Mainittakoon se tässä vielä kerran: olen syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaana Vihreiden listalla. Kotisivuiltani löytyy nyt vaalisivut ja lyhyet kirjoitukset kaikista vaaliteemoistani, jotka ovat myös alla. Yleisesti ekologiseen elämäntapaan ja ajatteluun rohkaiseminen on lähellä sydäntäni, ja kaupunginvaltuustossa tehtävät päätökset vaikuttavat myös ihmisten valinnan mahdollisuuksiin ja sitä kautta valintoihin. Toinen kattoteema on markkinakriittisyys. Markkinatalouden sokea vapauttaminen on enemmän kuin vähän kyseenalainen suunta johdattaa yhteiskuntaa. Vaaliteemani:

Ekologinen kaupunki

Kehitetään kaupunkirakenne tiiviimmäksi

Aktiivinen ja yhteisöllinen kaupunki on tiivis. Tätä nykyä kaupunkirakenne on tehty kaksi henkilöautoa omistavalle perheelle, joka käy töissä autolla ja automarketissa autolla. Ilmastonmuutos on jokaisen edessä, siis ekologinen elämäntapa on jokaisen vastuu. Sellainen kaupunki, jossa voi asua ja liikkua ilman autoa, on ekologinen. Keskustaa on siis tiivistettävä ja lähiöitä kehitettävä kaupunkimaiseksi siten, että saavuttaakseen palvelut ei tarvitse poistua lähiöstä.

Yksityisautot pois Hämeenkadulta

Hämeenkatu on muutettava joukko- ja kevyen liikenteen kaduksi pikimmiten. Yksityisautoilijat pääsevät keskustaan ja sen ohi muutenkin. Pysyvät pyöräkaistat ovat selkein ratkaisu Hämeenkadun nykyiseen kaoottiseen tilanteeseen. Tämä toteutuu, kun yksityisautoilijat ajavat muualla. Tuskin tarvii korostaa, että tämä myös rohkaisee ekologiseen liikkumiseen.

Raideliikenne: lähijunaliikenne aloitetaan ja raitiotien rakentaminen aloitetaan

Raideliikenne on joukkoliikennemuodoista ekologisin. Tampereen ja lähikuntien on tehtävä yhteistyötä, jotta toimiva lähijunaliikenne saadaan aikaiseksi. Samoin on aloitettava raitiolinjan rakentaminen tulevasta Vuoreksen kaupunginosasta Hervannan ja Kaupin kautta Keskustaan – aluksi.

Ihmiset ihmisinä, ei kuluttajina

Tarvitaan julkisia paikkoja, joissa ihmisten ei oleteta ostavan mitään

Ihmisillä tulee olla paikkoja, joissa oleilla, kokoontua ja harrastaa vapaasti. Virastoissa hoidetaan asioita ja kaupallisissa tiloissa ostetaan tavaroita, molemmat on tarkoitettu yksinkertaiseen funktionalistiseen toimintaan. Vapaat ja epäkaupalliset tilat tarkoittavat kirjastoja, nuorisotaloja, bändikämppiä, oppilaitoksia, miksei jotain aivan uuttakin spontaanin kokoontumisen ja oleskelun tiloja.

Mielekäs elämä ei tarkoita vain mielekästä kuluttamista

Kun markkinamekanismi leviää yhä useammalle elämänalueelle, ihmisen jokaisesta valinnasta tulee ennen pitkää kulutusvalinta. Pääoma on kiinnostunut ainoastaan kasvamisesta, ei esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tai ekologisesta kestävyydestä. Rajoittamattoman kapitalistisen talouden näkökulmasta ihminen on ainoastaan kuluttaja, jolle voi myydä tuotteita, tai työntekijä, jonka työvoimalla tuotteita tehdään. Tästä näkökulmasta vapaa ja luova yksilöllisyys on mahdollista lähinnä ostamalla erilaisia tavaroita, ja ihmisten identiteettien sisältö lähenee heidän ostoskoriensa sisältöä.

Nähdäkseni tämä on se suunta, johon markkinaliberalistinen oppi johdattaa – ja on jo pitkälle johdattanutkin. Siksi koen tärkeäksi vastustaa markkinamekanismin leviämistä ja lisätä tarkoituksenmukaista sääntelyä.

Julkisissa organisaatioissa siirrytään avoimen lähdekoodin ohjelmiin

Kaupallisille tietokoneohjelmille on olemassa lähes poikkeuksetta avoin vaihtoehto. Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat kenen tahansa käytettävissä ja kehitettävissä, eikä niitä voi omistaa. Ne on suojattu erilaisilla copyleft-lisensseillä, jotka takaavat ohjelmien myös pysyvän avoimina. Ei ole mitään syytä, miksi varsinkaan julkisten organisaatioiden tulisi tukea kaupallisia yrityksiä, jos tilalle on olemassa avoimia vaihtoehtoja, joilla ei ole lisenssimaksuja, joiden toiminta ei ole yksittäisestä toimijasta kiinni ja jotka eivät perusteettomasti kouluta yksittäiselle yritykselle asiakkaita.

