Onko tavoite on ethernal nuoriso, täydellinen kauneus, kiinteä terveydelle tai pitkän elinkaaren, voimme todeta, että lääketieteessä, kirurgiassa ja parannuskeinoja, eri muodoissa ja eri painopisteitä ovat aina olleet keskeisiä, niin kurinalaisuutta ja kykyä, ja koskee jokaista sivilisaatio. Muinaiset kulttuurit ovat toimittaneet meille valtavan perinnön perinteistä tietoa yrttejä, hierontaa, voiteita ja muita luontaistuotteet (joista osa on edelleen vaikuttava mahdollisia). Nämä korjaustoimenpiteet ovat yhä suosittuja, tärkeää, sovelletaan ja ihaillut suuria ihmisryhmiä useissa maissa, joiden tulokset vaikuttavat joskus hyvin myönteistä jopa modernin tieteen normeja. Tietysti nykyajan Tieteellisten lähestymistapa ongelmiin terveydenhuollon ja hyvinvointi on voimakkaasti kehittynyt ja valtavasti lisätä valtaa, vaikutusvaltaa, tehokkuutta ja arvostuksen sairaanhoitajien ja lääkärin ja lääkärien ihmisten yhteiskunnassa, kiitos niiden kyky pidentää elinikää, poistaa kulkutaudit , voittaa sairauksia ja parantaa tulehduksia, rajoittaa kipu ja takaisin tarmokkaasti.

Kremppoja on monenlaisia. Jos niitä on yhdellä ihmisellä useampia, hoidoista vastaa usein useampi lääkäri. Kun lääkkeet kuitenkin napsitaan samaan suuhun ja hoito kohdistuu samaan henkilöön, olisi kokonaiskuvan luominen tärkeää. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty muistamaan kaikkea puolestamme, ongelmaa voi helpottaa omatoimisesti.

Asiassa auttaa terveys-cv, johon asiakas voi itse kirjata vaivansa, meneillään olevat lääkitykset, havaitut lääkeaineallergiat ja muut huomioitavat seikat. Tämän paperin voi näyttää kaikille niille lääkäreille, joiden kanssa asioi, jolloin he näkevät senkin, mitä eivät tietosuojasyistä tai järjestelmien epäkäytännöllisyydestä johtuen tietokannoistaan näe. Näin oikean, asiakkaalle sopivan hoidon suunnittelu helpottuu. Jos cv:n tekee sähköiseksi, se on helppo päivittää tilanteen kehittyessä.

Vanhuksen voi olla vaikea huolehtia terveys-cv:stä ominpäin, vaikka hän vielä muuten pärjäisikin lääkärireissuillaan ja arkiaskareissaan. Ilmainen mutta hyödyllinen joululahja isovanhemmille tai naapurin mukavalle mummolle voisikin olla lupaus tehdä yhdessä hänen kanssaan terveys-cv, jonka ajantasaisuutta tsekattaisiin vuoden mittaan vaikkapa kerran kuukaudessa teekupin äärellä.

No niin, nyt sekin on sitten takana. Taisto kastroitiin viime viikon torstaina, ihan perinteisin menetelmin. Harkitsin myös kemiallista kastraatiota ikään kuin kokeiluna, mutta päädyin kuitenkin siihen, ettei asian lopullisuudella lopulta ole niin suurta merkitystä. Eihän tuosta kuitenkaan jalostus-/näyttelykoiraa haluta. Toivon silti, että tämän (itselleni) ison askeleen ottaminen olisi ollut oikea ratkaisu ja toisi mukanaan kaikki kastraation kehutut positiiviset vaikutukset.

