Ammattiliittojen palkolliset ilmaisevat taas huolestumistaan asiasta, joka on ollut olemassa ainakin 20 vuotta. Minulle tarjottiin vuokratyötä metallialalla syksyllä 1989, kun olin 3 kk työttömänä. Siitä ei kuitenkaan tullut sentään silloin karenssia. Kuluvan vuosikymmenen olen seurannut katseella, no joskus asiasta siellä täällä huomautellenkin, kuinka ensin hyväksyttiin määräaikaisten työsuhteiden tekeminen heikoin perustein – työsopimuslaissahan näitä perusteita ei ole mainittu eikä kovin yksilöidysti vastaavassa hallituksen lakiesityksen perusteluissakaan – ja sitten päästettiin vuokratyö leviämään kuin epidemia. Kirjoitan nimenomaan niin, että tällä kehityksellä on subjektit ja sillä voisi olla myös vastasubjektit. Taitaa vaan olla niin, että ilmiötä aikaansaava ja sitä puheissa vastustava subjekti sekoittuvat keskenään, sillä on niinkin, että vuokratyön käytöstä hyötyy paitsi pääoma myös yritysten toistaiseksi voimassaolevin työsopimuksin työskentelevä väki. Nämä tahtomattaan – voihan joku toki halutakin, ok – epätyypillisissä pätkissä ja vuokralla elantoaan hankkivat ihmiset ovat se työnvoiman joustava, ajelehtiva elementti. Jotenkin vaan mieleeni pyrähtää K. Marxin Lumpenproletariat. En puhu nyt niistä hyvin palkatuissa projekteissa yrittäjämäisesti työskentelevistä, jos tekevät sitä omasta halustaan.

Jos nämä ammatilliset edunvalvontayksiköt todella tahtovat, niin tällaista Villin lännen menoa ei tässä maassa kauaa nähtäisi. Nämä aikaajoin ilmaistavat kurttuisin naamanliikein täydennetyt huolestumiset ja suulliset mediaan syötettävät muutostarpeet purevat vain sitoutumista ay-toimintaan, vaikka kaipa he nytkin, tässä laman kuilussa yrittävät luoda uskoa tarpeellisuudestaan. Se vaan ei riitä. Tehtyyn voi vasta luottaa.

Suomessa on lyhin irtisanomisaika 2 viikko. Se riittää. Määräaikaisia voisi tehdä vain sijaisuuden ja harjoittelun perusteella tahi työntekijän aloitteesta. Vuokratyötä ei pidä hyväksyä lainkaan. Vuokratyössä ihminen on pelkkä työvoimatavara, paljaana.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vienyt Helsingin käräjäoikeuteen jutun, jossa mitataan vuokratyössä yleisten määräaikaisten työsopimusten perusteita. Työsopimuslain mukaan työsopimuksen voi tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä, mutta esimerkiksi nyt oikeuteen viedyssä tapauksessa tilaajayrityksellä on ollut pysyvä työvoiman tarve.

PAM:in mukaan vuokratöitä tehdään 95-prosenttisesti määräaikaisessa työsuhteessa, yleensä ilman perusteita. Määräaikaisuutta käytetään keinona päästä helposti eroon työvoimasta esim. sairastumisen vuoksi.

PAM-lehti: Laittomat työsopimukset arkea vuokratyössä (30.5.08)