Toimin taas liikenteenohjaajana ja kierrätän lukijat eteenpäin. Talouselämä-lehden toimittaja Maria Tojkander on tehnyt puhuttelevan jutun siitä, miltä tuntuu, kun kollega saa potkut. Helppoa ei ole irtisanojallakaan. Kannattaa lukea.

Lisäys joskus iltasella

Kesävieraista kirjoittavat Kirsi Haapala ja Kuiskaaja. Asiaa.

New York Times mainostaa Arevaa ja Olkiluodon rakenteilla olevaa ydinvoimalaa jutussaan tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Amerikoissa lienee mielenkiintoa seurata Suomi-neidon ydinkokeita, onhan siellä kokemusta ydinvoimaan liittyvistä takaiskuista. Harrisburgin vuoto lienee niistä tutuimpia.

Mutta ei meillä hätkähdetä pienistä: Olkiluoto se viipyy vaan, ja liksa suurenee eksponentiaalista tahtia. Kuka maksanee lopulta lystin, on aika todennäköistä. Maksajaksi ei varmaan ilmoittautune ensimmäiseksi urakoitsija.

Olikohan vuoden 2007 uutinen ns. heikko signaali tulevista ongelmista… Entä oliko vuoden 2006 tappiouutinen vain ensiaskel pitkällä polulla?!

Kalenterisirkus syö sinulta tunnin päivässä (8.5.2009)

Vanhat tahtovat jatkaa, nuoret potkia heidät pois (11.5.2009)

Lamasta ei tykkää lapsikaan (11.5.2009)

Pidä alaisista kiinni, pomo! (8.5.2009)

Menkää kotiin, työntekijät (29.4.2009)

Nostaako lama koulutuksen laatua? (24.4.2009)

Sosiaalijohtajan kallis kevätremontti (23.4.2009)

Sanon sen kukkasin (24.4.2009)

Lisää vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa työelämään (21.4.2009)

Leikitään johtajaa! (20.4.2009)

Lamapomoja on kahta laatua (28.4.2009)

Jotakin perin merkillistä on tapahtumassa tässä kvartaalikapitalistien luvatussa Pohjolassa. Ainakin Ruotsissa.

Juuri kun päästiin päivittelemästä ruotsalaisten TeliaSoneran johtoryhmältä poistamia bonuksia, vaatii nyt jälleen ruotsalainen eläkeyhtiö AMF Pension entiseltä toimitusjohtajaltaan Christer Elmehagenilta takaisin jo maksettuja eläkkeitä. Eläkettä on tullut kuulemma maksetuksi hieman ylimäärin tietynlaisten operaatioden seurauksena.

Elmehagenin aikanaan omaksi hyväkseen tekemiä taktisia eläkerahojen siirtoja pidetään sopimusrikkomuksena. Toimitusjohtajan eläkemaksut ovat siirtokeplottelun lisäksi olleet huomattavasti korkeammat kuin mitä niiden kuuluisi toimitusjohtajan sopimuksen pohjalta olla.

Olisiko tämä nyt jonkinlainen heikko signaali siitä, että tähän summittaiseen rahankylvöön jo ennestään monimiljonääreille huijareille voisi joskus tulla joku raja ja ryhti.

Ruotsissa ehkä voi, mutta Suomen osalta olen skeptinen. Lauantain Ykkösaamussa vieraana olleen ministeri Mauri Pekkarisen haastattelu ei ainakaan luonut toivetta muutoksesta. Sama retoriikka entisen menon jatkumisen puolesta kuulsi läpi jokaisesta ministerimme lauseesta.

Ei korppi korpin silmää noki, kuten on tullut aiemminkin todettua. Pienet poliittiset ja talouselämän piirit ovat niin sykeröllään toistensa lomissa, ettei kukaan siitä kerästä pääse erikseen irti.

Tarvitaan aikanaan luonnollista tietä tuleva poistuma ja sukupolven muutos. Toivoa vain sopii, ettei nyt johtoasemiin valmistautuva eliitti saa pysyväistartuntaa isiensä korruptoituneisuudesta ja löyhästä moraalista.

Aktiivista yritystä tartuttaa tämäkin sukupolvi on varmasti olemassa. Uuden päättäjäsukupolvenhan odotetaan turvaavan näiden vanhojen, väistyvien oligarkkiemme tulevaisuus.

Eikä hyvien päämäärien romahduttamiseen tarvita kuin pieni horjahdus. Tiedetään että yksi mätä hedelmä pilaa koko korillisen.

Talouselämän RSS-feedissä putkahti juuri artikkeli, joka oli otsikoitu näin: “Hyvät uutiset – kaikki uutiset eivät ole huonoja- tutustu Talouselämän Hyvät uutiset -osioon!”