Yritin perustella kastraation tarpeellisuutta itselleni monella eri tavalla ja sain kuin sainkin itseni uskomaan tämän olevan oikea vaihtoehto. Silti, jos olisin tiennyt, minkälaista kastraatiosta toipuminen voi (pahimmillaan) olla, olisin vielä kerran saattanut harkita. Torstai-ilta meni Taistolta koko lailla tokkurassa, mutta anestesian vaikutuksen lakattua, alkoi levottomuus ja tuska. Yöllä ei paljon nukuttu ja seuraavana päivänä oli pakko hakea pojalle rauhoittavia lääkkeitä, jotta oleminen illalla olisi ollut edes siedettävää. Nukkuminen sujui rauhoittavien kanssa hieman paremmin, mutta vielä tänäänkin Taisto saa “ahdistuskohtauksia”, kun ei muovikaulurin kanssa pääse nuolemaan kutisevia ja kipeitä paikkoja. Sen sijaan muovikaulurilla saa paljon verestäviä naarmuja aikaiseksi, niin Taiston omaan kuin meidän ihmistenkin kroppaan… Ja vaikka Taisto on muovikaulurin pitämiseen tottunut jo aiemmin elämässään, ei tällä kertaa kaulurin kanssa suju syöminen tai ulkoilukaan. Makuullakaan ei oikein voi olla kuin jonkun pehmeän päällä, liekö sitten karvattomaksi ajeltu alavatsa sen verran herkkä, ettei kestä kylmää lattiaa. Särkylääkettä on jäljellä vain huomisaamuksi, mistä sitä tietää, onko kipuja vielä senkin jälkeen?

Ihmettelen kovasti niitä koiria, jotka kastraation jälkeen eivät ole moksiskaan, eivät tarvitse muovikauluria ollenkaan tai suostuvat pitämään esim. housuja haavansa suojana. Meillä kun ei oikein mikään vaihtoehto toimi. Tuossahan tuo raukkaeemeli nytkin uikuttaa jalkojeni juuressa…

Viikonloppu meni kai aika mukavasti, vaikka en keskittynyt ruokailuun niin tiiviisti. Kotioloissa ei ole niin sidottu aikatauluihin, jolloin voi syödä omien tuntemusten mukaan. Silloin syödään, kun on nälkä.

Perjantai ei ollut ihan tavanomainen päivä – kävin syömässä lounaan ulkona.Runsaasti salaattia ja raejuustoa. Kaveriksi yksi peruna ja paneroitu porsaanleike. Jälkiruoaksi nokare vanilijajäätelöä ja hiukan mansikkahilloa. Lounaan jälkeen oli vielä mukavan kevyt olo ja nälkä pysyi hyvin hallinnassa päivälliseen asti. Perjantaina kävelin myös töistä kotiin.

Lauantaina tein myöhäisen aamiaisen vielä jääkaapin sisällön rippeistä. Paistoin ensin pannulla perunaa, sipulia, punaista ja vihreää paprikaa. Roiskaisin hieman mausteita päälle ja kippasin pannun reunalle vielä 2 kananmunaa. Hyvää oli ja nälkä pysyi hyvin hallinnassa koko päivän. Lauantain on siis minun hemmottelupäiväni. Kaupunkireissun aikana kävin taas nauttimassa kahvin ja perunaleivoksen. Päivällisen kanssa jälleen yksi kevytsiideri.

Lauantaina suuntasin salille soutamaan. Tarkoitukseni oli soutaa pitkä, rauhallinen harjoitus.  Soutaminen karkasin hieman kätösistä, kun kokeilin oman ipodin kuuntelua soudun aikana. Spinning-lista ei kokonaisuutena sovi soutamiseen, kun rytmit sopivat nopeaan kadenssiin. Löytyipä vihdoin Metallican musiikille hyödyllistä käyttöä – sopii oivallisesti melko rauhalliseen matkasoutuun. Kuntosalilla pari proteiinipatukkaa ja palautumisjuoma.

Sunnuntaina istuin sohvalla, katselin urheiluja ja kudoin puikot sauhuten. Keho oli sen verran väsyneen oloinen, ettei tehnyt edes mieli harrastaa liikuntaa. Ruokailut jäivät hiukan kevyiksi. Oikeastaan söin vain aamiaisen ja päivällisen ja hörpin siinä välissä kahvia ja voileipää pari kertaa. Rukan talviurheilujen lisäksi seurasin myös painonnoston maailmanmestaruuskisojen päätöspäiviä.

