassa viidestä kymmeneen. Ne salakuljettajat ihmisiä maksua vastaan sekä EU:n alueelta että kauempaa.

Martikaisen mukaan liigat pyörittävät huumekauppaan vertautuvaa miljoonabisnestä.

Perusmaksu on yleensä 5 000–10 000 euroa kuljetus. Joissakin tapauksissa hinta saattaa olla jopa 50 000 euroa.

Uuden ulkomaalaislain tultua voimaan, poliisi on tutkinut tämän vuoden elokuuhun mennessä jo 48 laittoman maahantulon järjestämistä. Esimerkiksi Turun käräjäoikeudessa on tällä viikolla syytetty kahta miestä irakilaisryhmän tuomisesta Suomeen. Seuraava tapaus odottaa käsittelyä ensi viikolla.

Trendi on selkeästi kasvava. Rikostutkimuksen osalta kasvu on ollut tasaista, mutta ei jyrkkää,

Poliisi on tutkinut törkeitä ihmiskauppaan liittyviä tapauksia  tänä vuonna viisi kertaa . Törkeissä salakuljetustapauksissa ihmiset on useimmiten tuotu Suomeen EU:n ulkopuolelta. Mitä kauempaa kohde tuodaan, sitä varmemmin matkan aikana syntyy myös vammoja. Toisinaan salakuljettajat jopa pahoinpitelevät asiakkaitaan.

Martikaisen mukaan salakuljettajat ovat kuitenkin ammattitaitoisia ja liigat toimivat yleensä varsin tehokkaasti. Koska toimintaa halutaan jatkaa pitkään, kuljetusten on sujuttava sovitusti.

Jos maahantuodut ihmiset ovat tyytyväisiä, on todennäköisempää, että he eivät kiinni jäätyään todista järjestäjiä vastaan,

Maahantulon järjestäjät ottavat maksun henkilöiltä, jotka haluavat maahan omasta tahdostaan. Halukkaille järjestetään esimerkiksi väärennetyt passit tai heidät kuljetetaan perille viranomaisten huomaamatta.

Viranomaiset ovat löytäneet tänä vuonna yhteensä 4 250 henkilöä, jotka oleskelevat Suomessa luvatta. Kesäkuun loppuun mennessä tapauksia ehti kertyä 3 800, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tuolloin vain 1 300 laitonta oleskelijaa päätyi poliisin huomaan. Tänä vuonna viranomaiset ovat todistaneet 1 111 ihmisen tulleen maahan laittomasti. Vastaava luku koko viime vuonna oli vain 1 265. Poliisin mukaan tilanne on jo niin paha, että sitä on syytä tarkkailla.

Keskusrikospoliisin näkökulmasta vielä ei olla paniikkitilanteessa, mutta viranomaisilta vaaditaan hereilläoloa,

Martikaisen mukaan  tilanne on vakava, jos määrä kasvaa niin suureksi, että viranomaisten resurssit eivät riitä.

Syntyy niin sanottua ghettoutumista, kun viranomaiskontrollin ulottumattomissa olevien määrä kasvaa. Tämä tilanne ei välttämättä ole kovin kaukana, mutta ihan vielä siinä ei olla.

Turun satama on yhdessä Tornion kanssa yleisin paikka, josta maahan tullaan luvattomasti.

Idästä tulevat voivat kävellä rajan yli. Yleensä Schengen-alueen sisältä suurin osa tulee laivoilla

Martikainen kertoo.

Majuri Ilkka Herranen Rajavartiolaitokselta muistuttaa, että Suomi on kohdemaa, mutta myös kauttakulkumaa.

On muistettava etniset vetovoimatekijät. Ihmiset hakeutuvat omiensa pariin. Jos pyrkisimme Suomesta pois, todennäköisesti hakeutuisimme vieraassa maassa muiden suomalaisten seuraan.

Herranen kertoo, että Kiina ja Intia ovat maita, joista pelättiin saapuvan hyvien lentoyhteyksien vuoksi runsaasti laittomia maahantulijoita. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Olemme käyneet kouluttamassa näissä maissa suurlähetystöjen ja lentokenttien henkilökuntaa, joten heidän on helpompi poimia epäilyttävät henkilöt.

Olisi tietysti itsepetosta sanoa, ettei näistä maista olisi yhtään tulijaa, mutta kaikkia on vaikea saada kiinni. Esimerkiksi muka turistimatkalla oleva voikin jäädä maahan oleskelemaan pitkäksi aikaa

Muistatteko mitä kirjoitin taannoin, kun varoittelin tästä tulevasta kehityskulusta? Kirjoitin tuolloin (asian mennessä eduskuntakäsittellyn)  että:

Jos suomalainen kansallisvaltio – hyvinvointiyhteiskuntineen – muuttuu avoimeksi monikulttuuriseksi sosiaaliturismin kohteeksi, on ehkä turha enää etsiä tuohon muutokseen voimakkaimmin vaikuttaneita quislingeja tai kuusisia entisen kansamme joukosta…

Niin – näin nyt sitten näyttäisi käyvän aika lähitulevaisuudessa – jos asioihin ei puututa eikä tätä  kehitysketjua pysäytetä.

Toinen – inhimilliseti katsoen – yhtä ikävä asia on tähän vastuuttomaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä (tuossa uutisesakin mainittu)  ihmiskauppa.

Minun on täysin mahdotonta ymmärtää näiden kehityksen takana olevien ihmisten motiiveja. Heille on kerrottu – heitä on varoitettu – mihin kyseinen politiikka tulee johtamaan. Silti tuota polittiikkaa on tehty, tehdään nyt ja tullaan ilmeisesti tekemään tulevaisuudessakin samoista lähtökohdista, yhtä itsepintaisesti ja jääräpäisesti ja etenkin pätkääkään välittämättä inhimillisestä kärsimyksestä,  jota se tuo vääjäämättä mukanaan.

Kaikkein paradoksaalisinta kansalaisyhteiskunnan kansalaisen kannalta on se, että järjen äänet ja varoituksia kertovat ihmiset halutaan hiljentää , näiden samojen ihmiskaupankäynnin kiihdyttäjien – demlistien -  taholta.

Lähde: TS