Pilvinen lauantai-iltapäivä Jyväskylän Aren aukiolla sai todistaa Autonomisen Tiedekunnan ja sen tukijoiden järjestäytymistä mielenosoituskulkueeksi. Varhaisimmat mielenosoittajat taisivat saapua joskus puolisen tuntia ennen ilmoitettua ajankohtaa ja parisen kymmentä henkeä oli koossa vähän ennen kello kahta. Rouva, jonka kanssa seurasin mielenosoituksen järjestäytymistä laski, vähän ennen liikkeellelähtöä osannottajamääräksi noin kolmekymmentä. Autonomisen tiedekunnan blogi kertoo mielenosoittajia olleen marssilla noin 50 höystettynä parilla siviilipukuisella poliisilla.

Itse marssia en seurannut, kun kiirehdin sivukatuja pitkin Seminaarinmäelle odottamaan sen saapumista. Ainoa havaintoni polisiiseista oli poliisiauto, joka teki tietä marssijoiden siirtyessä kävelykadulta kampukselle. Poliisiauto kääntyi pois Yliopiston kirjaston edessä, josta joukko marssi omin nokkinensa Yliopiston pääraksennuksen takana sijaitsevalle Alvar Aallon suunnittelemalle Seremoniapihalle.

Mielenosoitus ja siihen liittyvät päätösbileet Seremoniapihalla olivat ainakin kello 1515 saakka varsin rauhallista ja asiallista menoa. Seremoniapihalla muutamilla näin kaljatölkin / -pullon, mutta suurinosa näytti ainakin toistaiseksi tulevan toimeen ilman noita maltaisia tuotteita. En tiedä sitten kuinka käy illan vanhetessa, mutta joku muu saa raportoida siitä.

Rouva, jonka kanssa seurasin Aren aukion tapahtumia, piti osaa mielenilmaukseen osallistuneista hieman pelottavan näköisinä, mutta samaan hengenvetoon hän totesi sen olevan varmaan aika tavallista kaikkien ääriliikkeiden kohdalla. Missämäärin nämä talonvaltaajat ovat ääriliike? Porukkaa katsellessa tuli mieleeni pioneerien lippuvala ja taistelulaulu, joissa lauetaan sysimustastasta lipusta ja sen yhdistävästä voimasta. Mielenosoittajillakin oli käytössä mustapohjaisia lippuja pioneerien tapaan, mutta tuskinpa niillä sen enempää yhteistä taustaa on. Mene ja tiedä. Seremoniapihalla osannottajien pukeutuminen oli suurinpiirtein tyypillistä suomalaista arkista, tosin “Pelle Miljoona”-tyttö (nimitys peräisin em. rouvalta) erottui joukosta positiivisesti ulkoasunsa vuoksi koko ajan; jostain oudosta syystä hän halusi valokuvata minut  =)

Tapahtuman manifesti löytyy Autonomisen Tiedekunnan blogista (lue tästä), joten minä en ala niitä tähän erittelemään. Olen tosin hieman kriittinen sen suhteen, että talonvaltaajat alkaisivat noin vain valtaamaan rakennuksia, jotka syystä taikka toisesta ovat tilapäisesti tai vähän pidempään poissa käytöstä. Samalla täytyy myös kritisoida sekä julkisia että yksityisiä tahoja, joiden taloudellisuus ja tehokkuusasettelu menee jo varsin pitkälle, aina välillä liiankin pitkälle. Olen aivan varma, että eri tahojen kanssa pystyttäisiin neuvottelujen tuloksena päätymään varsin tyydyttävään ratkaisuun. Tosin tässä vaiheessa se on jo hieman hankalampaa, kun on astuttu jo askelia laittomuuksien poluilla.

Mielenosoituksessa näkyneitä lauseita (osa plakaateista oli kirjoitettu hieman turhankin pienellä tekstauksella):

• Kokoomusnuoret go home
• Vapaus = prosessi
• Tilaa toiminnalle
• Tilan tarve on todellinen!
• Alakulttuuri on kulttuuria
• Vapaata tilaa
• Ei me rikota lakia,
  Suomen laki rikkoo meitä
• Kerro oonx mä terroristi?

Akateeminen tiedekunta kertoo blogissaan, että Jyväskylässä järjestetään lauantaina 12.4. mielenosoitus vapaan kaupunkitilan puolesta. Mielenosoituksen on tarkoitus alkaa Aren aukiolta ja päättyä kampukselle (luultavasti tarkoitetaan Seminaarinmäen kampusta), jossa säävarauksella bileet. Lieneeköhän Senaatti varautunut suojelemaan Seminaarinmäen ja Aallon kampusten arvokiinteistöjä jollain tavalla.

Pitänee käydä seuraamassa paikanpäältä ja laatia aiheesta blogimerkintä. Katsoa miten he selviytyvät. Yhtään paremmin kuin kolleegansa Helsingissä?