Torstai oli taas mukava päivä. Olin hyvällä mielellä koko päivän, vaikka työssä oli melko hiljainen päivä. Nukkumaan menen yleensä 21-22 välisenä aika ja herään kuin nakutettu 4.50 ilman herätyskellon helvetillistä pirinää. Herätessäni olen jo melko pirteä, vaikka en nuku yötäni kovin sikeästi. Ruokailut onnistuivat tänään aika hyvin. Nälkä ei päässyt tulemaan ja juhlapäivän kunniaksi nautin myös suklaata.

• aamiainen mysli, kevytmaito ja myslimix
• välipala 2xkahvi, 1 näkkäri ja ananaspalat
• lounas 150g karjalanpaistia, peruna ja herne-maissi-paprika, vesi
• välipala 2xkahvi, ruisleivät, 4kpl leikkele, 2kpl Fazer-konvehti ja 20g pähkinöitä
• Gainomax palautumisjuoma, vesi
• päivällinen lihapullat, ruispasta ja vihannessekoitus (kukka- ja parsakaali, porkkana), vesi

Tänään se siis alkaa Holiday Rowing Challenge. Katselin tänään tarkemmin omaa päiväkirjaa ja tuon haasteen alemman tason (100.000m) soutaminen on tällaiselle aloittelijalle varmasti kova urakka. Viikossa pitäisi soutaa rutkasti enemmän metrejä ja useammin. Eiköhän se kunto soutaessa parane. Koetetaan kuitenkin maaliin – hymyssä suin ja iloisin mielin.

Menin suoraan töistä salille ja päätin tehdä sekä voimaharjoittelua että soutua. Varsinkin käsivarret tuntuivat melko rasittuneilta, joten pidin harjoituksen lyhyenä.

• voimaharjoittelu 30 min; rintalihakset 3×15x4kg, ylätalja 3×15x20kg ja selänojennus 3×20x20kg
• soutua 7 km ja 39 min, keskisyke 140
• jalkojen venyttely 10 min

Vasemmasta silmästäni valui tänä aamuna nestettä, mikä lie mikrotulehdus. Putsasin itse enimmät rähmät herättyäni, mutta emäntä huuhteli silmän vielä keitettyyn veteen kastetulla pumpulilapulla. Hyppäsin aamupala-aikaan tapani mukaan emännän viereen tutkimaan kupin sisältöä. Haudutettua puuroa – aika outo aamupala! Syön mieluummin latsinaksuja hatusta.

Keskiviikko oli aika tylsä päivä ja ruokailutkin menivät jotenkin vinksalleen. Proteiinien määrä jäi todella alhaiseksi. Ruokaa tuli toki syötyä, jotta nälkä pysyy loitolla.

• aamiainen mysli, kevytmaito, lisukkeeksi myslimixiä (kuiv. hedelmät, pähkinä)
• välipala 2xkahvi, banaani
• lounas pinaattikeitto, ruisleipää, 6kpl leikkeleitä
• välipala 2xkahvi, viinirypäleitä, mustikkajogurtti, pähkinöitä
• Gainomax palautusjuoma
• kourallinen myslimixiä

Työmatkalla kävelin 5,5 km ja aikaa kului 1h. Eilinen soutu tuntui reisissä ja katsoin viisaimmaksi hypätä bussiin ja lepäillä lopun iltaa. Ilta kuluikin mukavasti kutoessa ja unohtui syömisetkin siinä sivussa. Pitsineulehuiviin aloitin jo 3. lankakerä (7-veljestä 150g) ja jatkan huivin kutomista, kunnes tila 80 cm kierrepuikolla (nro 4,5) loppuun. Sitten voi aloittaa kavennukset. Kolme muhkeaa peruskaulahuivia on jo kudottu, mutta langat on päättelemättä.

Nyt on selvästi alkuinnostus jo haipumassa tähän päivittäiseen kirjaamiseen. Voipi olla, että harvennan tahtia. Minun kausihaasteeni on kuitenkin alkanut todella hienosti ja tahtia pitäisi huomisesta lähtien lisätä. Vaakan lukema pienenee lähes päivittäin. Otetaan välituloksia kuitenkin vasta viikon päästä.