Kun artikkelin koittaa avata, tuloksena oheisen kuvan kaltainen, hyvin pelkistetty sivu. Onko Taloussanomat todellakin sitä mieltä, että kaikki uutiset ovat huonoja? Aika synkkää. Luulin, että meillä on vielä jotain toivoa…

Seija Holtarin arikkeli Talouselämä.fi:ssä 6.11.2008 kertoo seuraavaa:

Vain sinä päätät myydä

Poiminta artikkelista:

Sijoittaja, mistä maksat

Miksi siis pitäisi maksaa salkunhoidosta?

Tilastot kertovat, että hoitokuluiltaan halvat osakeindeksirahastot tuottavat useimmiten yhtä hyvää tai parempaa tuottoa kuin kalliin salkunhoidon rahastot. Mutta kun niistä pitäisi ottaa itse selvää. Kukaan ei tyrkytä niitä tiskillä.

Eli:

Pidä silmällä hallinnointipalkkioita, sillä ne eroavat suuresti eri rahastoyhtiöiden välillä!

 Ylläoleva Talouselämän artikkelin otsikko pysäytti minut ja sitä on pakko kommentoida.  Otsikolla viitataan pankki- ja pörssikriisin, joka on meneillään juuri nyt. Sillä kyseenalaistetaan pörssifirmojen ahneus ja jatkuva voiton tuottamisen tarve.

Seuraava on vain minun mielipiteeni, mutta jos jonkin nykykirkon pappi todella voisi kysyä Jeesukselta tämä kysymyksen, niin voi olla, että Jeesus vastaisi jotenkin näin:

”FUCK YOU, YOU FUCKING FUCK!”

”Mikä helvetin pyhääkin pyhempi Jumalan sanan levittäjä sinä luulet oikein olevasi? Itse asiassa sinulla ei ole varaa osoittaa tai kyseenalaistaa yhtään mitään, kun et ole viimeisen 2000 vuoden aikana tehnyt yhtään mitään muuta kuin vääristänyt minun sanojani ja kaupallistanut koko uskonnon. Ja olet myynyt kymmenyksillä paikkoja taivaaseen aivan kuin se olisi edes mahdollista. Olet riistänyt, tappanut ja aiheuttanut vain pahaa uskonnon nimissä. Pelottelet herkkäuskoisia ihmisiä helvetin tulella vain jotta kolehtihaavit eivät kuivu. Vääristät jokaista pyhää sanaani omien etujesi takia. Jauhat hyväksynnästä, anteeksiannosta ja vapaudesta ja olet kaiken sen vastakohta käytännössä. Et saa edes omaa seurakuntaasi ojennukseen, mutta arvostelet erittäin herkästi muita. Puhut hurskaasti, mutta toimit täysin toisin. Puhut tasa-arvosta, mutta et toteuta sitä omassa kirkossasi. Pelottelet kaikkia niitä henkilöitä helvetillä ja synnillä jotka eivät suostu sinun luomaan muottiin.”

”Jos joku palaa helvetin tulissa, niin se olet sinä; senkin tekopyhä, itseriittoinen, egoistinen ihmisten riistäjä. Jätä ihmiset rauhaan! ” 

Voin tietenkin olla väärässä, mutta oletan, että jotain tämän tyylistä voisi Jeesuksen suusta tulla.

Täältä löytyy kyseinen artikkeli:

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1416020&s=u&wtm=te-30092008

Otsikko on yksi Western Unionin käyttämistä mainosteksteistä, eli englanniksi “So much more than money”. Rahan lähettäminen Afrikkaan onkin iso business ja Ghanassa se näkyi katukuvassa siten, että Western Unionin ja muiden vastaavien rahanvälitykseen erikoistuneiden yritysten kylttejä näkyi varsin tiheässä.

Monessa Afrikan maassa ihmisten rahalähetykset sukulaisille muodostavat ison osan kansantuotteesta. BBC:n sivuilta löytyvän tiedon perusteella Länsi-Afrikassa suurin merkitys noilla rahoilla on Senegalissa, jossa osuus bruttokansantuotteesta on yli 7 %. Etiopiassa osuus on vähän yli 1 %. Huippu on Etelä-Afrikan keskellä oleva Leshotossa yli 20 % osuudella.

Olen jostain lukenut, että moni Eurooppaan tai Amerikkaan muuttanut afrikkalainen elää tosi niukasti, vaikka olisikin saanut oikean työpaikan, koska sukulaisilla on niin suuret odotukset. Kaikki liikenevä ja vähän enemmänkin on lähetettävä kotiväelle, jos haluaa säilyttää kasvonsa sukulaistensa silmissä. Toisaalta, kyllähän eurooppalaisilla tuloilla elättää ison joukon ihmisiä, jos verrataan vaikka niiden aiemmin puheena olleiden etiopialaisten kasvihuonetyöläisten tuloihin – he kun ansaitsevat sellaisen puoli euroa päivässä.