Vielä mennään eteenpäin..

Antibiooteille vastustuskykyinen MRSA-sairaalabakteeri (methicilliini-resistantti Staphylococcus aureus) leviää Yhdysvalloissa sairaaloiden ulkopuolella, kertoo Reuters (linkki). Sairaaloiden ulkopuolelta on löytynyt kaksi uutta bakteerikantaa, jotka eroavat selvästi sairaaloissa leviävistä. Tämä uutinen tietysti jää sikainfluenssa uutisoinnin jalkakoihin, mutta pitää siltii muistaa, että on niitä vakavia sairauksia ja tauteja monia muitakin kuin kulloinkin otsikoissa komeileva mediaseksikäs ja huipputrendikäs tauti.

Ensisijaisia keinoja tautien välttelyssä ja niistä selviämisessä ovat kohtuullinen hygienia ja hyvä fyysinen kunto, vasta sen jälkeen seuraavat rokotukset ja lääkkeet. MRSA, kuten myös moni muu vaikea tauti, on hoidettavissa, mikäli se huomataan ajoissa, joten lopulta terve järjenkäyttö on kaiken A ja O. Niin ja tietenkin on myös oleellista elää sellaisessa paikassa, jossa terveydenhuolto toimii.

Tänään Yran silmät pääsivät siis jälleen kerran peilailun kohteeksi. Yra käyttäytyi taas aivan esimerkillisesti kun silmätippoja laitettiin, ei ollenkaan hävetä olla tuon koiran kanssa missään. Sitä paitsi se viihtyy naurettavan hyvin eläinlääkärin odotusaulassa, makoili lattialla tai vieressäni penkillä ja katseli erittäin kiinnostuneena ja valppaana eläinlääkäriaseman normaalia härdelliä. Se oikeasti näytti siltä että voisi jäädä sinne vaikka koko päiväksi katsomaan kun koiria kävelee sisään ulos ja kovaan ääneen maukuvia kissoja kannetaan kopeissaan. Peilauksenkin ajan se käyttäytyi kiltisti kuten aina, mutta sen katse kysyi kyllä minulta, että miksi ihmeessä joka puolella ihmiset kohdistavat voimakkaita valoja sen silmiin kun sellainen ei ole ollenkaan hauskaa.

Yran peilasikin oikeastaan kaksi eläinlääkäriä. Sari Jalomäellä oli vieraanaan kolleega jostain päin keskisuomea, joka hänkin tutki Yran. Diagnoosi ei muuttunut, se on yhä edelleen epäilyttävä katarakta. Syy tähän on se, että vastaavassa tapauksessa koiralle ei voi antaa terveen papereita kuin paneelissa tai kahden vuoden seurannan jälkeen. Kahdesta vuodesta on Yran kohdalla jäljellä 2kk1vko. Vasta helmikuun alussa Yra voidaan todeta terveeksi. Eläinlääkärin mukaan näin todennäköisesti tulee käymään. Tietysti elävien eläinten kanssa mistään ei voi olla täysin varma. Yra menee uudestaan hänelle tarkastukseen ensi keväänä. Sen jälkeen Yra tarkastetaan vielä kerran 6-7 vuoden iässä. Vaikka diagnoosi on edelleen sama, oli tästä käynnistä minulle paljon apua.

Kun kysyin Yran jalostuskäytöstä, oli eläinlääkäri sitä mieltä että astuta vaan. Pienet pisteet suturasaumoissa ovat westien ongelmista vähäisimpiä. Tätä ei sanottu asian vähättelemiseksi. Totuus on että westien silmiä on seurattava paremmin kuin tähän asti on tehty. Terveiset oli että varsinkin keski-ikäisiä ja vanhempia westejä olisi tutkittava lisää.

Itse kuitenkin lakkaan nyt hetkeksi huolehtimasta asiasta. Toivon kuitenkin kovasti, että westieharrastajat ottavat tästä opikseen ja tutkivat niitä koiriensa silmiä enemmän. Sen voin taata, ettei siitä haittaa ole rodulle.

Tiistai oli ihan mukava päivä. Aamusella ripotteli ihan hienoa sadetta, kun kävelin kaupasta työpaikalle. Kevyen toppatakin kanssa tulee aivan liian lämmin kävellessä ja käsineet ja korvalaput saa jättää kokonaan pois. Ruokailut eivät vielä suju ihan parhaan mukaan.  Täytyy parantaa ruokavaliota ateria kerrallaan, jotta näläntunteilta vältyttäisiin.

• aamiainen mysli, kevytmaito ja banaani
• välipala 2 kuppia kahvia, ruispalat, 6kpl leikkeleitä ja omena
• lounas karjalanpaistia 120g, porkkana 80g, peruna 200g ja sekavihannekset, vesi
• välipala 2 kuppia kahvia, ruispala, maitorahka, mehutiiviste, 280g viinirypäleitä ja 20g pähkinäsekoitus, yht. 557 kcal, prot. 37g, hiilarit 70g ja rasvaa 13g
• palautusjuoma
• päivällinen tonnikalaa vedessä, 100g ruispastaa ja sekavihanneksia, vesi

Iltapäivällä ennen töistä lähtöä söin niin ison välipalan kuin mahdollista – eipä tullut nälkä edes treenin jälkeen. Työmatkalla kävelin 30 min ja jatkoin bussilla matkaa kotiin. Vaihdoin pikaisesti varusteet reppuun ja suuntasin kuntosalille soutamaan. Kävelymatkalla kuuntelin muuten musiikkia, jota olen koonnut spinning-listalle. Lista sisältää hemmetin hyvää musiikkia ja kovasti teki mieli jo päästä kokeilemaan vapaamuotoista pyöräilyä salilla.

Soutu sujui todella hyvin. Aavistus oikeasta tekniikasta ja rytmistä on aivan kintahalla. Nyt vain koetetaan tehdä jatkossa aina samalla tavalla. Olen oppinut löytämään tehoa vetovaiheeseen, vaikka soututahti pysyy melko rauhallisena. Tehon lisäys tuntuu sitten jaloissa ja hartioissa ja harjoituksesta tulee hyvin tehokas. Venyttely pitkän soudun jälkeen tuntuu oikein järkevältä.

Kuntoilut:

Maanantai sujui ihan mukavasti. Keho on lievästi rasittunut eilisen tuplatreenin jäljiltä. Työpäivän syömiset onnistuivat melko hyvin. Nälkä yllätti taas kotiin lähdön aikaan ja poikkesin kauppaan hakemaan jotain pikaista evästä. Tällä kertaa ostin pähkinöitä ja proteiinipatukan. Tänään pidän lepopäivän kuntoilusta. Illalla kudoin taas neulehuivia ja toisella silmällä yritin seurata televisiota. Välillä sitten purettiin, kun silmukoiden laskut olivat täysin vinksallaan. 

• aamiainen mysli, kevytmaito, banaani
• välipala kahvi, ruispalat, 6 kpl leikkelettä
• lounas vettä, purkki tonnikalaa öljyssä, keitetty peruna ja salaattia; kiinankaalia, kurkkua, tomaattia, keltaista paprikaa, ananaspaloja ja raejuustoa
• välipala kahvi, maitorahka, mehutiiv. ja omena
• välipala kourallinen pähkinöitä, Easy Body -patukka
• päivällinen porsaan lehtipihvi, ruispastaa 100g ja salaattia 200g
• iltapala Easy Body -patukka

Sunnuntai on mennyt oikein mukavasti. Jatkoin nautiskelua nyt hieman eri tavalla. Aamupäivällä kudoin ja katselin tallennettuja ohjelmia. Iltapäivän vietin kuntosalilla pitkän kaavan mukaan. Tein kaksi erillistä harjoitusta ja kävin kaikessa rauhassa suihkussa ja saunassa. Tulin kotiin vasta illan pimennyttyä.

• aamiainen mysli, kevytmaito ja banaani
• lounas alkusalaatti 200g, karjalanpaistia 100g, porkkanaa 100g ja peruna 150g, juomana vettä. Jälkiruoaksi 2 kuppia kahvia ruokosokerin ja maidon kera
• salilla 2 x Gainomas energiapatukka ja Gainomax palautumisjuoma
• päivällinen porsaan lehtipihvi 100g, paistettu peruna 150g ja salaattia 100g, juomana vettä
• iltapala mustikkajogurtti, omena

Ensin kävin uuden saliohjelman loput liikeet läpi ja toisen kerran tällä viikolla vatsan ja selän. Harjoitus sujui varsin mukavasti ja ohjelman uudet liikeet ovat mukavia tehdä. Mitään inhokkeja ei ole mukana. Lämmittelynä 12 min ja jäähdyttely 7 min crosstrainerilla:

• ylätalja eteen 3×12x20kg
• ylävartalo selällään suorin käsin  3×12x6kg
• hauiskääntö 2×12x6kg
• selänojennus 2×20x20kg
• vinot vatsalihakset 2×20x20kg
• vatsarutistus 2×20x40kg

Voimaharjoitukseen kului aikaa kaikkiaan 53 min ja kaloreita kului mittarin mukaan 349 kcal ja keskisyke oli 121. Lopuksi vielä kevyt venytys ja keppijumppa ylävartalolle. Tämän jälkeen pidin 30 min tauon.

Tauon jälkeen suuntasin sitten soutamaan. Päätin tehdä melko rauhallisen, yhtämittaisen soudun ja keskittyä tekniikan suorittamiseen. Huomasin, että vetovaihetta voi vielä tehostaa voimalla ja pitemmällä saatolla taakse selkää hieman kallistaen. Keskinopeudesta putoaa yllättävän paljon, vaikka palautusvaihe on rauhallinen. Tämä vaatii kyllä kuntoa ja syke nousee herkästi. Pitkä soutu sisälsikin hidasta hivuttautumista sykealueen yläreunaa ja hetken rauhallisempi palautumisen alarajalle.

• soutua 6802 metriä ja 40 min, vastus 4
• sykealue 155-125, keskisyke 136
• kulutus 361 kcal, 40%
• jalkojen venyttely 10 min

Lauantaipäivä sujui oikein mukavasti. Tästä lähtien lauantai saa olla sellainen mielihyvän päivä. Keksin mukavaa puuhaa, syön hyvää ruokaa ja herkuttelen kohtuullisesti. Aamupäivällä lähdin kaupungille ostoksille ja rahtasin sieltä varmaan 2 viikon ruoat yhdellä kertaa. Päivän ruokailut onnistuivat oikein hyvin, mutta iltapäivällä ehti jälleen tulla nälkä. Päivällistä olisi pitänyt ryhtyä valmistamaan hiukan aikaisemmin. Innostuin kutomaan liian pitkäksi aikaa kuunnellessani hyvää musiikkia.

• aamiainen mysli, kevytmaito ja omena
• lounas lohikatkarapusalaatti, ruispalat ja kourallinen pähkinöitä, vettä
• kahvi ja perunaleivos
• välipala ruispalat ja vettä
• päivällinen 100g jauhelihaa, 100g ruispastaa, 250g sekavihanneksia ja pullo siideriä Green Apple Light
• iltapala puoli prk raejuustoa ja ananaspaloja

Iltapäivällä tein ruokaa urakalla. Ensin paistoin ison annoksen paistijauhelihaa ja kattilallisen ruispastaa. Näistä sain päivällisen jälkeen vielä kolme annosta pakkaseen. Tämän jälkeen laitoin uunin päälle ja valmistin vuoallisen karjalanpaistia, joka muhi kypsäksi loppu illan aikana. Tämän kaiken ohessa puuhasin harrastusteni parissa ja kudoin monta kerrosta isoa pitsihuivia.

Kuntoilujen osalta oli ansaittu lepopäivä.

Heh, tässä kätevä liikunta & laihdutusvinkki huumorintajuisille (ja sinnikkäille): Harrasta aikuisten vauvajumppaa!

Huom! En nyt viittaa “vauvantekojumppaan”, vaan tätä hauskuutta voi harrastaa ihan itsekseen. Erityisesti laji sopineen tukeville, täysin liikuntaa harrastamattomille keski-ikäisille – tai ainakin heille (/meille) tämä on raskainta.

Ohjeet:
- kellahda selälleen lattialle, jonkun pehmeän alustan päälle (esim. retkipatja käy, liikkumattomilla tuskin on erityistä jumppamattoa himassa)
- nosta kädet kyynärpäistä kevyesti koukistettuina hieman pään yläpuolelle ja irti lattiasta
- nosta jalat polvista kevyesti koukistettuina irti lattiasta
- ala sätkytellä sekä käsillä että jaloilla ja jatka tätä niin kauan kuin jaksat
- kurkottele välillä kaikilla raajoilla ylöspäin ja nosta myös päätä lattiasta
- jos olet hikipinko tässä lajissa, yritä saada varpaat suuhun
- naura!

Keksin tämän jumppaohjeen joskus kun hoidin alle vuoden ikäistä lasta. Hän oli koko ajan liikkeessä. Ei siis todellakaan makaillut hiljaa paikallaan, vaan koko ajan oli hötkyily ja touhotus päällä. Siinä lihakset kehittyy! Myös keski-ikäisen löllön lihakset, ihan samalla metodilla.

Kokeilkaa!

Tupakan lukuisat haittavaikutukset sekä ihmisen terveyteen että ympäristöön ovat jo varsin laajalti tiedossa, mutta tällä kertaa jotai hieman yllättävämpiäkin haittavaikutuksia on paljastunut. Chris Matyszczyk kirjoittaa CNetissä (linkki), että Macin takuu voi raueta tupakoinnin takia. Tupakan savun saastuttama tietokone voidaan katsoa terveysriskiksi korjaajalle tai jopa biohasardiksi. Näin siis rapakon takana, mutta kyllä varmaan kohta täällä Suomessakin, kun pääsemme lähemmäs hallituksen savuton Suomi -deadlinea eli vuotta 2040. Ja tämä siis on vain hyvä asia.

Kolmas päivä sujui melko mukavasti. Päivän ruokailut olivat liian kevyet, kun aamupäivän välipalakin jäi kahvikuppiin. Lähtiessäni töistä oli jo selvästi nälkä ja mieleni olisi tehnyt ostaa kaupasta jotain pikaisesti naposteltavaa. En ostanut mitään herkkuja, mutta grillistä ostin broilerin koiven. Sen kaveriksi kuumensin mikrossa sekavihanneksia.

• aamiainen mysli, kevytmaito ja banaani
• välipala pari kuppia kahvia
• lounas lohikeitto ja ruispalat
• välipala kahvia, maitorahka, mehutiiviste ja omena
• päivällinen broilerin koipi, sekavihannekset ja ruispalat
• Gainomax palautusjuoma
• iltapala banaani ja puoli purkkia raejuustoa

Päivällisen jälkeen lähdin lyhyelle potkulenkille Cross Maxilla. Puin melko kevyesti päälle, enkä varannut mukaan mitään ylimääräistä. Tekisin vain pienen lenkin katuja pitkin. Varusteiksi otin kuitenkin turvaliivin ja valon, kun ilta oli jo pimentynyt ja sadekin huononsi näkyvyyttä.

Todella mukava potkulenkki. Tuuli oli melko leuto ja ilta suhteellisen lämmin. Sadekaan ei liiemmin haitannut, vaikka vaatteet kastuivatkin. Olenhan yleensäkin hiestä aivan märkä potkuttelun jälkeen. Ensimmäisen kerran taisin potkutella Crossarilla 1. kotimäen ylös asti. Lenkille tuli pituutta 11 km ja aikaa kului 1h 5 min. Kotiin päästyäni menin lämpöiseen suihkuun ja nautin vielä iltapalaa.

I’m kicking in the rain, i’m kicking in the rain.
What a glorious feeling, i’m happy again.
I’m kicking and singing in the rain…..